Kokeilut

 

Kokeiluja ilmastonmuutokseen varautumisen keinoista

 

Ohran lajikeseosten havaintoruudut 8.6.2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto

Ohran lajikeseosten havaintoruudut 8.6.2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto

 

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hankkeessa tehdään pienimuotoisia kokeiluja havainnollistamaan maatalouden ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja. Vuonna 2016 keskitytään peltokasvintuotantoon, erityisesti palkokasveihin, viljoihin ja seosviljelyyn. Kesällä 2016 kokeiluja tehdään Luonnonvarakeskuksen Mikkelin toimipaikan Karilan koepelloilla.

Voit seurata kokeilujen etenemistä myös facebook-sivulla.

 

Havaintoruudut tai ”näyteikkunat” palkokasveista

Palkokasvit tarjoavat monella tapaa ilmastoviisaita ratkaisuja. Palkokasvit pystyvät hyödyntämään ilmakehän typpeä juurinystyröidensä typpibakteerien avulla ja vähentävät siten typpilannoitustarvetta. Tämä typpilannoitus voi auttaa palkokasvien lisäksi myös niiden seoskasveja ja seuraavan vuoden kasvustoja. Palkokasveilla on usein posiviitinen vaikutus maaperään niiden juuristo-ominaisuuksien kautta. Palkokasveista löytyy monia vaihtoehtoja. Sinimailanen on erityisen syväjuurinen, apilat ovat hyviä maanmuokkaajia ja sopivat monenlaisille maille. Palkokasvit tuottavat kotimaista valkuaisrehua –  ja myös ihmisille soveltuvaa proteiinipitoista purtavaa. Härkäpavun ja herneen voi korjata rehuksi niin siementen kypsyttyä kuin naudoille aiemmin kokoviljasäilörehuna varsineen ja lehtineen. Kaksivuotinen valkomesikkä on hyvä viherlannoituskasvi.

VILMAn havaintoruuduilla 2016 kasvavat: palkokasvit rehuherne, härkäpapu, soija, valkolupiini, sinimailanen, puna-, valko- ja veriapila, rehuvirna ja vuohenherne. Palkokasvien lisäksi esittelyssä on rehumaissi, uudehko rehukasvi, jonka viljelyala Suomessa todennäköisesti kasvaa ilmaston muuttuessa.

 

Kokeilu 1: Ohran lajikeseokset

Saman viljelykasvin eri lajikkeita yhdistelevät lajikeseokset ovat teknisesti helppoja toteuttaa ja niissä voidaan yhdistää useita hyviä lajikeominaisuuksia. Viljojen lajikeseoksilla on saatu lupaavia tuloksia niin kasvitautien, sadon vakauden kuin sadon laadun suhteen. Ilmastoviisaaksi lajikeseokset tekee pyrkimys kestävään tehostamiseen: seosviljely tehostaa kasvuresurssien, valon, veden ja ravinteiden hyödyntämistä. Ilmasto-olojen muuttuminen todennäköisesti kasvattaa kasvintuhoojapainetta, seosviljely on yksi keino vähentää kasvinsuojelutarvetta . Ohra on maamme viljellyin viljalaji ja sen lajikemäärä on suurin. VILMAn kokeiluruuduilla 2016 havainnollistetaan kahden ja kolmen ohralajikkeen seosviljelyä. Mukana ovat lajikkeet Wolmari, Brage ja Jyvä. Lisäksi mukana on myös ohran (Wolmari ) ja kauran (Venla) seos. Se auttaa vertaamaan lajike- ja lajitason monimuotoisuuden lisäämisen vaikutusta viljasatoon.

 

Kokeilu 2: Vilja-palkokasviseos

Palkokasvin lisääminen viljan kumppaniksi vähentää typpilannoitustarvetta, tuo rehuvalkuaista ja tekee hyvää maan rakenteelle. VILMAn kokeiluruuduilla 2016 havainnollistetaan ohran ja härkäpavun seosviljelyä. Lisäksi testataan parantaako rivisekaviljely, jossa ohra ja härkäpapu vuorottelevat,  lajien satoisuutta verrattuna hajakylvöön. Härkäpapulajikkeena käytetään Kontua ja ohralajikkeena Wolmaria.

