Puukuidun käyttö maanparannusaineena Repekkalan tilalla Valkealassa

 

Metsäteollisuuden sivuvirtoina syntyvän puukuidun, ns. nollakuidun, hyötykäyttöä on kehitetty useammankin valmistajan toimesta Suomessa. Puukuiduilla on todettu olevan lukuisia hyötyjä maan rakenteen kunnostamisessa ja ylläpidossa. Puukuitu sitoo tehokkaasti vesiliukoisia ravinteita itseensä ja pystyy muuttamaan ne vaikealiukoiseen muotoon ja näin voidaan vähentää ravinnepäästöjä vesistöihin. Sitomisprosessi on biologinen ja hyvin vahva, suurin osa ravinteista vapautuu noin 10 vuoden kuluessa puun selluloosan maatuessa.

Toinen tärkeä ominaisuus on pysyvän humuksen muodostaminen. Puussa on ligniiniä 20 – 30 %, ja se säilyy pellossa vuosikymmeniä muodostaen peltoon pitkäaikaisen multavuuden. Tätä pitkäaikaista humusta saadaan helpoimmin puusta, olipa se haketta, sahanpurua tai puukuitua. Pieneliöiden määrän kasvaminen maaperässä on lisäksi merkittävä etu puukuitujen käytössä, sillä puukuidut ja lannan ravinteet luovat hyvän elinympäristön maata hoitavalle pieneliöstölle. Lierot viihtyvät maassa, jossa on hajoavaa orgaanista ainesta. Lierojen esiintyminen kertoo maan hyvästä kunnosta ja kynnön jälkeen pelloilla ruokailevat lokkiparvet osoittavat maan elonmerkkejä.

 

Matti Kousan tilalla Valkealassa on puukuitua käytetty jo vuodesta 2012

 

Kiinnostus puukuidun käyttöön lähti Repekkalan tilalla liikkeelle tarpeesta parantaa vähämultaisten hiesumaiden viljelyvarmuutta. Hyvissä kosteusoloissa maita oli helppo viljellä. Kuivina keväinä ne kuivuivat liikaa ja toisaalta liettyivät ja kuorettuivat pienestäkin sateesta. Myös märkinä syksyinä maat muuttuivat nopeasti vaaleaksi kuravelliksi, kertoo tilan isäntä Matti.

– Kun puukuitua alkoi tulla markkinoille, oli kaikista hankalin lohko juuri sopivasti apilanurmella. Nollakuitua levitettiin kasvavaan nurmeen heinäkuussa 100 tn/ha ja nurmen annettiin kasvaa vielä reilun vuoden seuraavaan heinäkuuhun. Sen jälkeen nollakuitua on levitetty kasvussa oleviin apilanurmiin tavoitteena hyödyntää apilan sitoma typpi kuidun hajoamisessa, muistelee Matti puukuidun käytön aloitusta.

Nollakuidun lisäksi tilalla on käytetty ravinnekuitua, joka sisältää hajoamiseen vaadittavan typen ja lisäksi muita ravinteita. Ravinnekuitua on levitetty pääasiassa syksyisin viljan sängille sekä lopetettaville nurmille. Ravinnekuidun käyttömäärä on 20-40 tn/ha. Levityksessä käytetään maamiesseuran omistamaa tarkkuuslevitinvaunua, jolla levitys sujuu nopeasti ja tarkasti suurella työleveydellä. Levitys onnistuu myös perinteisillä lannanlevitysvaunuilla.

Rakennekuitu levitettiin tarkkuuslevitinvaunulla. Kuva: Matti Kousa.

Rakennekuitu levitettiin tarkkuuslevitinvaunulla. Kuva: Matti Kousa.

 

 

Puukuidun käytön vaikutukset maan multavuudelle ja kasvukunnolle

 

Repekkalan tilan isäntä kertoo puukuidun käytöstä seuraavia havaintoja ja kokemuksia:

-Kuidun käytöllä on ollut maan kasvukuntoa parantava vaikutus. Varsinkin hiesumailla maan viljelyominaisuudet ovat parantuneet. Muutoksen pystyy näkemään konkreettisesti silmällä maan värin muuttumisena harmaasta ruskeaksi. Maan muokkautuminen kylvökuntoon keväisin on helpompaa. Maa murustuu hyvin ja murut ovat kestäviä liettymistä vastaan. Orastuminen on tasaista myös kohdissa, joissa on aikaisemmin ollut ongelmia. Kevään ja kesän 2018 aikana kaikki lohkot orastuivat tasaisesti eikä kuivuus aiheuttanut niin suuria satotappioita kuin lähialueiden vastaavilla vähämultaisilla mailla. Toisaalta märän syksyn 2017 aikana pellot kestivät hyvin sadonkorjuun. Tilalla on panostettu paljon toimivaan ojitukseen, mutta kuidun tuomalla orgaanisen aineksen lisäyksellä oli myös oma roolinsa puskuroida jatkuvia sateita vastaan. Useamman vuoden käytön perusteella peltojen sadontuottokyky on parantunut. Heikommilla alueilla satotasot ovat nousseet ja ennestään paremmilla alueilla satotaso on pysynyt samana tai noussut pienemmillä panoksilla, Matti kertoo.

