Pellon käytön optimoinnilla ratkaisuja ilmastonmuutokseen –seminaari 5.2.2018 Helsingissä, Ruukissa ja omalta tietokoneelta

Näyteikkuna

ylabanneri

 

 

 

 

 

Maatalouden ilmastokysymyksiin tarvitaan ratkaisuja. Muuttuvat viljelyolosuhteet, lisääntyvät sään ääri-ilmiöt ja kansainväliset velvoitteet muuttavat suomalaista maataloutta väistämättä. Mitä on odotettavissa kansainvälisiltä areenoilta? Minkälaisiin olosuhdemuutoksiin maatalouden oikeastaan tulee reagoida? Onko mahdollista yhtä aikaa saavuttaa hyvää taloudellista tulosta sekä ympäristöhyötyjä? Miten peltojen käyttöä voisi optimoida ja miten nämä toimet vaikuttavat ilmastopäästöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan, miten pellon käytön optimointi tuo ratkaisuja maatalouden ilmastokysymyksiin. Seminaarin järjestävät OPAL-Life ja Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hankkeet.

Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Kutsua saa lähettää edelleen muille mahdollisesti kiinnostuneille.

Aika

  • ma 5.2.2018 klo 9.00–13.00

Paikka 

  • Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki, sali 104  tai
  • Etäseurantapiste Luonnonvarakeskuksen Ruukin toimipaikka, toimistorakennuksen kokoushuone, Tutkimusasemantie 15, Ruukki.
  • Seminaari lähetetään myös suoratoistona netissä. (Tarkemmat ohjeet myöhemmin).

Ilmoittautuminen  tästä linkistä 29.1.2018 mennessä

Ohjelma

  9.00 Kahvitarjoilu
  9.30–10.00 Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta? Liisa Pietola, MTK
10.00–10.30 Ilmastomuutoksen riskimallinnuksen tuloksia: millaiset ovat tulevaisuuden ilmasto-olosuhteet Suomessa? Taru Palosuo, Luke
10.30–11.00 Keinot tuotannon kestävään tehostamiseen ja satokuilujen kurontaan. Pirjo Peltonen-Sainio, Luke/OPAL
11.00–11.20 Tauko
11.20–11.40 Peltolohkojen käytön optimointi niiden ominaisuuksien perusteella. Mitä peltoja kannattaa viljellä? Lauri Jauhiainen, Luke/OPAL
11.40–12.00 Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset. Kristiina Regina, Luke/OPAL
12.00–12.20 Peltolinnuston kannan vaihtelut ja mitä ne kertovat pellon käytön muutoksista. Juha Tiainen, Luke/OPAL
12.20–12.40 Peltojen peruskunnon parantamisen kannattavuus. Riittääkö takaisinmaksuaika? Heikki Lehtonen, Luke/OPAL
12.40–13.00 Loppukeskustelu
13.00 Hankkeiden tarjoama lounas

 

Ruukin etäseurantapisteessä bonuksena lounaan jälkeen tarjolla Luken tutkijan Timo Lötjösen livealustus, esittely Ruukissa olevasta turvemaiden ilmasto- ja vesistöpäästöjen mittausympäristöstä.

Maatalousmaankäytön optimointi ilmastonmuutoksen hillintäkeinona – OPAL-Life

OPAL-Life on vuoden 2015 lopulla Luonnonvarakeskuksessa (Luke) alkanut hanke, jonka tavoitteena on maatalouden ilmastopäästöjen vähentäminen kestävän tehostamisen periaatetta noudattaen. Tämä tarkoittaa maatalouden kehittämistä suuntaan, jossa ympäristöhyödyt, tilan kannattavuus ja tuottavuus sekä sosiaaliset näkökulmat tukevat toisiaan. Hanke toteutetaan Euroopan komission Life-rahoituksella, (LIFE14 CCM/FI/000254). Lisätietoja: http://www.opal.fi/

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) –hanke

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hanke on valtakunnallinen tiedonvälityshanke, jonka tavoitteena on edistää maaseudun tarpeista lähtevää ilmastotyötä, sekä ilmastonmuutoksen hillintää että ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista. Hanke tiedottaa käytännönläheisesti ja monipuolisesti ilmastotoimista, jotka auttavat maatiloja varautumaan ilmastonmuutokseen ja edistävät sopeutumiskyvyn tietotaitoa suomalaisilla maatiloilla. Hanke on saanut rahoituksen vuosille 2016-2018 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020 (rahoittajana Hämeen ELY-keskus). Lisätietoja: www.ilmastoviisas.fi.

