Miten ilmastonmuutos vaikuttaa peltoviljelyyn?

Herne-vehnä-seospelto 2016. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Herne-vehnä-seospelto 2016. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Ilmastonmuutoksessa hiilidioksidipitoisuus lisääntyy ilmakehässä ja lämpötila kohoaa. Tämä vaikuttaa peltoviljelyyn, sillä se kiihdyttää viljelykasvien kasvua ja kehitysrytmiä ja muuttaa kasvuoloja kuten maaperän ravinne- ja vesitaloutta.

 

 

 

 

Lämpenevässä ilmastossa niin luonnon kasvilajien kuin viljelykasvien sopeutuminen muuttuviin kasvuoloihin ratkaisee sen, miten ne menestyvät. Muuttuva ilmasto voi tuoda mukanaan uusia kasvilajeja ja aiemmin tuntemattomia tuholaisia.

Mitä muuta on odotettavissa? Luonnonvarakeskuksen nettisivuilta löytyy napakka kooste Maatalous ja ilmastonmuutos, joka kertoo, miten ilmastonmuutos vaikuttaa peltoviljelyyn.

Kerro, mitä ajattelet ilmastonmuutoksesta!

 

Miten ilmastonmuutos tulee mielestäsi vaikuttamaan meidän tavallisten ihmisten elämään? Millaisia muutokset ovat esimerkiksi kuntatasolla, metsänkäsittelyssä tai vaikka tulviin varautumisessa? Millaisia hyötyjä tai haittoja arvelet ilmastonmuutoksen tuovan?

Suomen ympäristökeskus SYKE selvittää toista kertaa koko maan kattavalla kyselyllä, mitä suomalaiset ajattelevat ilmastonmuutoksen vaikutuksista lähialueillaan nyt ja tulevaisuudessa. Helmikuussa 2017 avattu kysely antaa käsitystä siitä, ovatko kansalaisten näkemykset ilmastonmuutoksen vaikutuksista muuttuneet vuodesta 2014. Silloin mielipiteitä kartoitettiin ensimmäisen kerran. Kysely on saanut tukea EU:n Life-rahoituksesta.

Ilmastonmuutoskysely on avoinna 1.2.-30.4.2017. Vastaaminen vie aikaa noin 20 minuuttia eikä edellytä mitään erityistietoja. Vastaukset käsitellään nimettömästi.

Kysely osoitteessa http://query.eharava.fi/1893

Lisätiedot

Erikoistutkija Maria Holmberg, Suomen ympäristökeskus SYKE,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, p.0295 251 181

kuumailmapallot

Kaisa Kuoppalan blogi: Papuja, toukkia, leviä – mitä rehuksi ja ruuaksi?

 

Nyhtökaura, Härkis, Mifu – uusia proteiinipitoisia elintarvikkeita, joiden suosio on ollut ilmiömäistä. Tällä hetkellä ovi on raollaan myös hyönteisruuille.

Härkäpapu. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Härkäpapu. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

Mutta mitä on tarjolla eläinten rehuksi? 

Palkokasvit ovat kasvattaneet osuuttaan valkuaisrehuina ja uusia valkuaiskasveja härkäpavun ja herneen lisäksi tulee ilmastonmuutoksen myötä. Kasvinjalostus tuottaa tulevina vuosina uusia satoisampia ja viljelyvarmempia lajikkeita tutuista viljelykasveista.

Hyönteisten ja levien hyödyntäminen sikojen, kanojen ja nautojen rehuna on yksi keino vähentää riippuvuutta soijan tuonnista. Ne ovat esimerkkejä tuotannosta, joka ei kilpaile ruuan kanssa peltoalasta. Levät ovat valtavan moninainen joukko organismeja yksisoluisista mikrolevistä makroleviin.

 

 

 

Marjukka Lamminen tutkii Helsingin yliopistossa väitöstyönään mikroleviä lypsylehmien rehuna. Hän kirjoittaa blogissaan, että mikrolevät voisivat tuottaa hollantilaisten tutkimusten mukaan hehtaarilta jopa 15–30 tonnia kuiva-ainetta ja valkuaistakin 4–15 tonnia Euroopan olosuhteissa.