***

KUULUMISIA PELLOILTA

 

 

13.10.2016 Sinimailasen juurten pituus

Viljelijät ja neuvojat ovat kesän mittaan kyselleet, että miten pitkiksi sinimailasen juuret kasvavat. Mikkelissä palkokasvien ”näyteikkunaruudulla” tutkimusmestarit kaivoivat kuopan ja mittasivat juuret. Tänä keväänä 2.6. kylvetyn sinimailasen juuret yltävät nyt noin 30 cm syvyyteen. Juuret eivät Mikkelin Karilassa mene jankon alapuolelle.

Sinimailanen on monivuotinen. RaHa-hankkeen tuottaman Juuristotietopaketin (2014) kokeiluissa sinimailanen kasvoi tiiviissä savimaassa. Toisen vuoden sinimailanen kasvoi tiiviistä savesta läpi eikä käyttänyt savimaan luonnollisia halkeamia (vaikka niitä oli maassa paljon) kuten esimerkiksi lähistöllä kasvava alsikeapila. Sinimailasen juuret kasvoivat suoraan alaspäin ainakin 70–80 cm:n syvyyteen asti. Syväjuuriset kasvit rei’ittävät ja kuivattavat maata sekä tuottavat eloperäistä ainesta syvälle. Sinimailanen onkin mainio maan rakenteen parantaja.

Sinimailasen juuret ulottuvat Mikkelissä 13.10.2016 noin 30 cm syvyyteen. Kuvan sinimailanen kylvetty 2.6.2016. Kuva: Kari Narinen / Luken arkisto.

 

8.9.2016 Ohra-härkäpapu-kokeilulla puinti

Ohra-härkäpapu-seoksen kokeilulla päästiin puimaan ohraruudut ruutupuimurilla. Eriaikainen ohran ja härkäpavun tuleentuminen toi lisätyövaiheen: seosruuduilla nypimme käsin härkäpavut maasta ja leikkasimme niistä palkoja sisältävän osan juuttisäkkiin kuivumaan. Nämä härkäpapusäkit ja ohranjyväsäkit kuivuvat molemmat kuivurissa. Härkäpavun puhdaskasvustoruudut saavat tuleentua pellolla. Härkäpavut pystyisi puimaan ruutupuimurilla, jos ne olisivat hieman tuleentuneempia (paloltaan ruskeita, vaikka siemenet vielä vihreitä), mutta ruutupuimuri ei pysty vihreäpalkoisista härkäpavuista irrottamaan siemeniä, vaan niistä tulisi härkäpapumuusia. Erikaikainen tuleentuminen ja koneiden sopivuus voi olla seosviljelyssä välillä haaste. Sopivilla viljelykasvi- ja lajikeyhdistelmillä nämä haasteet ovat kyllä ratkottavissa.

Tutkimusmestari Kari Narinen pui ohraa 8.9.2016. Kuva: Mauri Nissinen / Luken arkisto.

Tutkimusmestari Kari Narinen pui ohraa 8.9.2016. Kuva: Mauri Nissinen / Luken arkisto.

 

5.9.2016 Sadonkorjuu jatkuu ohra+härkäpapu-seoksella

Ohra- härkäpapu -seoksella aloitettiin tänään sadonkorjuu kehikkonäytteiden otolla. Kehikkonäytteet ovat kooltaan 50 cm x 50 cm ja niiden avulla voidaan tutkia mm. kasvilajien ja rikkakasvien määriä kokeiluruuduilla. Sadonkorjuuseen pieniä haasteita tuo se, että ohra alkaa olla joissakin kohdin ylituleentunutta, kun taas härkäpavulla ei tuleentumisesta oikein ole tietoakaan. Kehikkonäytteiden lisäksi ruuduilta tutkitaan yksittäiskasveja, mm. näiden kustakin ruudusta satunnaisesti valittujen kasvien siemenmääriä.

ohra-härkäpapuseos 5.9.2016 sadonkorjuun alkaessa. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

Ohra-härkäpapuseos 5.9.2016 sadonkorjuun alkaessa. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

 

31.8.2016 Ohralajikeseos päästiin puimaan

Ohran lajikeseoskokeilu päästiin puimaan ke 31.8. Sää oli suotuisa puintihommiin ja kaikki kokeilun kasvinäytteet on saatu otettua. Samaan aikaan minikokoisen ruutupuimurin kanssa Mikkelin Karilan pelloilla ahersi viljelijän puimuri hernevehnäseoksen puinnin parissa.

Puintia ohralajikeseoksella 31.8.2016. Kuva: Mauri Nissinen / Luken arkisto.

Puintia ohralajikeseoksella 31.8.2016. Kuva: Mauri Nissinen / Luken arkisto.