Lisätietoja

Helsinki/OPAL: Jaana Sorvali, jaana.sorvali@luke.fi, 050 435 4910
Ruukki/VILMA: Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548

Tervetuloa!

Kuivuutta, metsäpaloja, hyönteistuhoja – metsätuhoriskit lisääntyvät maapallolla ilmaston muuttuessa

 

Metsää Punkaharjulla. Kuva: Pirjo Kivijärvi.

Metsää Punkaharjulla. Kuva: Pirjo Kivijärvi.

Ilmastonmuutos vaikuttaa laajasti metsätuhoihin. Todennäköisesti kuivuustuhot, metsäpalot, myrskyt, hyönteiset ja sienitaudit yleistyvät ja voimistuvat tulevaisuudessa. Nature Climate Change -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos lisää eri metsätuhojen aiheuttamia vaikutuksia erityisesti pohjoisen havupuumetsissä.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta 9.6.2017: Kuivuutta, metsäpaloja, hyönteistuhoja – metsätuhoriskit lisääntyvät maapallolla ilmaston muuttuessa

Keskeiset tutkijat yksimielisiä metsien käytön ilmastovaikutuksista

Koivuja Punkaharjulla. kuva: Erkki Oksanen / Luken arkisto.

Koivuja Punkaharjulla. kuva: Erkki Oksanen / Luken arkisto.

Päättäjät, media ja suuri yleisö ovat kokeneet, että tutkimuksen viestit metsien käytön ilmastovaikutuksista ovat ristiriitaisia. Suomen ilmastopaneelin tuore selvitys osoittaa, että keskeiset metsäalaan perehtyneet suomalaiset tutkijat ovat varsin yksimielisiä olennaisista biotalouden kestävyyteen liittyvistä väittämistä. Tutkijoiden, päätöksentekijöiden ja yritysten välinen keskustelu ja siihen liittyvät syventävät analyysit ovat edelleen tarpeen kestävän biotalouden rakentamiseksi.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta 23.5.2017 Keskeiset tutkijat yksimielisiä metsien käytön ilmastovaikutuksista

Työpaja Liedossa ke 19.4.2017: Kasvintuhoojat, pölyttäjät ja maaperäeliöt – mihin haittoihin ja hyötyihin varautua maataloudessa lähitulevaisuudessa?

 

Tervetuloa työpajaan kuulemaan kasvitaudeista, tuhohyönteisistä, pölyttäjistä ja maaperäeliöistä sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksista niihin!

Keskiviikko  19.4.2017 klo 8.30 – 16 Liedossa Ilmaristen Matkailutilalla (Väänteläntie 45, 21350 Ilmarinen)

8.30-9.00 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen

9.00 Tervetuloa, Tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

9.15 Ilmasto muuttuu Varsinais-Suomessa – taitava viljelijä sopeutuu, Erikoistutkija Kaija Hakala, Luonnonvarakeskus alustuksen video

9.45 Kasvitaudit muuttuvassa ilmastossa – mitä odotettavissa?, Erikoistutkija Marja Jalli, Luonnonvarakeskus alustuksen video

10.30 kahvitauko

10.45 Peltokasvien tuhoeläimet nyt ja tulevaisuudessa, Erikoistutkija Erja Huusela-Veistola, Luonnonvarakeskus

11.15 Kaalikoi – esimerkki runsastuvasta tuhohyönteisestä ja sen luontaisista vihollisista, Erikoistutkija Anne Nissinen, Luonnonvarakeskus

11.30 lounas (tarjotaan)

12.30 Hyönteispölytyksen tila Suomessa, Professori Heikki Hokkanen, Helsingin yliopisto (artikkeli kasvien satotrendeistä ja niiden yhteyksistä pölyttäjätilanteeseen Suomessa) alustuksen video

13.00 Maaperäeliöt viljelijän tukena – millaista elämää mullassa on?, Lehtori Jari Haimi, Jyväskylän yliopisto alustuksen video

13.30 Mikä ihmeen IPM-viljely?, Erikoistutkija Anne Nissinen, Luonnonvarakeskus

14.00 Kommenttipuheenvuoro: Viljelijä ekosysteemipalveluiden mahdollistajana, Aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu, MTK-Varsinais-Suomi alustuksen video

14.10 kahvi

14.30 Luomu ja pellon ulkopuolisten alueiden hoito avuksi pellon monimuotoisuuden ylläpidossa, Luomu- ja kasvinviljelyn asiantuntija Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi alustuksen video