Nuo luvut ovat täysin omaa luokkaansa verrattuna valkuaiskasvien satoihin, niinkuin toki viljelyolotkin. Toivottavasti kuitenkin mikrolevien tuotanto ja käyttö rehuna saadaan tulevaisuudessa toimimaan Suomessa kustannustehokkaasti.

Lue koko blogi: Papuja, toukkia, leviä – mitä rehuksi ja ruuaksi?

Valkolupiini. kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

Valkolupiini. kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

Palopuron agroekologinen symbioosi -hankkeen tulosseminaari 10.2.2017 Hyvinkäällä

 

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan Palopuron agroekologinen symbioosi -hankkeen tuloksista ja kokemuksista.

Mitä tarkoittaa agroekologinen symbioosi? Mitä hyötyä paikallisesta ruokajärjestelmästä on viljelijälle, kuluttajalle ja ympäristölle?

Palopuron agroekologinen symbioosi -hankkeessa on kehitetty ravinne- ja energiaomavaraista paikallisen ruokajärjestelmän mallia ja luotu sen toteutumiselle tarvittavat edellytykset. Tervetuloa kuuntelemaan hankkeen tuloksia ja miten paikallisia ruokajärjestelmiä voidaan kehittää. Ilmoittaudu seminaariin sähköpostitse: kari.koppelmaki(a)helsinki.fi (paikkoja rajoitettu määrä).

Paikka: Knehtilän tila, Haapasaarentie 75, Hyvinkää

Aika: 10.2.2017 klo 9.30 – 15.30

Tilaisuuden ohjelma:

9.00 – 9.30 Kahvi

9.30 – 9.40 Tilaisuuden avaus, Ympäristöneuvos  Tarja Haaranen, ympäristöministeriö

9.40 – 10.30 Agroekologinen symbioosi, Mikä? Miksi? Juha Helenius, Agroekologian professori Helsingin yliopisto

10.30 – 11.00 Knehtilän tila – muutakin kuin alkutuotantoa, Markus Eerola, Isäntä Knehtilän tila

11.00 – 11.20 Leipomo osana symbioosia, Samsara Oy

11.20 – 11.40 Hajautettu biokaasuntuotantomalli, hankekoordinaattori Kari Koppelmäki

11.40 – 13.00 Lounas

13.00 – 13.20 Ruokajärjestelmän paikallistaminen maatalouden pelastajana? Marja-Liisa Tapio-Biström, maa- ja metsätalousministeriö

13.20 – 13.40 Kuivamädätyksen mahdollisuudet maatiloilla, Metener Oy

13.40 – 14.00 Energiayhtiön rooli muuttuvassa maailmassa, Esa Muukka Nivos Oy

14.00 – 14.30 Tuloksia muista Raki-hankkeista. Ravinneresurssi -hanke, Maritta Kymäläinen, HAMK ja Ravinneneutraali kunta (Ranku) -hanke, Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

14.30 – 15.00 Agroekologiset symbioosit tulevaisuudessa?

15.00 – 15.30 Kahvi ja vapaata keskustelua

Tapahtuman ohjelma (pdf)

OSMO-hankkeessa maaperätieto jalostuu käytännön osaamiseksi

OSMO-hankkeessa (Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä) viljelijät, tutkijat, yritykset ja neuvojat työskentelevät yhdessä maan kasvukunnon parantamiseksi. Ympäristö ja viljelijän kukkaro kiittävät, kun hyväkuntoisesta maasta saadaan enemmän satoa vähemmillä lannoitteilla ja vesistövalumat jäävät pienemmiksi.

OSMO-hanketta toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa.

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Jukka Rajala
jukka.rajala@helsinki.fi
puh. 044 303 2210
OSMO-hankkeen esittelynettisivu

Alla hankkeen esittelyvideo, josta samalla saa vinkkejä tutkimuksen, neuvonnan ja viljelijöiden yhteistyöhön. VILMA-hanke on yksi OSMOn lukuisista yhteistyökumppaneista.

