Palopuron agroekologinen symbioosi -hankkeen tulosseminaari 10.2.2017 Hyvinkäällä

 

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan Palopuron agroekologinen symbioosi -hankkeen tuloksista ja kokemuksista.

Mitä tarkoittaa agroekologinen symbioosi? Mitä hyötyä paikallisesta ruokajärjestelmästä on viljelijälle, kuluttajalle ja ympäristölle?

Palopuron agroekologinen symbioosi -hankkeessa on kehitetty ravinne- ja energiaomavaraista paikallisen ruokajärjestelmän mallia ja luotu sen toteutumiselle tarvittavat edellytykset. Tervetuloa kuuntelemaan hankkeen tuloksia ja miten paikallisia ruokajärjestelmiä voidaan kehittää. Ilmoittaudu seminaariin sähköpostitse: kari.koppelmaki(a)helsinki.fi (paikkoja rajoitettu määrä).

Paikka: Knehtilän tila, Haapasaarentie 75, Hyvinkää

Aika: 10.2.2017 klo 9.30 – 15.30

Tilaisuuden ohjelma:

9.00 – 9.30 Kahvi

9.30 – 9.40 Tilaisuuden avaus, Ympäristöneuvos  Tarja Haaranen, ympäristöministeriö

9.40 – 10.30 Agroekologinen symbioosi, Mikä? Miksi? Juha Helenius, Agroekologian professori Helsingin yliopisto

10.30 – 11.00 Knehtilän tila – muutakin kuin alkutuotantoa, Markus Eerola, Isäntä Knehtilän tila

11.00 – 11.20 Leipomo osana symbioosia, Samsara Oy

11.20 – 11.40 Hajautettu biokaasuntuotantomalli, hankekoordinaattori Kari Koppelmäki

11.40 – 13.00 Lounas

13.00 – 13.20 Ruokajärjestelmän paikallistaminen maatalouden pelastajana? Marja-Liisa Tapio-Biström, maa- ja metsätalousministeriö

13.20 – 13.40 Kuivamädätyksen mahdollisuudet maatiloilla, Metener Oy

13.40 – 14.00 Energiayhtiön rooli muuttuvassa maailmassa, Esa Muukka Nivos Oy

14.00 – 14.30 Tuloksia muista Raki-hankkeista. Ravinneresurssi -hanke, Maritta Kymäläinen, HAMK ja Ravinneneutraali kunta (Ranku) -hanke, Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

14.30 – 15.00 Agroekologiset symbioosit tulevaisuudessa?

15.00 – 15.30 Kahvi ja vapaata keskustelua

Tapahtuman ohjelma (pdf)

Hyvinkääläisen yhteistyöverkoston – Palopuron agroekologisen symbioosin – esittelyvideo

 

Hyvinkään Palopurolle on syntynyt usean luomutilan ja muun toimijan yhteistyöverkosto Knehtilän tilan ympärille. Tavoitteena on kehittää ja toteuttaa alueen toimijoille energia- ja ravinneomavarainen luomutuotantomalli.

Lisätietoja Palopuron agroekologinen symbioosi -hankkeen nettisivuilta.

Hyvinkäällä kehitetään uutta omavaraisuuteen perustuvaa luomuruoan tuotantomallia

 

kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

Uusi hanke tähtää maatalouden ympäristöystävällisyyteen. Ravinteita kierrättämällä pyritään kierrättämään lähiluomua ja bioenergiaa.

 

 

 

 

 

Hyvinkään Palopurolle on syntynyt usean luomutilan ja muun alan toimijan yhteistyöverkosto vuoden 2015 ympäristöystävällisimmäksi maatilaksi valitun Knehtilän tilan ympärille. Verkoston tavoitteena on kehittää ja toteuttaa alueen toimijoille energia- ja ravinneomavarainen luomutuotantomalli, joka olisi siirrettävissä muiden maataloustuottajien ja alueiden käyttöön.

Ideana on hyödyntää maatilojen toiminnasta syntyviä biomassoja sekä niistä aiheutuvia ravinnevirtoja keskitetysti, paikallisesti ja omavaraisesti. Tehokkaalla ravinteiden kierrätyksellä vahvistetaan maaperän tuottavuutta ja hyvinvointia, säästetään luonnonvaroja ja vähennetään ravinteiden huuhtoutumista Itämereen.

Mahdollisimman moni ravinne hyötykäyttöön

Jatkossa alueen pelloilla kasvava vilja jauhetaan tilan myllyssä jauhoksi, joka jalostetaan leiväksi asti tilalle siirtyvässä Samsaran luomuleipomossa. Viljan kuivaukseen, jauhamiseen ja leivinuuneihin aiotaan käyttää paikallisesta puuhakkeesta saatavaa puukaasua. Myllyn ja leipomon hävikki hyödynnetään naapuritilan kanojen rehuna. Viljelykierrossa viljeltävien viherlannoitusnurmien biomassa yhdessä hevosen- ja kananlannan kanssa jalostetetaan tulevaisuudessa biokaasulaitoksessa liikennepolttoaineeksi autoille ja maatilan työkoneille. Biokaasutuksen mädätysjäännös ja puukaasutuksesta syntyvä biohiili hyödynnettäisiin maanparannusaineena ja lannoitteena alueen tilojen pelloilla. Luomutuotteita myydään Knehtilän tilamyymälässä.