14.45 Keskustelua ja kysymyksiä kasvintuhoojista, pölyttäjistä ja maaperäeliöistä (porinan koostekalvot)

15.30 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle

15.45 Tilaisuus päättyy

Työpajan ohjelma (pdf)

 

Tapahtuma on tarkoitettu viljelijöiden, neuvojien ja maaseudun kehittäjien tiedonsaantiin ja keskusteluun ja se on kaikille avoin ja maksuton. Kahvi- ja lounastarjoilujen mitoittamiseksi toivomme ennakkoilmoittautumista viimeistään 13.4. tästä ilmoittautumislinkistä tai riitta.savikko@luke.fi, puh. 050 571 4548. Myös ilmoittautumatta voi tulla mukaan.

Tapahtumaa on mahdollista seurata myös omalta tietokoneelta nettiyhteydellä webinaarina osoitteessa https://webinaari.adobeconnect.com/luke (valitse Enter as Guest, kirjoita Name-kohdan laatikkoon nimesi ja paina Enter Room-painiketta). Nettilinkki lähetetään webinaari-ilmoittautujille myös sähköpostilla. Osa alustuksista tulee myöhemmin videoina saataville www.ilmastoviisas.fi–sivustolle.

Tilaisuuden järjestää Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle  -hanke, www.ilmastoviisas.fi .

Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoja: Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548

Napakka tietopaketti ilmastonmuutoksen vaikutuksista luonnonvaroihin

piirros: Ville Heimala/ TEHOPlus-hanke

piirros: Ville Heimala/ TEHOPlus-hanke

IImastonmuutos käy kalliiksi, ellei maapallolla ilmakehän keskilämpötilan nousua saada pysäytettyä alle kahden asteen. Suomessa lämpeneminen ja kasvukauden pidentyminen voivat lisätä satoja ja puiden kasvunopeutta, mutta riskit kasvavat. Ilmastonmuutos vaikuttaa luontoon ja elinkeinoihin monin tavoin.

Luonnonvarakeskuksessa tutkitaan laajasti ilmastonmuutoksen vaikutuksia, muutokseen sopeutumista ja muutoksen hillintämahdollisuuksia. Luonnonvarakeskuksen viestintäasiantuntijoiden ja tutkijoiden kokoama napakka tietopaketti ilmastonmuutoksen vaikutuksista luonnonvaroihin löytyy osoitteesta www.luke.fi/ilmasto.

Kerro, mitä ajattelet ilmastonmuutoksesta!

 

Miten ilmastonmuutos tulee mielestäsi vaikuttamaan meidän tavallisten ihmisten elämään? Millaisia muutokset ovat esimerkiksi kuntatasolla, metsänkäsittelyssä tai vaikka tulviin varautumisessa? Millaisia hyötyjä tai haittoja arvelet ilmastonmuutoksen tuovan?

Suomen ympäristökeskus SYKE selvittää toista kertaa koko maan kattavalla kyselyllä, mitä suomalaiset ajattelevat ilmastonmuutoksen vaikutuksista lähialueillaan nyt ja tulevaisuudessa. Helmikuussa 2017 avattu kysely antaa käsitystä siitä, ovatko kansalaisten näkemykset ilmastonmuutoksen vaikutuksista muuttuneet vuodesta 2014. Silloin mielipiteitä kartoitettiin ensimmäisen kerran. Kysely on saanut tukea EU:n Life-rahoituksesta.

Ilmastonmuutoskysely on avoinna 1.2.-30.4.2017. Vastaaminen vie aikaa noin 20 minuuttia eikä edellytä mitään erityistietoja. Vastaukset käsitellään nimettömästi.

Kysely osoitteessa http://query.eharava.fi/1893

Lisätiedot

Erikoistutkija Maria Holmberg, Suomen ympäristökeskus SYKE,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, p.0295 251 181

kuumailmapallot

Allan Savory: Näin estämme aavikoitumisen ja kumoamme ilmastonmuutoksen

”Aavikoituminen on hieno sana maalle, joka on muuttumassa aavikoksi” aloittaa Allan Savory tässä hiljaisen voimakkaassa puheessa. Aavikoituminen kietoutuu ilmastonmuutokseen, uhkaa ruokaturvaa ja aiheuttaa perinteisten paimenyhteiskuntien luisumista sosiaaliseen kaaokseen. Savory on omistanut elämänsä aavikoitumisen torjumiseen. Hän uskoo nyt — ja hänen työnsä tähän asti osoittaa — että yllättävä tekijä voi suojata ruohotasankoja ja jopa pelastaa aavikoksi muuttuneita alueita. Katso suomeksi tekstitetty video ja voit yllättyä ratkaisuista!