OSMO-hanke tarjoaa: Maan kasvukunnon osaajien valmennus – vihannesryhmä

 

Maan kasvukunnon osaajien valmennusryhmä vihannesviljelijöille käynnistyy alkutalvesta 2017.
Ryhmä on osa OSMO-hankkeen viljelijävalmennuksia.
Vihannestuotannon tärkeimmät resurssit ovat viljelijän osaaminen ja peltomaan kasvukunto. Paras tapa näiden kehittämiseen on OSMO-hankkeen valmennusryhmä.

Hakeminen: Ryhmään otetaan enintään 20 viljelijää. Jätä hakemuksesi viimeistään 30.1.2017.
http://bit.ly/vihannesryhma

Peltomaa on monimutkainen järjestelmä, jonka kokonaisvaltainen hallinta vaatii tietämystä, työkaluja ja osaamista. Valmennus tarjoaa nämä viljelijöiden tarpeisiin sovitetulla tavalla.

Valmennus etenee eri toimenpiteiden suunnittelun kautta.
Samalla osallistujat saavat rautaisannoksen maaperän fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa,
sekä oppivat soveltamaan näitä käytännön viljelyssä.
Aiempien kurssien tapaan ote on samaan aikaan tieteellinen ja käytännönläheinen.

Toiminta

  • Vuoden 2017 alussa käynnistetään ryhmän toiminta lähipäivässä, perehdytään maan kasvukunnon suunnitteluun, sovitaan toimintatavoista ja tulevista tapaamisista.
  • 4-5 verkkokokousta kevättalven 2017 aikana sekä yksi lähipäivä.
  • Itseopiskelua ja keskustelua sähköisessä oppimisympäristössä oman ehtimisen mukaan.
  • Sähköisten välineiden käyttöä tuetaan ryhmässä ja henkilökohtaisesti tarpeen mukaan.
  • Kasvukaudella 2017 ryhmä tutustuu maan kasvukuntoon ja sen hoitoon ryhmäläisten pelloilla.
  • Ryhmässä sovitaan kuinka toimintaa jatketaan tämän jälkeen.
  • Ryhmän toiminta jatkuu ainakin vuoden 2018 loppuun eli OSMO-hankkeen keston ajan

Tavoite:

Oppia tulkitsemaan viljavuustutkimuksia sekä huomioimaan maan biologisia, fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia omalla tilalla.
Verkostoitua tilojaan kehittävien kollegoiden ja asiantuntijoiden kanssa.

Kohderyhmä: Vihannesviljelijät, jotka ovat kiinnostuneita peltojen kasvukunnon parantamisesta ja resurssitehokkaasta maan kasvukunnon hoidosta Etelä-Pohjanmaalla, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.

Pääsisällöt:

  • Oleellisimpien kasvukuntohaasteiden tunnistaminen tilatasolla ja lohkokohtaisten toimenpidesuunnitelmien laatiminen
  • Maan fysikaalisen viljavuuden hoito: Koneketjujen suunnittelu ja rengastustarve, muokkauksen sovittaminen maalajeihin, syväkuohkeutuksen tarve ja toteutus, vesitalouden hallinta ojituksella ja pinnanmuotoilulla
  • Maan kemiallisen viljavuuden hoito: kalkituksen suunnittelu, pää- ja sivuravinteiden saatavuuden parantaminen, ravinteiden pidätyskyvyn lisääminen, lannoitustarve ja lannoituksen suunnittelu, hivenlannoitus.
  • Maan biologisen viljavuuden hoito: Viljelykiertojen suunnittelu, kasvipeitteisyys, kerääjäkasvien käyttö, multavuuden ja biologisen aktiivisuuden lisääminen.
  • Johtaminen: Kasvukunnon hoitotoimien valinta ja investointien ja toimenpiteiden ajoittaminen vuositasolla

Valmentajat: agronomi ja viljelijä Jukka Rajala, tekniikan tohtori ja viljelijä Tuomas Mattila, maatalous- ja metsätieteiden tohtori Sari Iivonen ja puutarha-agronomi Ritva Mynttinen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista sekä puutarha- ja erikoiskasvituotannon asiantuntija Marja Tuononen ProAgria Länsi-Suomesta. Ryhmissä vierailee muita alan asiantuntijoita.

