Ilmastonmuutokseen varautumisen esteet, edistäjät ja ratkaisukeinot -ideatyöpaja 12.4.2018 Hyvinkäällä

Näyteikkuna

 

 apilabanneri

 

 

 

 

Tervetuloa Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hankkeen ideatyöpajaan

Ilmastonmuutokseen varautumisen esteet, edistäjät ja ratkaisukeinot

 

Aika: Torstai 12.4.2018 klo 8.30 – 15.00

Paikka: Knehtilän tilan navettakahvila, Haapasaarentie 75, Hyvinkää

 

Ohjelma

8.30               Aamukahvi ja ilmoittautuminen

9.00              Tervetuloa ja tilaisuuden avaus, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus, alustuksen video

9.15              Ilmastonmuutokseen sopeutuminen maataloudessa – mitä valtio tekee, Birgitta Vainio-Mattila, Maa- ja metsätalousministeriö, alustuksen video

9.45               Maatilaverkoston haastatteluiden antia: varautumisen esteitä ja edistäjiä, Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus, alustuksen video

10.15             Ilmastonmuutokseen varautumisen haasteet ja varautumisen tukeminen neuvonnan näkökulmasta, Terhi Mäkilä, ProAgria Etelä-Suomi,

10.45              Knehtilän tilan ilmastoratkaisut ja esittelykierros, Markus Eerola, Knehtilän tila, alustuksen video

11.45              Lounas (tarjotaan)

12.45              Käytännön esimerkkejä maatilojen ilmastoratkaisuista

Talviaikainen kasvipeitteisyys ja kerääjäkasvien viljely, Kallepekka Toivonen, Nurmijärvi, alustuksen video

Pellon vesitalouden parantaminen osana maan kasvukunnon ylläpitoa, Timo Ylieskola, Marttila

13.30              Iltapäiväkahvi

14.00              Yhteinen keskustelu: miten maatilojen ilmastonmuutokseen varautumista voi ohjata tiedolla, Annukka Vainio, Luonnonvarakeskus, alustuksen video

15.00              Yhteenveto ja loppusanat

Lisätietoja ja ilmoittautumiset 9.4. mennessä osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/S/ECC26E6148F8519C

Riikka Armanto, riikka.armanto@luke.fi / 029 5322135

Sakari Raiskio, sakari.raiskio@luke.fi / 029 5326454

Tervetuloa!

vilma-logorimpsu

Etäluento ma 26.3.2018 klo 14: Maatalous ja Suomen ja EU:n ilmastopolitiikka – tavoitteita ja toimia

 

VILMA-hankkeen seuraava etäluento pidetään maanantaina 26.3.2018 klo 14 alkaen. Etäluennon aiheena on ”Maatalous ja Suomen ja EU:n ilmastopolitiikka – tavoitteita ja toimia”. Etäluennon pitää neuvotteleva virkamies Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriöstä.

Etäluento toteutetaan Lync-järjestelmällä. Luento kestää noin 1 tunnin sisältäen mahdollisuuden keskustella luennon aiheesta. Alla Lync-osoite. Lync-linkki toimii parhaiten Internet Explorer –selaimella. Jos tulee teknisiä pulmia, niin ota yhteyttä 050 571 4548. Etäluennot ovat kaikille avoimia, ne ovat osa maatilaverkoston toimintaa.

Linkki etäluentoon https://ucc.vy-verkko.fi/luke/meet/riitta.savikko/WD1JVVL2

piirros: Ville Heimala.

piirros: Ville Heimala.

Ympäristöministeriö: Kohti ilmastoviisasta arkea -suunnitelma linjaa päästövähennyskeinot vuoteen 2030

 

Hallitus hyväksyi torstaina 14.9.2017 keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman ”Kohti ilmastoviisasta arkea” vuoteen 2030. Suunnitelma linjaa tarvittavat keinot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen päästökaupan ulkopuolisella sektorilla eli liikenteessä, maataloudessa, lämmityksessä ja jätehuollossa. Ilmastosuunnitelma annetaan selontekona eduskunnalle, joka aloittaa asian käsittelyn syksyllä.