Matti Kousan tila on luomun siirtymävaiheessa, joten satotason parantumista ei Matin mukaan voi suoraan vertailla viljelymenetelmien muuttuessa. Maan orgaanisen aineksen lisääntyminen ei näy vielä konkreettisina numeroina viljavuustutkimuksissa. Maan orgaanisen aineksen pitoisuus prosentteina määritettiin viljavuustutkimuksessa ensimmäisen kerran 2017 ja seuraavaan viljavuustutkimukseen mennessä pitoisuuden odotetaan nousevan kuidun säännöllisellä käytöllä.

-Kuitujen käytön yhtenä tarkoituksena on myös saada sidottua syksyisin pelloilla olevat ravinteet kasvien käyttöön tuleville vuosille. Tätä varten viljellään myös kerääjäkasveja ja syyskylvöisiä kasveja mahdollisimman paljon, toteaa Matti.

kousa2kousa3

 

Nollakuitu on väriltään vaaleaa, kun taas ravinnekuitu on ruskehtavaa. Kuvat: Matti Kousa.

 

Matin kokemuksia ja kommentteja puukuidun käytöstä

 

Puukuidulla on vaikutuksia kasvien ravinteiden saantiin:

– Kuidun käytössä olennainen asia on huomioida suuren puumassan maahan lisäämisen vaikutukset. Puukuidun lisäämisen jälkeen maassa alkaa voimakas hajoamisreaktio, joka tarvitsee paljon ravinteita ja erityisesti typpeä. Ravinnekuidussa on valtaosa ravinteista mukana, mutta nollakuidussa kaikki ravinteet tulevat maasta. Kuidun lisääminen maahan juuri ennen kylvöä voi aiheuttaa typen puutteen oraissa. Siksi kuidun levitys kannattaa tehdä kasvavaan nurmeen, nurmen lopetuksen yhteydessä tai syksyllä heti edellisen sadonkorjuun jälkeen. Silloin kuitu sitoo ravinteet itseensä jo syksyn aikana ja ravinteet ovat keväällä kasvien käytettävissä, kertoo Matti.

– Ravinnekuidun sisältämät ravinteet ovat hyvä lisä lannoitukseen. Säännöllisesti käytettynä ravinnekuidun fosfori riittää kasveille ilman muuta fosforilannoitusta. Lisäksi kuidulla hoituu myös ylläpitokalkitus sekä hivenlannoitus osittain, kuvaa Matti kokemuksiaan.

Puukuidulla on nopeita ja hitaita vaikutuksia maaperään:

– Kuituja käyttämällä ei pääse yhden kasvukauden aikana pikavoittoihin. Vaikutus maan rakenteeseen ja ravinnetalouteen alkaa näkyä parhaiten 2-3 vuoden päästä levityksestä. Orgaanisen aineksen vaikutus vesitalouteen on nopea ja konkretisoituu heti kun kuitu on sekoitettu maahan, hän kertoo.

– Ilmastonmuutoksen kannalta kuidun käyttö on hiilen kerryttämistä maahan. Kuitu itsessään on suoraan hiilen lisäämistä maahan. Lisäksi kuidun maata parantava vaikutus edistää kasvien kasvua, mikä parantaa hiilen päätymistä maahan ja satoon entisestään, Matti kuvailee.

Suurimmat hyödyt puukuidusta ovat saatavilla niillä lohkoilla, joissa maassa on vähän eloperäistä ainesta:

– Kuidun käyttöä voi suositella kaikenlaiseen viljelyyn ja kaikille maalajeille. Tosin multavilla ja turvemailla siitä saatava hyöty on luultavasti vähäinen. Suurimmat hyödyt saadaan vähämultaisilla savi-, hiesu- ja hiekkamailla. Kuidun käyttö on taloudellisesti järkevää siellä missä sitä on saatavilla kohtuullisilla kuljetuskustannuksilla. Erikoistuotannossa ja erittäin heikossa kunnossa olevilla lohkolla kuidun käyttö voi kannattaa jopa useamman sadan kilometrin päässä kuidun tuotantopaikasta, Matti pohtii.

 

Teksti: Matti Kousa ja Sakari Raiskio