Hinta: 250 euroa/henkilö (arvonlisäveroton koulutus), sis. opetus, kurssimateriaalit, suunnittelua tukevat työkalut, asiantuntijoiden ohjaus ja todistus.

Hakeminen: Ryhmään otetaan enintään 20 viljelijää. Jätä hakemuksesi viimeistään 30.1.2017.
http://bit.ly/vihannesryhma

Järjestäjä: Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja ProAgria Länsi-Suomen OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä –hanke.

Lisätietoja: Jukka Rajala, jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210.

*Laitevaatimukset verkko-opetuksessa: Tietokone, sähköpostiosoite, internet-yhteys, (jonka nopeus vähintään 0,5 Mb/s, mieluiten yli 4 Mb/s), kuuloke-mikrofoniyhdistelmä.
Web-kamera on suositeltava.

Viljelyn tärkeimmät resurssit ovat viljelijän osaaminen ja peltomaan kasvukunto. Paras tapa näiden kehittämiseen on OSMO-hankkeen valmennusryhmä.

Valmennusryhmän esite

OSMO-hankkeen esite

Tervetuloa mukaan!

osmo-logo

Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta – työpaja ja webinaari Hämeenlinnassa ma 12.12.2016

 

Vuonna 2016 vietetään YK:n julistamaa palkokasvien teemavuotta. Tervetuloa työpajaan kuulemaan palkokasvien hyödyistä, viljelystä ja käytöstä!

Maanantaina 12.12.2016 klo 8.30-16 Inkalan Kartanossa (Inkalantie 91, 13500 Hämeenlinna, Hattula)

8.30-9.00 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen

9.00 Tervetuloa Tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

9.15 Miksi palkokasveja kannattaa viljellä – palkokasvien monet hyödyt, Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus

9.45 Miten palkokasvit vaikuttavat maaperään?, Professori, Markku Yli-Halla, Helsingin yliopisto

10.15 Keinoja proteiinien kotimaisen tuotannon lisäämiseen: Tiekartta Suomen proteiiniomavaraisuuden parantamiseen, Erikoistutkija Nina Wessberg, VTT Oy

10.45 Neuvojan näkökulma: Mitä haasteita ja kysymyksiä viljelijät kohtaavat: palkokasvien pullonkaulat, Asiantuntija Erkki Vihonen, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

11.15 lounas (tarjotaan)

12.15 Nurmipalkokasvit nurmirehun tuotannossa, Tutkija Markku Niskanen, Luonnonvarakeskus

12.45 Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa, Erikoistutkija Kaisa Kuoppala, Luonnonvarakeskus

13.15 Palkokasvit sikojen ruokinnassa, Erikoistutkija Hilkka Siljander-Rasi, Luonnonvarakeskus

13.45 Palkokasvit siipikarjan ruokinnassa – kotimaisia tutkimustuloksia, Tutkija Sini Perttilä, Luonnonvarakeskus

14.15 kahvi

14.30 Kokemuksia härkäpavun, herneen ja soijapavun viljelystä, Harri Laine, Arolan tilan Papuset & Jyväset

15.00 Keskustelua ja kysymyksiä palkokasvien viljelystä ja käytöstä ja niiden edistämiskeinoista

15.30 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle

15.45 Tilaisuus päättyy

Voit tulostaa ohjelman tästä.

Webinaariohjeet:

Tapahtumaa on mahdollista seurata myös omalta tietokoneelta nettiyhteydellä webinaarina. Webinaaria voit katsella tästä linkistä:
https://www.youtube.com/watch?v=5f8qxB7SDXk&feature=youtu.be

Webinaarissa toimii live-chat, jonka kautta voit kirjoittaa kysymyksiä työpajaan. Jos lähetyksessä on teknisiä ongelmia, niin voit ottaa yhteyttä numeroon 040 742 7763.