Maataloussektorin päästövähennyksiä tuovat lisätoimet koskevat pääasiassa eloperäisten maiden päästöjen hillintää. Päästöjä vähennetään muun muassa nostamalla pohjaveden pintaa säätösalaojituksen avulla, metsittämällä ja kosteikkometsittämällä eloperäisiä maita, ja edistämällä biokaasun tuotantoa maataloudessa. Työkoneiden hiilidioksidipäästöille asetetaan ensimmäistä kertaa päästövähennystavoitteita. Päästöjä vähennetään kevyen polttoöljyn sekoitevelvoitteella ja tehostamalla energiankäyttöä. Tutkimus- ja kokeilutoiminnalla pyritään myös edistämään hiilen sitomista maaperään. Tämä on osa Suomen tukemaa kansainvälistä aloitetta maaperän hiilivarastojen lisäämisestä vuosittain neljän promillen verran.

Ympäristöministeriön tiedote 14.9.2017: Kohti ilmastoviisasta arkea -suunnitelma linjaa päästövähennyskeinot vuoteen 2030

Kohti ilmastoviisasta arkea – keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma vuoteen 2030 (pdf)

Taustaselvitykset löytyvät osoitteesta www.ym.fi/ilmastosuunnitelma2030

Pariisin ilmastosopimus tulossa voimaan 4.11.2016

 

cop21-united

Pariisin ilmastosopimuksen on ratifioinut sopimuksen voimaantuloon tarvittava määrä valtioita. Euroopan parlamentti antoi 4.10.2016 EU:lle luvan ratifioida eli hyväksyä Pariisin ilmastosopimus. Sopimuksessa ovat mukana jo myös muun muassa USA, Kiina, Intia, Brasilia ja Kanada.

Pariisin sopimus astuu voimaan 30 päivää sen jälkeen, kun sen on ratifioinut vähintään 55 maata, joiden osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on vähintään 55 prosenttia. Suomessa hallituksen esitys Pariisin ilmastosopimuksen ratifioimiseksi on määrä toimittaa eduskunnalle lokakuussa.

Seuraava YK:n ilmastokokous järjestetään 7-18.11.2016 Marrakeshissa Marokossa. Ilmastokokouksessa pureudutaan Pariisin sopimuksen toimeenpanoon.

Lue lisää Ympäristöministeriön tiedotteesta 6.10.2016 Pariisin ilmastosopimus voimaan marraskuun alussa

Mitä Pariisin ilmastosopimuksessa 2015 sovittiin?

MTK: Maa- ja metsätalous on välttämätön osa ilmastokriisin ratkaisua

MTK korostaa, että maa- ja metsätalous eli maankäyttösektori on nähtävä osana ratkaisua ilmastonmuutokseen. Kasvavat kasvit sitovat ilmakehästä liiallista hiilidioksidia ja varastoivat sitä maaperään. Hiilinielujen kasvattamiseen tarvitaan kannusteita.

”Viljelemällä maata ja tuottamalla puuta kierrätämme hiiltä. Olemme välttämätön osa ratkaisua. Kun me kuluttajat kulutamme hiiltä, eli ruokaa ja puuta, päästämme kasvihuonekaasuja ilmaan. Kasvimme kuitenkin sitovat hiilen takaisin. Myös märehtijöiden metaani, joka hajoaa ilmakehässä hiilidioksidiksi ja vedeksi, tulee sidotuksi kasvibiomassaan”, MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola kertoo.

”On vain nähtävä aikajänne. On osattava laskea sidonnat ja päästöt luonnontieteellisin perustein sekä luotava kannustimia hiilinielujen kasvattamiseen”, hän lisää.

