Olisiko hyönteisistä ilmastoviisaaksi ruuaksi?

 

Hyönteiset ovat viime vuosina nousseet entistä vahvemmin esille tulevaisuuden ravintona. Maailmassa yli kaksi miljardia ihmistä käyttää niitä ravintonaan jo tänä päivänä, etenkin Aasiassa ja Afrikassa. Hyönteisten kasvatukseen ja käyttöön pureuduttiin tarkemmin lokakuun alussa Pieksämäellä järjestetyssä ”Hyönteiset – tulevaisuuden ravintoa Suomessakin” -tapahtumassa.

Kotisirkat sellaisenaan ilman lisukkeita. Kuva: Elina Nurmi.

Kotisirkat sellaisenaan ilman lisukkeita. Kuva: Elina Nurmi.

Susanne Heiska Luonnonvarakeskuksesta kertoi hyönteisruoasta kattavan yleiskatsauksen. FAO:n (YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön) raportti ”Edible insects – Future prospects for food and feed security” (2013) toi esiin hyönteisten potentiaalin ratkaisuna maailman ruokakriisiin ja herätti samalla runsaasti kiinnostusta asiaa kohtaan.

Euroopassa kasvatetaan ihmisten ravinnoksi tällä hetkellä noin kymmentä ja eläinrehuksi 16 eri hyönteislajia. Tavallisimpia ovat kovakuoriaisen toukat sekä erilaiset kärpäset ja sirkat. Suomessa tutkimus kohdistuu erityisesti siipikarjan ja sian rehuihin. Euroopassa tällä hetkellä 13 maata on hyväksynyt hyönteiset elintarvikkeiksi, uusimpina Tanska ja Suomi. Hyönteisissä on paljon hyviä rasvoja ja ne ovat ravintoarvoltaan myös erittäin hyvä proteiinin lähde. Hyönteisten tilan, rehun ja veden tarve ovat pienempiä kuin muiden kotieläinten, joten ne ovat suhteellisen ekotehokkaita eläinproteiinin lähteitä.

Kotisirkkoja kevyesti maustettuna sipulin ja ruislastujen kera. Kuva: Elina Nurmi.

Kotisirkkoja kevyesti maustettuna sipulin ja ruislastujen kera. Kuva: Elina Nurmi.

Viljelijä Hermanni Nieminen Niittykummun maatilalta kertoi omia kokemuksiaan sirkkojen kasvatuksesta. Tila on kasvattanut hyönteisiä muutaman vuoden ajan lemmikkieläinten rehuksi. Kotisirkat kasvavat trooppisissa olosuhteissa erillisissä muninta- ja kasvatusastioissa.

 

 

 

 

 

 

Tapahtumassa Lauri Jyllilä Finsect Oy:stä valmisti miedosti maustettuja sirkkoja, jotka sekoitettiin kuullotetun sipulin kanssa ja tarjoiltiin ruissipsien kera. Maistelemaan päästiin myös sirkkajauheella höystettyä näkkäriä ja suklaa-kookospaloja.

Teksti ja kuvat: Minna Kosonen ja Elina Nurmi, Luonnonvarakeskus

Tuotantovastaava Lauri Jyllilä Finsect Oy:sta valmisti sirkkoja Etelä-Savon ammattiopiston koekeittiössä. Kuva: Minna Kosonen.

Tuotantovastaava Lauri Jyllilä Finsect Oy:sta valmisti sirkkoja Etelä-Savon ammattiopiston koekeittiössä. Kuva: Minna Kosonen.

 

Kaisa Kuoppalan blogi: Papuja, toukkia, leviä – mitä rehuksi ja ruuaksi?

 

Nyhtökaura, Härkis, Mifu – uusia proteiinipitoisia elintarvikkeita, joiden suosio on ollut ilmiömäistä. Tällä hetkellä ovi on raollaan myös hyönteisruuille.

Härkäpapu. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Härkäpapu. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

Mutta mitä on tarjolla eläinten rehuksi? 

Palkokasvit ovat kasvattaneet osuuttaan valkuaisrehuina ja uusia valkuaiskasveja härkäpavun ja herneen lisäksi tulee ilmastonmuutoksen myötä. Kasvinjalostus tuottaa tulevina vuosina uusia satoisampia ja viljelyvarmempia lajikkeita tutuista viljelykasveista.

Hyönteisten ja levien hyödyntäminen sikojen, kanojen ja nautojen rehuna on yksi keino vähentää riippuvuutta soijan tuonnista. Ne ovat esimerkkejä tuotannosta, joka ei kilpaile ruuan kanssa peltoalasta. Levät ovat valtavan moninainen joukko organismeja yksisoluisista mikrolevistä makroleviin.

 

 

 

Marjukka Lamminen tutkii Helsingin yliopistossa väitöstyönään mikroleviä lypsylehmien rehuna. Hän kirjoittaa blogissaan, että mikrolevät voisivat tuottaa hollantilaisten tutkimusten mukaan hehtaarilta jopa 15–30 tonnia kuiva-ainetta ja valkuaistakin 4–15 tonnia Euroopan olosuhteissa.

Nuo luvut ovat täysin omaa luokkaansa verrattuna valkuaiskasvien satoihin, niinkuin toki viljelyolotkin. Toivottavasti kuitenkin mikrolevien tuotanto ja käyttö rehuna saadaan tulevaisuudessa toimimaan Suomessa kustannustehokkaasti.

Lue koko blogi: Papuja, toukkia, leviä – mitä rehuksi ja ruuaksi?

Valkolupiini. kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

Valkolupiini. kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.