Saneerauskasvit parantavat maan kasvukuntoa Alaspään tilalla Perniössä

 

Kalle Kivelän viljelemä Alaspään maatila Salon Perniössä on kasvinviljelytila, peltoa on 37 ha. Tilan pääkasvina on aikaisemmin ollut sokerijuurikas, myös viljoja on tilalla viljelty. Vuonna 2018 tila siirtyi luomutuotantoon ja siten myös kasvivalinnat tulevat muuttumaan. Saneerauskasveja on tilalla viljelty kuuden vuoden ajan.

Saneerauskasvien vaikutus maan kasvukunnolle

Saneerauskasveilla voidaan parantaa maan rakennetta ja vähentää ankeroisten määrää maaperässä. Ankeroinen on noin 0,5 mm:n pituinen sukkulamato. Kun pelto on kerran saastunut ankeroisilla, on niistä erittäin vaikea päästä eroon, ja viljely vaatii pitkiä viljelykiertoja ja kestäviä lajikkeita. Kasvien juurissa kehittyvät ankeroiset tukkivat juuret ja estävät veden ja ravinteiden kulkeutumisen kasvissa. Ankeroisen vioittamat kasvit jäävät pieniksi, kärsivät veden puutteesta ja kellastuvat.

Öljyretikkaa ja muokkausretikkaa hyödynnetään erityisesti vihannestuotannossa saneerauskasveina. Niitä voi hyödyntää myös tiivistyneen peltomaan hoidossa. Saneerauskasveiksi on nykyisissä ympäristökorvauksen ehdoissa hyväksytty öljy­re­tik­ka, val­ko­si­nap­pi, sa­met­ti­kuk­ka sekä näi­den se­ok­set. Öljy­re­ti­kak­si kat­so­taan myös muok­kaus­re­tii­si. Saneerauskasvi voi olla samalla kasvulohkolla enintään kaksi vuotta peräkkäin ja edellyttää, että tilalla on viljelykierrossa vähintään yksi hehtaari perunaa, sokerijuurikasta tai avomaan puutarhakasveja. Vuoden 2018 ympäristökorvauksen ehtoihin tulleen muutoksen mukaan voi saneerauskasvikorvauksen v. 2018 saada vain sille peruslohkon alalle, jossa on ollut perunaa, sokerijuurikasta tai avomaan puutarhakasveja v. 2015, 2016 tai 2017.

Öljyretikan (muokkausretikka katsotaan öljyretikaksi) voi kylvää joko keväällä, kuitenkin viimeistään 30.6 mennessä, jos sitä käytetään saneerauskasvina.  Jos öljyretikkaa tai muokkausretikkaa käytetään kerääjäkasvina, se tulee kylvää hieman ennen sadonkorjuuta tai sen jälkeen, kuitenkin viimeistään 15.8.

Ankeroiset ja maan heikko kasvukunto herättivät viljelijän etsimään ongelmiin ratkaisuja

Kalle Kivelän tilalla ankeroiset ja heikko maan kasvukunto aiheuttivat tautipainetta ja taimistotuhoja sokerijuurikkaalle. Näihin ongelmiin lähdettiin etsimään apua saneerauskasveista. Lisäksi saneerauskasvien viljelystä saatava korvaus kannusti viljelemään kasvia, joka ei itsessään tuota satoa.

-Tilallamme on ollut käytössä Sucroksen myynnissä oleva Colonel-öljyretikkalajike, jolla on hyvä saneerausteho ankeroiseen. Sen pääjuuri on parhaimmillaan noin kahden sentin paksuinen ja juuret kasvavat reilusti kyntökerroksen alapuolelle, kertoo Kalle.

