Maaperätutkija: Pelto on tärkeä hiilinielu

Helinä Hartikainen kuva: Karoliina Rimhanen / Luken arkisto

Helinä Hartikainen kuva: Karoliina Rimhanen / Luken arkisto

Pelloilla on monia rooleja hiilen sidonnassa ja siten ilmastomuutoksen hillinnässä, toteaa maaperätutkija Helinä Hartikainen Helsingin yliopistosta.

Esimerkiksi peltojen humus on pitkäikäinen hiilivarasto.

Maatalous pystyy vaikuttamaan ilmastonmuutokseen myös muilla tavoin, Hartikainen huomauttaa.

”Itse asiassa tuottavassa ja vastuullisessa toiminnassa menetelmät ovat vanhoja ja hyviksi havaittuja. Ne vain unohtuvat välillä”, Hartikainen sanoo. ”On syytä pohtia toimenpiteitä, niiden vaikutuksia ja seurauksia myös pitkällä aikavälillä.”

 

Esimerkiksi typpilannoitteen tuottamiseen tarvitaan valtavat määrät energiaa ja siitä aiheutuu runsaasti hiilidioksidipäästöjä. Palkokasvit pystyvät samaan tuotantoon auringon energialla, mikä ei aiheuta riippuvuutta muista valtioista, Helinä Hartikainen sanoo.

Lue lisää Maaseudun Tulevaisuuden jutusta 31.8.2015.

Hyvää kansainvälistä maaperän vuotta 2015!

kuva: TehoPlus-hanke/Ville Heimala

kuva: TehoPlus-hanke/Ville Heimala

YK:n yleiskokous on julistanut vuoden 2015 maaperän vuodeksi teemalla ”Healthy Soils for a Healthy Life”. Teemalla on tarkoitus lisätä tietoisuutta ja ymmärtämystä maaperän tärkeydestä ruokaturvan ja välttämättömien ekosysteemin toimintojen kannalta.

Maaperä syntyy kallioperästä rapautumalla. Sillä katsotaan olevan neljä tärkeätä funktiota: se toimii ruoan ja biomassan tuottajana, vaikuttaa keskeisesti pinta- ja pohjavesien laatuun, on tärkeä elinympäristö hyvin mittavalle ja osin vielä tuntemattomalle eliökunnalle sekä toimii ilmakehän koostumuksen säätelijänä eli ”maapallon ihona”. Maaperän hiilivarasto on lähes tuplasti isompi kuin koko kasvikunnan ja ilmakehän hiilen määrä yhteensä.

Näin kirjoittaa Martti Esala, maaperä- ja kasvinravitsemustutkimuksen professori, Luonnonvarakeskuksen blogissaan. Lue koko maaperäblogi Luonnonvarakeskuksen sivuilta.

IPCC:n uusi raportti ilmastonmuutoksen torjunnasta: Ilmastopäästöjen radikaali vähentäminen vaatii toimia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla

 

Maailman kasvihuonekaasupäästöt toimialoittain. Kuvan lähde: ilmasto-opas.fi/ipcc, VTT ja YM.

Maailman kasvihuonekaasupäästöt toimialoittain. Kuvan lähde: ilmasto-opas.fi/ipcc, VTT ja YM.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkisti 13.4.2014 Berliinissä ilmastonmuutoksen hillintää käsittelevän arviointiraportin. Tämä raportti keskittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sen teknologisiin, taloudellisiin ja institutionaalisiin edellytyksiin.

IPCC:n raportissa todetaan maailmanlaajuisten ilmastopäästöjen lisääntyneen kiihtyvällä tahdilla vuosina 2000 – 2010. Saman trendin ennakoidaan jatkuvan, mikäli tehokkaisiin hillintätoimiin ei ryhdytä. Etenkin OECD:n ulkopuolisten maiden ilmastopäästöt saattavat jopa kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä mm. talouskasvun, väestön lisääntymisen ja kivihiilen kasvavan käytön seurauksena. Asukasta kohden ilmastopäästöt korkean tulotason maissa ovat kuitenkin jopa yhdeksänkertaiset alhaisen tulotason maihin verrattuna.

 

Globaaleista ilmastopäästöistä suurin osa aiheutuu energiantuotannosta. Jotta globaalin keskilämpötilan nousu jäisi alle kahden asteen, ilmakehää lämmittäviä kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi vähentää 40-70 prosentilla (vuoden 2010 tasosta) vuosisadan puoleenväliin mennessä, ja vuosisadan lopulla maapallon pitäisi olla jo lähestulkoon hiilineutraali. Tähän pääsemiseksi fossiilisten energianlähteiden käytöstä pitää siirtyä uusiutuvien energianlähteiden, kuten tuulivoiman, aurinkosähkön ja -lämmön, puun ja muun biomassan, käyttöön ja myös käyttää energiaa nykyistä järkevämmin.

Ilmastonmuutoksen hillintä merkitsee paitsi ilmastopäästöjen vähentämistä, myös hiilidioksidia sitovien nielujen, kuten metsien, kasvattamista. Metsäkatoa vähentämällä ilmastonmuutosta voidaan hillitä kustannustehokkaasti joka puolella maailmaa. Suomessa maankäyttö- ja metsätaloussektori toimii hiilinieluna, eli metsien sitoman hiilen määrä ylittää sektorin aiheuttamat ilmastopäästöt.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on IPCC:n raportin mukaan myös edullista. Noin kolme prosenttia maailman bruttokansantuotteesta tarvittaisiin estämään ilmastoa lämpenemästä yli kahta astetta vuoteen 2100 mennessä.

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n viidennen raportin yhteenveto julkistetaan tämän vuoden lokakuussa. Kyseisestä raportista on nyt julkaistu kaikki kolme osaraporttia: 1) tieteellinen perusta, 2) sopeutuminen ja 3) hillitseminen.

VTT:n tiedote 14.4.2014. IPCC:n arviointiraportti: Ilmastopäästöjen radikaali vähentäminen vaatii toimia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla

IPCC:n raportti. Climate Change 2014. Mitigation of Climate Change. Summary for Policymakers.