Etäosallistujana voit antaa työpajan järjestäjille palautetta tämän palautelomakkeen kautta: https://www.webropolsurveys.com/S/AF5372E7EE498E23.par 
Kunkin alustuksen jälkeen on myös mahdollista miettiä teemasta mieleen tulevia haasteita, mahdollisuuksia ja ratkaisuja tämän lomakkeen avulla. Lomakkeen täyttö on täysin vapaaehtoista, ja siitä voi täyttää vain osankin. https://www.webropolsurveys.com/S/25157423082AC6BA.par

Työpajan alustukset myös videoidaan, ja videot ja alustusten kalvot tulevat myöhemmin saataville www.ilmastoviisas.fi –sivustolle.

Tapahtuma on tarkoitettu viljelijöiden, neuvojien ja maaseudun kehittäjien tiedonsaantiin ja keskusteluun ja se on kaikille avoin ja maksuton. Kahvi- ja lounastarjoilujen mitoittamiseksi toivomme ennakkoilmoittautumista 7.12. mennessä tästä ilmoittautumislinkistä tai riitta.savikko@luke.fi, puh. 050 571 4548. Myös ilmoittautumatta voi tulla mukaan.

Tilaisuuden järjestävät Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle  -hanke ja Hämeen ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen (Valkuaisfoorumi) –hanke.

Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoja:
Riitta Savikko
tutkija
riitta.savikko(at)luke.fi, puh. 050 571 4548

Herne kasvoi Mikkelissä 2016. Kuva: Erkki Oksanen / Luken arkisto

Herne kasvoi Mikkelissä 2016. Kuva: Erkki Oksanen / Luken arkisto

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia linjaa energia- ja ilmastotoimet vuoteen 2030 ja eteenpäin

piirros: Ville Heimala

piirros: Ville Heimala

 

24.11.2016 on julkistettu kansallinen energia- ja ilmastostrategia, joka linjaa toimia vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Linjausten mukaan toimittaessa uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta nousee yli 50 prosenttiin 2020-luvulla. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että energiajärjestelmä muuttuu hiilineutraaliksi ja perustuu vahvasti uusiutuviin energialähteisiin.

 

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 24.11.2016: Strategia linjaa energia- ja ilmastotoimet vuoteen 2030 ja eteenpäin

Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön tiedote 24.11.2016:Tiilikainen: Energia- ja ilmastostrategia vastaa ilmastonmuutoksen torjuntaan – metsät Suomen apuna

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Allan Savory: Näin estämme aavikoitumisen ja kumoamme ilmastonmuutoksen

”Aavikoituminen on hieno sana maalle, joka on muuttumassa aavikoksi” aloittaa Allan Savory tässä hiljaisen voimakkaassa puheessa. Aavikoituminen kietoutuu ilmastonmuutokseen, uhkaa ruokaturvaa ja aiheuttaa perinteisten paimenyhteiskuntien luisumista sosiaaliseen kaaokseen. Savory on omistanut elämänsä aavikoitumisen torjumiseen. Hän uskoo nyt — ja hänen työnsä tähän asti osoittaa — että yllättävä tekijä voi suojata ruohotasankoja ja jopa pelastaa aavikoksi muuttuneita alueita. Katso suomeksi tekstitetty video ja voit yllättyä ratkaisuista!

Suomessa kotieläin- ja kasvintuotantotilojen yhteistyö voisi auttaa lannan saamiseen tehokkaasti käyttöön, ravinteiden kierron parantamisessa ja ulkopuolisten lannoituspanosten tarpeen vähenemisessä, sekä eloperäisen aineksen lisäämisessä peltoon. Löytyisikö videosta inspiraatiota uusiin ratkaisuihin?

Alla englanninkielinen video. Suomenkielellä tekstitetty video täällä.

Maatalouden ilmastotyö esillä myös YK:n ilmastokokouksessa

climateactionpublication2016

Suomessa maatalouden parissa tehtävästä ilmastotyöstä kerrotaan myös Marrakechin ilmastokokouksessa tänään julkaistussa valtioiden ilmastotyötä esittelevässä kirjassa. Kirjan on tuottanut YK:n ympäristöohjelma UNEP. Suomen osuus alkaa sivulta 47. Myös tämä Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hanke mainitaan! Climate Action Publication löytyy täältä. YK:n ilmastokokous järjestetään Marokossa Marrakechissa 7-18.11.2016.