Toimintamallia edistetään kesällä alkaneessa Helsingin yliopiston hallinnoimassa Palopuron agroekologinen symbioosi -hankkeessa. Hankkeen toteuttavat Helsingin yliopiston agroekologian laitos ja Luonnonvarakeskus yhteistyössä alueen yrittäjien ja laitetoimittajien kanssa. Hanke toimii ajalla 2015–2016 ja se on saanut rahoituksen ympäristöministeriön RAKI-ohjelmasta.

Lue lisää Palopuron agroekologinen symbioosi -hankkeen nettisivuilta.

Energiaomavarainen Kuittilan tila: Sähkölasku plussan puolelle

Vierailu Kuittilan tilalle 2013. Kuva: Karoliina Rimhanen/ Luonnonvarakeskuksen arkisto

Vierailu Kuittilan tilalle 2013. Kuva: Karoliina Rimhanen/ Luonnonvarakeskuksen arkisto

Kuittilan tilalla Nurmeksessa tuotetaan hakevoimalalla sähköä ja lämpöä ison lypsykarjatilan ja korjaamon tarpeisiin. Maaseudun Tulevaisuuden juttu Sähkölasku plussan puolelle 23.3.2015 kertoo Kuittilan tilan kokemuksista.

Energiaomavarainen maatila oli ainoa laatuaan, kun kotimaisen Volter Oy:n laitteisto loppuvuodesta 2012 saatiin käyttövalmiiksi. Isäntä Jouni Korhonen kertoo, että vaikka puuhakkeella tuotettava sähkö työllistää jonkin verran, on se hänen mielestään mielekkäämpää kuin käyttää öljyä tai ostosähköä. Sähkön kulutus kahden robotin navetassa ja kahdessa isossa konekorjaamohallissa on yhteensä 350 000 kilowattitunnin luokkaa vuodessa. Olennaista puukaasutuksessa on, että käytössä on tuhat kuutiota laadukasta koivuhaketta vuodessa.

 

ILMASE-hankkeen Nurmeksen työpajassa 28.11.2013 vierailtiin Kuittilan tilalla.

Lue lisää Maaseudun Tulevaisuuden jutusta Sähkölasku plussan puolelle 23.3.2015.

Kutsu opintoretkelle 12.3. Pohjois-Karjalaan: miten maakunta energiaomavaraiseksi?

 

kuva: Jos Helmich/ Luonnonvarakeskuksen arkisto

kuva: Jos Helmich/ Luonnonvarakeskuksen arkisto

Miten Pohjois-Karjala viitoittaa tietä energiaomavaraisen, öljyvapaan ja elinvoimaisen maaseudun kehittämisen edelläkävijänä? Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) Ekosysteemipalvelut-verkosto ja Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKES Oy:n hallinnoima Teolliset Symbioosit -hanke kutsuvat tutustumaan innovatiivisten yrittäjien kokemuksiin lämpöyrittäjyyden, metsäenergian ja maatilojen energiaomavaraisuuden lisäämisessä.

 

 

 

Retkellä tutustutaan vuoden 2014 lämpöyrityksenä palkittuun Enon energiaosuuskuntaan, joka tuottaa hakkeella lämpöä Enon keskustan kiinteistöjen ja omakotitalojen tarpeisiin. Nurmes puolestaan on panostanut uusiutuvan energiantuotantoon niin kaupungin kuin yritystenkin puolesta. Nurmes rakentaa vihreän teollisuuden aluetta, jonne on suunnitteilla ison kokoluokan biojalostamo, bioterminaali sekä uusi raideliikenteen purku- ja lastauspaikka. Retkellä tutustutaan myös maatilamittakaavan sähkön ja lämmön tuotantoon Kuittilan maatilalla. Karjalan Metsä ja Energia Oy esittelee puuenergialiiketoimintaansa ja parhaillaan rakennettavaa bioterminaalia.
 
Ennakkoilmoittautumiset viimeistään 3.3. airi.matila[a]tapio.fi. Lue lisää tapahtuman ohjelmasta.

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän loppuraportti julkaistu

 

“Minä haluan tehdä jotain, jollain sähkö on tuotettava. Tämä on lisäksi taloudellisesti kannattavaa!”, toteaa Timo Miettinen. Kuva: Aapo Väänänen.

“Minä haluan tehdä jotain, jollain sähkö on tuotettava. Tämä on lisäksi taloudellisesti kannattavaa!”, toteaa Timo Miettinen. Kuva: Aapo Väänänen.

Työ ja elinkeinoministeriön asettama pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmä julkaisi loppuraporttinsa 16.12.2014.

