Työpaja Liedossa ke 19.4.2017: Kasvintuhoojat, pölyttäjät ja maaperäeliöt – mihin haittoihin ja hyötyihin varautua maataloudessa lähitulevaisuudessa?

 

Tervetuloa työpajaan kuulemaan kasvitaudeista, tuhohyönteisistä, pölyttäjistä ja maaperäeliöistä sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksista niihin!

Keskiviikko  19.4.2017 klo 8.30 – 16 Liedossa Ilmaristen Matkailutilalla (Väänteläntie 45, 21350 Ilmarinen)

8.30-9.00 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen

9.00 Tervetuloa, Tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

9.15 Ilmasto muuttuu Varsinais-Suomessa – taitava viljelijä sopeutuu, Erikoistutkija Kaija Hakala, Luonnonvarakeskus

9.45 Kasvitaudit muuttuvassa ilmastossa – mitä odotettavissa?, Erikoistutkija Marja Jalli, Luonnonvarakeskus

10.30 kahvitauko

10.45 Peltokasvien tuhoeläimet nyt ja tulevaisuudessa, Erikoistutkija Erja Huusela-Veistola, Luonnonvarakeskus

11.15 Kaalikoi – esimerkki runsastuvasta tuhohyönteisestä ja sen luontaisista vihollisista, Erikoistutkija Anne Nissinen, Luonnonvarakeskus

11.30 lounas (tarjotaan)

12.30 Hyönteispölytyksen tila Suomessa, Professori Heikki Hokkanen, Helsingin yliopisto

13.00 Maaperäeliöt viljelijän tukena – millaista elämää mullassa on?, Lehtori Jari Haimi, Jyväskylän yliopisto

13.30 Mikä ihmeen IPM-viljely?, Erikoistutkija Anne Nissinen, Luonnonvarakeskus

14.00 Kommenttipuheenvuoro: Viljelijä ekosysteemipalveluiden mahdollistajana, Aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu, MTK-Varsinais-Suomi

14.10 kahvi

14.30 Luomu ja pellon ulkopuolisten alueiden hoito avuksi pellon monimuotoisuuden ylläpidossa, Luomu- ja kasvinviljelyn asiantuntija Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi

14.45 Keskustelua ja kysymyksiä kasvintuhoojista, pölyttäjistä ja maaperäeliöistä

15.30 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle

15.45 Tilaisuus päättyy

Työpajan ohjelma (pdf)

Tapahtumaa on mahdollista seurata myös omalta tietokoneelta nettiyhteydellä webinaarina. Nettilinkki lähetetään webinaari-ilmoittautujille ja se löytyy myös www.ilmastoviisas.fi– sivustolta lähempänä tapahtumaa. Osa alustuksista tulee myös myöhemmin videoina saataville www.ilmastoviisas.fi–sivustolle.

Tapahtuma on tarkoitettu viljelijöiden, neuvojien ja maaseudun kehittäjien tiedonsaantiin ja keskusteluun ja se on kaikille avoin ja maksuton. Kahvi- ja lounastarjoilujen mitoittamiseksi toivomme ennakkoilmoittautumista viimeistään 13.4. tästä ilmoittautumislinkistä tai riitta.savikko@luke.fi, puh. 050 571 4548. Myös ilmoittautumatta voi tulla mukaan.

Tilaisuuden järjestää Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle  -hanke, www.ilmastoviisas.fi .

Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoja: Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548

Napakka tietopaketti ilmastonmuutoksen vaikutuksista luonnonvaroihin

piirros: Ville Heimala/ TEHOPlus-hanke

piirros: Ville Heimala/ TEHOPlus-hanke

IImastonmuutos käy kalliiksi, ellei maapallolla ilmakehän keskilämpötilan nousua saada pysäytettyä alle kahden asteen. Suomessa lämpeneminen ja kasvukauden pidentyminen voivat lisätä satoja ja puiden kasvunopeutta, mutta riskit kasvavat. Ilmastonmuutos vaikuttaa luontoon ja elinkeinoihin monin tavoin.

Luonnonvarakeskuksessa tutkitaan laajasti ilmastonmuutoksen vaikutuksia, muutokseen sopeutumista ja muutoksen hillintämahdollisuuksia. Luonnonvarakeskuksen viestintäasiantuntijoiden ja tutkijoiden kokoama napakka tietopaketti ilmastonmuutoksen vaikutuksista luonnonvaroihin löytyy osoitteesta www.luke.fi/ilmasto.

Kerro, mitä ajattelet ilmastonmuutoksesta!

 

Miten ilmastonmuutos tulee mielestäsi vaikuttamaan meidän tavallisten ihmisten elämään? Millaisia muutokset ovat esimerkiksi kuntatasolla, metsänkäsittelyssä tai vaikka tulviin varautumisessa? Millaisia hyötyjä tai haittoja arvelet ilmastonmuutoksen tuovan?