Lisätietoja MTK:n tiedotteesta 27.11.2015 MTK:n pääviestit Pariisin ilmastoneuvotteluihin ja videosta alta

Luomutuottajien tavoitteita Pariisin ilmastokokoukselle

Luomutuottajien kansainvälinen kattojärjestö IFOAM kertoo videolla, mitä se toivoo Pariisin ilmastokokouksessa neuvoteltavalta ilmastosopimukselta:


 

Tavoitteissaan IFOAM alleviivaa, että maaperän parantamiseen liittyvät päästöjen hillitsemisen toimenpiteet pitää toteuttaa niin, ettei ruokaturvaa aseteta uhanalaiseksi. Peltomaata pitää käyttää nimenomaan ruoantuotantoon eikä pelkästään ilmastotavoitteita palvelevien hankkeiden hyväksi.

Tervetuloa seminaariin 26.5.: Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouteen

kuva: Luonnonvarakeskuksen arkisto

kuva: Luonnonvarakeskuksen arkisto

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouteen -seminaari pidetään tiistaina 26.5.2015 klo 12.30-15.45 Säätytalolla Helsingissä. Tilaisuudessa esitellään juuri päättyneen kolmivuotisen hankkeen keskeisimpiä tuloksia. Esityksissä kuullaan mm.

– tarkasteltujen tilatason hillintäkeinojen vaikutuksista sekä potentiaalisista päästövähennyksistä tilatasolla,
– biokaasuratkaisuista maatilan kannattavuuden parantajana ja päästövähennysten tuottajina,
– 20 hillintäkeinon käyttöönoton hyväksyttävyydestä tilatasolla ja yhteiskunnassa sekä
– skenaarioita maatalouden energiatalouden muutoksesta vuoteen 2030 saakka.

Tervetuloa mukaan kuulemaan ja keskustelemaan ilmasto- ja energiapolitiikan ohjauksesta ja sen vaikutuksista maatalouteen!

Ohjelma ja ilmoittautuminen.

Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Luonnonvarakeskus (Luke) ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Tilaisuus alkaa kahvitarjoilulla klo 12.30 alkaen.

Suomalaiset haluavat tehokkaampia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

Videolla Suomen ympäristökeskuksen Ari Nissinen ja Mikael Hilden keskustelevat Ilmastobarometri 2015 -tutkimuksen annista.

Ilmastonmuutos koetaan yhä suureksi maailmanlaajuiseksi uhaksi, ja suomalaiset toivovat päättäjiltä aktiivisempaa ilmastopolitiikkaa. Myös yrityksiltä toivotaan uusia ratkaisuja ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Tiedot käyvät ilmi valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmän TNS Gallupilla teettämästä kyselytutkimuksesta.

Ilmastobarometri 2015 -tutkimuksella selvitettiin suomalaisten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta. Yleisesti suomalaiset haluaisivat, että hallitus toimisi aktiivisemmin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ja yli puolet haluaisi nähdä teeman myös uudessa hallitusohjelmassa. Vajaa kolmannes vastaajista kertoo äänestävänsä vaaleissa ihmistä, joka toimii aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Valtaosa suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen tulisi vähentää päästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät. Kansalaiset pitävät tärkeänä, että Suomi on edelläkävijä päästöjä vähentävien teknologioiden käyttöönotossa ja uskovat, että uuden osaamisen ja teknisten ratkaisujen kehittäminen voi parantaa Suomen kilpailukykyä ja luoda työpaikkoja. Uusiutuvan energian, kuten aurinko- ja tuulivoiman sekä biopolttoaineiden, käyttöä Suomessa halutaan myös lisätä, vaikka se tekisi energiasta kalliimpaa.

Lue lisää Ympäristöministeriön tiedotteesta.

Eduskunta hyväksyi ilmastolain

kuva: Vesa Lindqvist/Eduskunta

kuva: Vesa Lindqvist/Eduskunta

Eduskunta hyväksyi 6.3.2015 ilmastolain selvällä enemmistöllä. Ilmastolaki on hallituksen ja eduskunnan työkalu, jolla Suomen päästövähennystavoitteet saavutetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti. Laissa asetetaan vähintään 80 prosentin päästövähennystavoite vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tavoite on linjassa niin kansallisella, kansainvälisellä kuin Euroopan unionin tasolla asetettujen ilmastotavoitteiden kanssa.