Öljyretikan kylvöajankohta on Alaspään tilalla ollut vasta juhannuksen tuntumassa ja saneerauskasvi on ollut viljelykierrossa sokerijuurikkaan esikasvina. Ennen saneerauskasvin kylvöä on yleensä tehty kaksi mekaanista rikkatorjuntaa, joilla pyritään torjumaan kestorikkoja kuten juolavehnää ja ohdaketta. Öljyretikkakasvustot on murskattu kukinnan alkaessa, vähintään kaksi kertaa kasvukauden aikana, noin 15 cm korkeuteen. Kuivana jaksona murskaus voi kokemusten perusteella olla saneerauskasvin kasvua rajusti hidastava ja silloin kasvusto kannattaisikin vain latvoa.  Öljyretikkakasvustot on kynnetty syksyllä.

Valitut toimenpiteet ovat tehonneet Alaspään tilalla

-Mielestäni öljyretikan viljely on parantanut maan mururakennetta ja sokerijuurikkaan ravinteiden saantia, toteaa Kalle. Maan multavuus on mielestäni myös lisääntynyt. Maanäytteissä ollaan nykyään runsasmultaisen puolella, ennen ne olivat multavia. Siihen saattaa kyllä olla muitakin vaikuttavia tekijöitä, kuten näytteenottajan oppiminen työhönsä ja se että nykyään otan myös hehkutuskevennyksen määrityksen näytteistä, jotta tiedän eloperäisen aineen määrälle tarkemman tuloksen. Multavuudet ovat nykyisin hieman yli runsasmultaisen raja-arvon. Saneerauskasvivuonna maanmuokkaukset ja kylvöt on myös ajoitettu aina mahdollisimman hyvään kohtaan säiden osalta, jotta turha maan rasitus ja tiivistäminen vältetään.

Kallen mukaan toinen tehokas maanparannustapa on aiempina vuosina ollut kylvää öljyretikka tarhaherneen jälkeen heinäkuussa. Herne antaa öljyretikalle hyvän starttityppilannoituksen. Hernekasvusto on sadonkorjuun jälkeen lopetettu glyfosaatilla, sen jälkeen lohko on kynnetty ja heti kynnön jälkeen on kylvetty retikka. Öljyretikka on täyttänyt kyntökerroksen juuristollaan hyvin tehokkaasti.

Öljyretikka käyttää paljon vettä ja kasvaa pakkasiin asti, joten kasvuston kynnön saa ajoitettua aikaan, jolloin pelto on kuiva. Näin se jättää maan hyvin kuohkeaksi seuraavaa vuotta varten. Kun saneerauskasvin perustaminen on tehty myöhään, ei kasvustoa tarvitse välttämättä kyntää. Lopetuksen voi tehdä vaikka jyräämällä ennen kuin öljyretikka ehtii kukkimaan. Parhaat tulokset Alaspään tilalla on saatu näin toimien.

-Vuonna 2017 kylvettiin elokuun puolivälissä herneen jälkeen öljyretikkakasvusto  ja sekin ehti kasvaa 30 cm korkeaksi ja sai aikaan kohtuullisen juuriston.   Nyt luomuun siirryttäessä pelloilla näkyy muutama siemenestä lähtenyt öljyretikka, eli murskauksista huolimatta muutama kasvi on saanut tehtyä siemeniä, toteaa Kalle.

Tänä vuonna Kallen tilalla on viljelyksessä keltasinappia yksinään alkukesäkylvöisenä ja Maksimus- öljyretikkaa, joka kylvettiin vasta elokuun puolivälissä esikasviksi vihanneksille.  Sinapin juuristo ja kasvusto on Kallen mielestä jäänyt vähän heikoksi kuivuuden takia ja osa kasvustosta kuoli helteellä niiton jälkeen.

Saneerauskasvina käytetyn retikan juuristo tunkeutuu kohtalaisesti maahan myös kuivana vuonna. Kuva: Kalle Kivelä.

Saneerauskasvina käytetyn retikan juuristo tunkeutuu kohtalaisesti maahan myös kuivana vuonna. Kuva: Kalle Kivelä.

 

 

 

 

 

 

 

Teksti: Kalle Kivelä, Riitta Savikko ja Sakari Raiskio