Suomen ympäristökeskus SYKE selvittää toista kertaa koko maan kattavalla kyselyllä, mitä suomalaiset ajattelevat ilmastonmuutoksen vaikutuksista lähialueillaan nyt ja tulevaisuudessa. Helmikuussa 2017 avattu kysely antaa käsitystä siitä, ovatko kansalaisten näkemykset ilmastonmuutoksen vaikutuksista muuttuneet vuodesta 2014. Silloin mielipiteitä kartoitettiin ensimmäisen kerran. Kysely on saanut tukea EU:n Life-rahoituksesta.

Ilmastonmuutoskysely on avoinna 1.2.-30.4.2017. Vastaaminen vie aikaa noin 20 minuuttia eikä edellytä mitään erityistietoja. Vastaukset käsitellään nimettömästi.

Kysely osoitteessa http://query.eharava.fi/1893

Lisätiedot

Erikoistutkija Maria Holmberg, Suomen ympäristökeskus SYKE,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, p.0295 251 181

kuumailmapallot

Allan Savory: Näin estämme aavikoitumisen ja kumoamme ilmastonmuutoksen

”Aavikoituminen on hieno sana maalle, joka on muuttumassa aavikoksi” aloittaa Allan Savory tässä hiljaisen voimakkaassa puheessa. Aavikoituminen kietoutuu ilmastonmuutokseen, uhkaa ruokaturvaa ja aiheuttaa perinteisten paimenyhteiskuntien luisumista sosiaaliseen kaaokseen. Savory on omistanut elämänsä aavikoitumisen torjumiseen. Hän uskoo nyt — ja hänen työnsä tähän asti osoittaa — että yllättävä tekijä voi suojata ruohotasankoja ja jopa pelastaa aavikoksi muuttuneita alueita. Katso suomeksi tekstitetty video ja voit yllättyä ratkaisuista!

Suomessa kotieläin- ja kasvintuotantotilojen yhteistyö voisi auttaa lannan saamiseen tehokkaasti käyttöön, ravinteiden kierron parantamisessa ja ulkopuolisten lannoituspanosten tarpeen vähenemisessä, sekä eloperäisen aineksen lisäämisessä peltoon. Löytyisikö videosta inspiraatiota uusiin ratkaisuihin?

Alla englanninkielinen video. Suomenkielellä tekstitetty video täällä.

Kohti parempia satoja -seminaari Iisalmessa ti 8.11.

 

kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

Kohti parempia satoja -seminaarissa perehdytään satotasojen nostamisen kannattavuuteen, sekä menetelmiin, joilla korkeita satoja voidaan tiloilla saavuttaa. Esityksissä pääset kuulemaan myös uusimpia tutkimustuloksia nurmiseoskokeista Norjassa.

Maksuton tapahtuma on suunnattu viljelijöille, maatalousalan opiskelijoille sekä muille aiheesta kiinnostuneille. Ilmoittautuneille on tarjolla myös maksuton lounas.

Tapahtuman järjestävät Luonnonvarakeskus, ProAgria ja Savonia ammattikorkeakoulu.

aika: ti 8.11.2016 klo 9.00-15.30

paikka: Savonia ammattikorkeakoulu, auditorio, Haukisaarentie 2, 74130 Iisalmi

Seminaarin ohjelma

Ilmoittautuminen viimeistään 1.11. tästä linkistä.

Kohti neljää promillea

 

4p1000

Suomi sitoutui viime vuoden lopulla Pariisin ilmastokokouksen yhteydessä tukemaan maaperän hiilivarojen lisäämistä neljän promillen verran vuosittain. Nyt ilmastosopimus on allekirjoitettu ja keinojen kehittäminen tavoitteen saavuttamiseksi alkaa.

Neuvotteleva virkamies Hanna Mattila maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo, että niin sanottuun neljän promillen aloitteeseen kirjattu hiilimäärä vastaa ihmisen toiminnasta vuosittain aiheutuvia kasvihuonekaasu- eli khk-päästöjä.

 

 

– Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on saada päästöt ja hiilinielut tasapainoon vuosisadan loppuun mennessä. Päämääränä on pysäyttää maapallon keskilämpötilan nousu 1,5–2 asteeseen, Mattila taustoittaa.

Maaperä nostettiin Pariisissa näkyvään rooliin, sillä maassa on enemmän hiiltä kuin maanpäällisessä kasvillisuudessa tai ilmakehässä. Maaperän hiilivarantojen pienikin muutos voi vaikuttaa paljon ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen.

Miten maatalous ja metsätalous liittyvät neljän promillen tavoitteeseen? Lue lisää Luken artikkelista Kohti neljää promillea.

 

Tarja Haaranen: Maan hyvä kasvukunto hillitsee ilmastonmuutosta

kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

 

Suomi allekirjoitti Pariisin ilmastokokouksessa Ranskan aloitteen hiilen sitomisesta viljelysmaahan. Aloitteen tavoitteena on lisätä maaperän hiilivarastoja vuosittain neljän promillen verran. Tämä vastaa vuosittaisia ihmisen toiminnasta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä maailmassa. Maaperän hiilen lisääminen hillitsee ilmastonmuutosta sekä parantaa peltojen tuottavuutta ja sopeutumiskykyä. Kansainvälinen maaperän hiileen liittyvä tutkimusyhteistyö tulee aloitteen ansiosta lisääntymään.