Ilmastolailla luodaan pohja ilmastopolitiikan pitkäjänteiselle ja systemaattiselle suunnittelulle ja seurannalle. Lakisääteinen suunnittelujärjestelmä vahvistaa ilmastopolitiikan pitkän aikavälin ennustettavuutta ja siten kannustaa päästöjen vähentämistoimiin uuden puhtaan teknologian avulla. Ilmastolaki lisää ilmastopoliittisen suunnittelun avoimuutta sekä vahvistaa eduskunnan roolia ilmastopolitiikassa.

Lain mukaan ilmastonmuutoksen hillitsemisestä laaditaan vähintään kymmenen vuoden välein pitkän aikavälin suunnitelma ja kerran vaalikaudessa keskipitkän aikavälin suunnitelma. Pitkän aikavälin suunnitelma kattaa kaikki kasvihuonekaasupäästöt, ja siinä tarkastellaan vuoteen 2050 ulottuvia päästövähennyspolkuja ja niihin liittyviä keskeisiä toimia päästöjen vähentämiseksi. Keskipitkän aikavälin suunnitelma koskee päästökaupan ulkopuolisia aloja – liikennettä, asumista ja maataloutta – ja siihen sisältyvät toimet ovat konkreettisempia ja yksityiskohtaisempia kuin pitkän aikavälin suunnitelman toimet. Ilmastonmuutokseen sopeutumisesta laaditaan oma suunnitelmansa vähintään kymmenen vuoden välein.

Suunnitelmien valmisteluun antaa oman panoksensa riippumaton tieteellinen elin, ilmastopaneeli, jonka tehtävänä on koota ja eritellä ilmastonmuutokseen ja siihen sopeutumista koskevaa tietoa hallituksen ja yleisön käytettäväksi.

Lain on tarkoitus tulla voimaan tulevan vaalikauden alussa. Valmistelutyö lain toimeenpanon toteuttamiseksi on tarkoitus aloittaa välittömästi. Kirjaus ilmastolain säätämisestä sisällytettiin pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan vuonna 2011. Ilmastolakeja on viime vuosina säädetty useissa muissakin EU-maissa ja myös muualla maailmassa.

Lue lisää Ympäristöministeriön tiedotteesta ja ilmastolain valmistelusta.

Maatalouteen tarvitaan tehokkaita ja samalla taloudellisia ilmastotoimia

kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto

kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto

Maatalouteen tarvitaan tehokkaita ja samalla taloudellisia ilmastotoimia, kirjoittavat Jyväskylän yliopiston Teea Kortetmäki ja Marja Järvelä Maaseudun Tulevaisuuden vierasyliössä 3.2.2014.

Maatalouden ilmastopäästöt aiheutuvat kolmenlaisista lähteistä: ensinnäkin maankäytön muutoksista ja maaperän päästöjä vapauttavista toimista, toiseksi tuotantoeläinten, lannan ja maaperän metaani- sekä dityppioksidipäästöistä sekä kolmanneksi energiankäytöstä.

Maataloudelle on asetettu tavoitteeksi 13 prosentin vähennyspäästöissä vuoteen 2020 mennessä, kun vertailuvuotena on vuosi 2005. MTT:n selvitysten mukaan vuosina 2005-2009 maatalouden päästövähenemä oli prosentin luokkaa, joten maatalouden päästövähennysten saavuttaminen näyttäisi vaativan selkeitä poliittisia toimia ja ohjausta.

Millaista ilmastopolitiikkaa maataloudessa tulisi tehdä?

Tutkimuksen perusteella viljelijät pitävät huomattavasti hyväksyttävämpänä sellaista maatalouden ilmastopolitiikkaa, jossa rahallisen ohjauksen tai vaihtoehtoisten toimintatapojen avulla viljelijälle jää valinnanvaraa.

Päästöjen vähentämiseen yhdenmukaisesti kannustavalla tukipolitiikalla voidaan maatalouden ilmastotavoitteet saavuttaa tehokkaasti, taloudellisesti ja viljelijöiden hyväksymin keinoin. Lue lisää.