Pientuotannon osuus sähkön kokonaistuotannosta Suomessa on nykyisin vielä vähäinen. Piensähköntuotannon kokonaispotentiaalin arvioidaan olevan vuoteen 2020 mennessä noin 600 MW asennettua kapasiteettia, mikä tarkoittaa noin 1 TWh sähköntuotantoa. Merkittävää kasvua voidaan odottaa etenkin aurinkosähköjärjestelmien osalta. Potentiaalin toteutuminen riippuu mm. pientuotannon taloudellisesta kannattavuudesta, teknisestä ja hallinnollisesta sujuvuudesta sekä tiedon saatavuudesta, jotka ovat pientuotannon kehityksen kannalta keskeisimmät haasteet.

Pientuottaja hyötyy investoinnistaan eniten käyttäessään kaiken mahdollisen tuottamansa sähkön itse ostosähkön tarpeen samalla vähentyessä. Työryhmä kannustaa piensähköntuottajia optimoimaan omaa tuotantoaan ja kulutustaan vastaamaan toisiaan aina, kun se on mahdollista.

Työryhmä esittää, että kunnat edistäisivät pienimuotoisen energiantuotannon käyttöönottoa kaavoituksessa sekä määrittelisivät rakennusjärjestyksissään toimenpidelupaa edellyttävien hankkeiden, erityisesti aurinko­paneelien, kokorajoja ja edellytyksiä.

Energian pientuotantoon kytkeytyy vahvasti energiakansalaisuus-käsite. Siinä uudenlainen kuluttamisen ja tietoisuuden kulttuuri nivoutuu yhteen hajautettujen energiaratkaisujen kautta. Investoimalla omaan mikro­voimalaan ihmiset sitoutuvat uusiutuvaan energiaan sekä taloudellisesti että psykologisesti. Tällaisia ihmisiä leimaa kiinnostus uuteen tekniikkaan ja halu tuottaa ympäristöystävällistä sähköä, olla energiaomavarainen ja edelläkävijä.

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän loppuraportti

Energiakylä – kylien kehittäminen kohti energiaomavaraisuutta Pohjanmaan maakunnissa -hanke yksi parhaista ja palkituista maaseututeoista

 

Jepuan biokaasulaitos. Kuvan lähde https://www.maaseutu.fi/fi/kaytannon-oivalluksia/ymparisto/Sivut/energiakyla.aspx .

Jepuan biokaasulaitos. Kuvan lähde https://www.maaseutu.fi/fi/kaytannon-oivalluksia/ymparisto/Sivut/energiakyla.aspx .

 

Vuoden 2014 parhaat maaseututeot palkittiin 29.10.järjestetyssä Maaseutugaalassa Lahdessa.  Yksi palkituista hankkeista on Vaasan yliopiston Levón-instituutin toteuttama Energiakylä – kylien kehittäminen kohti energiaomavaraisuutta Pohjanmaan maakunnissa -hanke. Hanke kehitti uusia bioenergiaratkaisuja energiaomavaraisuuden parantamiseksi. Tuomariston perusteluissa hanketta kiitellään: Energiahuollon perustaminen tulevaisuudessa alueen omiin uusiutuviin energialähteisiin on monia kauaskantoisia hyötyjä rakentava periaate. Aluetalouden tukemiseksi kiinnitettiin huomiota energian käyttöön ja mahdollisten säästökohteiden löytämiseen. Samalla kohennettiin ympäristön tilaa ja levitettiin tietoa kestävän energiahuollon mahdollisuuksista. Uudenlaisella ajattelulla mallinnettiin erinomaisesti energiakylää, ja mallin siirrettävyys on ensiluokkainen.

Hankkeita palkittiin kaikkiaan viisi ja ne ovat edistäneet yrittäjyyttä, kulttuuria, asumisviihtyvyyttä ja energiaomavaraisuutta maaseudulla. Parhaista maaseudun kehittämishankkeista palkittiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Ilomantsin kunta, Vaasan yliopiston Levón-instituutti, HaiArt ry ja osuuskunta Yrttiaika. Palkitut oivallukset ovat parhaita käytäntöjä, jotka levitessään ovat hyödyksi myös muualla. Kunniamaininnan maaseudun kehittäjänä sai professori Hilkka Vihinen. Yleisöäänestyksen suosikiksi nousi Saarijärven kaupungin hanke Amazing Lande, jonka myötä nuoret saatiin mukaan maaseudun kehittämiseen. Maaseutuverkosto valitsi palkitut Parhaat käytännöt 2014 -kilpailuun saaduista sadoista ehdotuksista.

Kaiken kaikkiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta on vuosina 2007–2014 rahoitettu noin 6 000 kehittämishanketta ja noin 11 000 yritystukea. Se on myös merkittävä maatalouden uudistaja. Maaseutuohjelman rahoitus tulee EU:n maaseuturahastosta sekä kansallisista ja yksityisistä varoista. Ohjelman tukia yrittäjyyteen ja erilaisiin hankkeisiin myöntävät ELY-keskukset ja Leader-ryhmät.

Lue lisää palkituista hankkeista.

Lue lisää Energiakylästä.