Suomessa kotieläin- ja kasvintuotantotilojen yhteistyö voisi auttaa lannan saamiseen tehokkaasti käyttöön, ravinteiden kierron parantamisessa ja ulkopuolisten lannoituspanosten tarpeen vähenemisessä, sekä eloperäisen aineksen lisäämisessä peltoon. Löytyisikö videosta inspiraatiota uusiin ratkaisuihin?

Alla englanninkielinen video. Suomenkielellä tekstitetty video täällä.

Kohti parempia satoja -seminaari Iisalmessa ti 8.11.

 

kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

Kohti parempia satoja -seminaarissa perehdytään satotasojen nostamisen kannattavuuteen, sekä menetelmiin, joilla korkeita satoja voidaan tiloilla saavuttaa. Esityksissä pääset kuulemaan myös uusimpia tutkimustuloksia nurmiseoskokeista Norjassa.

Maksuton tapahtuma on suunnattu viljelijöille, maatalousalan opiskelijoille sekä muille aiheesta kiinnostuneille. Ilmoittautuneille on tarjolla myös maksuton lounas.

Tapahtuman järjestävät Luonnonvarakeskus, ProAgria ja Savonia ammattikorkeakoulu.

aika: ti 8.11.2016 klo 9.00-15.30

paikka: Savonia ammattikorkeakoulu, auditorio, Haukisaarentie 2, 74130 Iisalmi

Seminaarin ohjelma

Ilmoittautuminen viimeistään 1.11. tästä linkistä.

Kohti neljää promillea

 

4p1000

Suomi sitoutui viime vuoden lopulla Pariisin ilmastokokouksen yhteydessä tukemaan maaperän hiilivarojen lisäämistä neljän promillen verran vuosittain. Nyt ilmastosopimus on allekirjoitettu ja keinojen kehittäminen tavoitteen saavuttamiseksi alkaa.

Neuvotteleva virkamies Hanna Mattila maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo, että niin sanottuun neljän promillen aloitteeseen kirjattu hiilimäärä vastaa ihmisen toiminnasta vuosittain aiheutuvia kasvihuonekaasu- eli khk-päästöjä.

 

 

– Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on saada päästöt ja hiilinielut tasapainoon vuosisadan loppuun mennessä. Päämääränä on pysäyttää maapallon keskilämpötilan nousu 1,5–2 asteeseen, Mattila taustoittaa.

Maaperä nostettiin Pariisissa näkyvään rooliin, sillä maassa on enemmän hiiltä kuin maanpäällisessä kasvillisuudessa tai ilmakehässä. Maaperän hiilivarantojen pienikin muutos voi vaikuttaa paljon ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen.

Miten maatalous ja metsätalous liittyvät neljän promillen tavoitteeseen? Lue lisää Luken artikkelista Kohti neljää promillea.

 

Tarja Haaranen: Maan hyvä kasvukunto hillitsee ilmastonmuutosta

kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

 

Suomi allekirjoitti Pariisin ilmastokokouksessa Ranskan aloitteen hiilen sitomisesta viljelysmaahan. Aloitteen tavoitteena on lisätä maaperän hiilivarastoja vuosittain neljän promillen verran. Tämä vastaa vuosittaisia ihmisen toiminnasta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä maailmassa. Maaperän hiilen lisääminen hillitsee ilmastonmuutosta sekä parantaa peltojen tuottavuutta ja sopeutumiskykyä. Kansainvälinen maaperän hiileen liittyvä tutkimusyhteistyö tulee aloitteen ansiosta lisääntymään.

 

Hyvä peltomaan kasvukunto on ravinteiden kierrätyksen tärkein edellytys. Hyvälaatuinen peltomaa säätelee tehokkaasti hiilidioksidia, vesitaloutta ja ravinnekiertoa. Siinä on vilkas mikrobitoiminta, joka edistää kasvinravinteiden käyttöä ja vähentää päästöjä. Peltomaan sietokyky kuivuutta ja liikaa märkyyttä vastaan kasvaa.

Lue lisää Tarja Haarasen blogista 14.12.2015: Maan hyvä kasvukunto hillitsee ilmastonmuutosta