Miten ilmastonmuutos vaikuttaa peltoviljelyyn?

Herne-vehnä-seospelto 2016. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Herne-vehnä-seospelto 2016. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Ilmastonmuutoksessa hiilidioksidipitoisuus lisääntyy ilmakehässä ja lämpötila kohoaa. Tämä vaikuttaa peltoviljelyyn, sillä se kiihdyttää viljelykasvien kasvua ja kehitysrytmiä ja muuttaa kasvuoloja kuten maaperän ravinne- ja vesitaloutta.

 

 

 

 

Lämpenevässä ilmastossa niin luonnon kasvilajien kuin viljelykasvien sopeutuminen muuttuviin kasvuoloihin ratkaisee sen, miten ne menestyvät. Muuttuva ilmasto voi tuoda mukanaan uusia kasvilajeja ja aiemmin tuntemattomia tuholaisia.

Mitä muuta on odotettavissa? Luonnonvarakeskuksen nettisivuilta löytyy napakka kooste Maatalous ja ilmastonmuutos, joka kertoo, miten ilmastonmuutos vaikuttaa peltoviljelyyn.

Pölyttäjät vähenevät — maailman ruoantuotanto vaarantuu

 

Kasveja pölyttävistä eläinlajeista yhä useampi on ajautumassa kohti sukupuuttoa ja luonnon tarjoamat pölytyspalvelut ovat heikkenemässä, toteaa ensimmäinen maailmanlaajuinen pölyttäjien ja ruoantuotannon suhdetta koskeva arviointi. Pölyttäjien häviäminen on uhka miljoonien ihmisten toimeentulolle ja miljardien eurojen arvoiselle ruoan tuotannolle, todetaan IPBES-paneelin arvioinnissa. IPBES-paneeli on luonnon monimuotoisuutta ja luonnon tuottamia hyötyjä eli ekosysteemipalveluja käsittelevä hallitusten välinen paneeli.

Kimalainen pölyttämässä kukkaa. Kuva: Riku Lumiaro / Suomen ympäristökeskus..

Kimalainen pölyttämässä kukkaa. Kuva: Riku Lumiaro / Suomen ympäristökeskus.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kasvien pölyttäjistä on ihmiselle hyötyä. Yli kolme neljäsosaa maapallon tärkeimmistä ruokakasveista on osittain riippuvaisia eläinpölytyksestä. Ilman pölyttäjiä ruokavaliostamme puuttuisivat esimerkiksi marjat, hedelmät, monet vihannekset, pähkinät, kahvi ja kaakao.

Sukupuutto uhkaa monia pölyttäjiä

Merkittävimpiä pölyttäjien runsauteen, monimuotoisuuteen ja terveyteen haitallisesti vaikuttavia tekijöitä ovat maankäytön muutokset, tehomaatalous ja torjunta-aineiden käyttö, ympäristön saastuminen, haitalliset vieraslajit, taudinaiheuttajat ja ilmastonmuutos.

Maailmanlaajuinen sukupuutto uhkaa noin 16 prosenttia selkärankaisista pölyttäjistä. Pölyttäjinä tärkeämpien hyönteisten osalta maailmanlaajuisia arviointeja ei ole toistaiseksi voitu tehdä. Alueellisten arviointien mukaan mesipistiäisistä ja perhosista uhanalaisia voi olla yli 40 prosenttia. Suomessa mesipistiäisistä noin 20 prosenttia ja perhosista 17 prosenttia on arvioitu uhanalaisiksi.

Mikä avuksi?

Pölyttäjien väheneminen voidaan pysäyttää. Siirtyminen kohti ekologisesti kestävämpää maataloutta ja elinympäristöjen kirjon lisääminen jo yksipuolistuneilla maatalousalueilla ovat tärkeitä keinoja.

Lisäksi on tärkeää vähentää torjunta-aineiden käyttöä ja pölyttäjien altistumista niille. On myös varmistettava, että torjunta-aineet eivät kulkeudu kohteen ulkopuolelle sekä kehitettävä vaihtoehtoisia tuholaisten torjuntakeinoja.

Lue lisää Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tiedotteesta 17.3.2016: Pölyttäjät vähenevät — maailman ruoantuotanto vaarantuu

IPBES (2016). Summary for policymakers of the thematic assessment on
pollinators, pollination and food production.

Suomen uusi ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma hyväksytty

kuva: MTT:n arkisto

kuva: MTT:n arkisto

Hallitus hyväksyi vuoteen 2022 ulottuvan kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 20.11.2014.

Suomessa keskilämpötilan arvioidaan nousevan tämän vuosisadan aikana 2-6 astetta. Talvilämpötilojen arvioidaan kohoavan, hyvin ankarien pakkasten harvinaistuvan, roudattomien talvikausien pitenevän, hellejaksojen yleistyvän sekä ylimpien lämpötilojen kohoavan.

Jo nyt sään ja vesiolojen muutokset ja ääri-ilmiöt kuten rankkasateet ja ankarat tuulet lisäävät häiriöitä Suomessakin. Pohjolassa sekä luonnonvaraiset että kasvatetut kasvi- ja eläinlajit joutuvat luonnottoman nopean muutoksen kohteeksi. Luonnonvaroista riippuville elinkeinoille muutos voi olla raju.

– Arjen sopeutuminen koostuu teoista, jotka ovat niin julkisen sektorin, yritysten kuin kansalaistenkin asia. Varautumalla harkiten ja ajoissa vähennämme haittoja, pienennämme kustannuksia ja muutamme uhkia mahdollisuuksiksi, totesi Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo julkistustilaisuudessa. Onneksi Yhdysvallat ja Kiina ovat nyt ilmoittaneet uusista päästövähennyssitoumuksistaan. Vaikka päästöjen hillinnässä onnistuttaisiinkin maailmanlaajuisesti, ilmasto muuttuu ja meidän on siihen sopeuduttava.

– Uhkien keskellä on hyvä muistaa, että ilmaston lämpeneminen tuo myös mahdollisuuksia, joita voidaan hyödyntää ja aikaansaada uutta liiketoimintaa. Muutoksesta voidaan hyötyä esimerkiksi kehittämällä uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvia teknologioita, tuotteita ja biotalouden osaamista sekä liiketoimintaa, joiden avulla korvataan fossiilisia energialähteitä ja raaka-aineita. Maataloudessa on tarpeen jalostaa ja ottaa käyttöön uusia viljelylajikkeita tai nykyistä tuottavampia lajikkeita, ministeri jatkoi.

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022