 

Hyvä peltomaan kasvukunto on ravinteiden kierrätyksen tärkein edellytys. Hyvälaatuinen peltomaa säätelee tehokkaasti hiilidioksidia, vesitaloutta ja ravinnekiertoa. Siinä on vilkas mikrobitoiminta, joka edistää kasvinravinteiden käyttöä ja vähentää päästöjä. Peltomaan sietokyky kuivuutta ja liikaa märkyyttä vastaan kasvaa.

Lue lisää Tarja Haarasen blogista 14.12.2015: Maan hyvä kasvukunto hillitsee ilmastonmuutosta

Euroopan metsävarat kasvavat – ilmastonmuutos tuo uusia uhkia

Metsämaan osuus prosentteina maa-alasta. Kuva: Luonnonvarakeskus

Metsämaan osuus prosentteina maa-alasta. Kuva: Luonnonvarakeskus

 

Ilmastonmuutos voi lisätä Euroopan metsissä kuivuutta, myrskyjä, hyönteistuhoja, tulvia ja tulipaloja. Tulevaisuudessa on löydettävä keinoja, joilla metsiä voidaan suojata uhkia vastaan.

– Metsien käytön suunnittelussa on otettava entistä paremmin huomioon, miten ilmastonmuutos vaikuttaa metsien kestävyyteen muun käytön ohella, toteaa aluejohtaja Jari Parviainen Luonnonvarakeskuksesta.

Lue lisää Euroopan metsien tilasta Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta 19.11.2015

Pallas-tunturilla on tutkittu ilmastonmuutoksen vaikutuksia soihin ja soiden hiilinieluja

 

Pallaksen metsiä, soita ja tuntureita, Kuva: Timo Penttilä.

Pallaksen metsiä, soita ja tuntureita, Kuva: Timo Penttilä.

Maailmanlaajuinen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu näkyy myös Pallas-tunturilla. Hiilidioksidipitoisuus on kohonnut tasaisesti noin 2 ppm vuodessa. Pitoisuudet ovat suurimmat talvella ja alhaisimmat kesällä, jolloin soiden ja metsien yhteyttäminen sitoo ilmakehän hiiltä. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu aiheuttaa ilmaston lämpenemistä.

 

 

 

Pallaksella on selvitetty kokeellisten tutkimusten avulla, miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaisi pohjoisiin aapasoihin. Ilmaston lämpenemisen vaikutukset soiden kasvihuonekaasupäästöihin ilmenevät etenkin silloin, kun lämpötilan nousuun liittyy soiden pohjavedenpinnan lasku. Kuivuminen vähentää suon luontaisia metaanipäästöjä ja hiilidioksidipäästöt hieman lisääntyvät. Suon hiilidioksidinielu kuitenkin säilyy pienestä lämpötilan noususta ja kuivahtamisesta huolimatta.

Tutkimuskohteena ollut pohjoinen aapasuo kesti ilmaston lämpenemistä ja kuivumista paremmin kuin Etelä-Suomessa sijaitseva vertailusuo. Samainen aapasuo osoittautui yllättäen myös tehokkaammaksi hiilen nieluksi kuin muutaman kilometrin päässä sijaitseva kuusimetsä.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen uutisesta Pallaksen ympäristötutkimuksen uusimmat tulokset julkaistu erikoisnumerossa

Ilmastonmuutos ajaa kalastajat ahtaalle – jäätalvet harvenevat uhkaavasti

Paloja Maaseudun Tulevaisuuden jutusta 26.9.2015 Ilmastonmuutos ajaa kalastajat ahtaalle – jäätalvet harvenevat uhkaavasti

Puruvesi jäätyy 
nykyisin usein vasta tammikuussa. Kalastajien tuloista on kadonnut kolmannes, mutta periksi ei anneta.

”Talvi 1986–1987 oli viimeinen normaali talvi. Sen jälkeen outoja talvia oli silloin tällöin. 2000-luvulla muutos on ollut pysyvä”, Puruvedellä osa-aikaisesti kalastava Tero Mustonen kertoo kalastajien kokemuksista ilmastonmuutoksesta.

Koska kalastuspäiviä on vähemmän, ovat myös kalastajien tulot vähentyneet. Periksi ei silti anneta. ”Tärkein mitä sanon on, että me ei olla uhreja. Teemme kaikkemme, jotta kalastus säilyy ja ammatti on elinvoimainen. Turha jäädä ruikuttamaan, päinvastoin tehdään kahta kovemmin. Aallonpohjasta päästään eteenpäin kun itse toimitaan.”

EU:n myöntämä nimisuoja on Puruveden muikulle yksi työkalu. Sen avulla euroja pyritään kääntämään kaupalta kalastajille.

Muikku. kuvan lähde: wikimedia commons

Muikku. kuvan lähde: wikimedia commons