24.8.2016 Sadonkorjuu alkoi

Ohran lajikeseoskokeilulta otettiin ke 24.8. ensimmäiset kehikkonäytteet ja yksittäiset kasvit sadonkorjuuvaiheen analyyseihin. Yksi kehikkonäyte on kooltaan neljännesneliön (50 cm x 50 cm). Kehikkonäytteiden avulla selvitetään mm. sadon määrää eri seosyhdistelmissä. Kehikkonäytteiden avulla selvitetään myös ohralajikeseosten pärjäämistä rikkakasveille, kokeiluruuduissa ei ole tehty myöhästetyn kylvön lisäksi muuta rikkakasvitorjuntaa.

 

Kehikkonäytteiden ottoa ohralajikeseoksella 24.8.2016. Kuva: Riitta Savikko /Luken arkisto.

Kehikkonäytteiden ottoa ohralajikeseoksella 24.8.2016. Kuva: Riitta Savikko /Luken arkisto.

Tästä lähti kehikollinen ohraa tarkempaan tarkasteluun. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Tästä lähti kehikollinen ohraa tarkempaan tarkasteluun. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Näytteenottovälineistöä: ruohosakset ja jätesäkki. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Näytteenottovälineistöä: ruohosakset ja jätesäkki. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

17.8.2016 Esittelyä peltohavaintopäivässä viljelijöille ja muille kiinnostuneille

Mikkelissä järjestettiin ke 17.8. Peltohavaintopäivä. Päivän aikana tutustuttiin mm. erikoiskasvien viljelyyn, viherlannoitus- ja kerääjäkasveihin, seosviljelyyn, maan kasvukunnon havainnointiin sekä palkokasveihin.  Tapahtumapaikkana olivat Luonnonvarakeskuksen tutkimuspellot Karilassa.

VILMA-hanke esitteli päivässä seosviljelyä härkäpapu-ohra-seoksen kokeiluruutujen äärellä. Ihan päivän lopuksi pääsi tutustumaan myös ohran lajikeseokseen. Seosviljelystä kertoi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Sari Himanen. Peltohavaintopäivässä VILMA-hankkeen osiossa perehdyttiin myös palkokasvien tarjoamiin hyötyihin palkokasvien havaintoruuduilla Luonnonvarakeskuksen tutkijan Pentti Seurin johdolla. Palkokasvien havaintoruutujen laji- ja lajikekooste.

Peltohavaintopäivän järjestivät ProAgria Etelä-Savon, Maa- ja kotitalousnaisten, Luonnonvarakeskuksen ja HY Ruralian hankkeet: Ravinnepiika, Kipakka, Peltohavainto, REVI ja VILMA. Yhteistyökumppanina Aluekehityssäätiön Maanosaaja®. Hankkeiden rahoittajina ovat EU:n Maaseuturahasto ja Etelä-Savon ja Hämeen ELY-keskus.

Riitta Savikurki Pro Agria Etelä-Savosta kertoo tattarin viljelystä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Riitta Savikurki Pro Agria Etelä-Savosta kertoo tattarin viljelystä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Viherlannoitus- ja kerääjäkasveista ja niiden viherlannoitusvaikutuksista kertovat Sari Iivonen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista ja Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskuksesta. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Viherlannoitus- ja kerääjäkasveista ja niiden viherlannoitusvaikutuksista kertovat Sari Iivonen Helsingin
yliopiston Ruralia-instituutista ja Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskuksesta. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Maan rakennetta voi tarkastella kaivamalla pellosta lapiollisen maata. Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista neuvoi, mihin kiinnittää huomiota: esimerkiksi mureneeko sormissa helposti, löytyykö matoja, tuoksuuko hyvältä kukkamullalta. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Maan rakennetta voi tarkastella kaivamalla pellosta lapiollisen
maata. Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista
neuvoi, mihin kiinnittää huomiota: esimerkiksi mureneeko sormissa
helposti, löytyykö matoja, tuoksuuko hyvältä kukkamullalta. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Marjo Keskitalo Luonnonvarakeskuksesta kertoo kuminan viljelystä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Marjo Keskitalo Luonnonvarakeskuksesta kertoi kuminan viljelystä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Eri palkokasvien ominaispiirteitä valaisee Pentti Seuri Luonnonvarakeskuksesta. Kuvassa taustalla valkolupiini-ohra -seos. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Eri palkokasvien ominaispiirteitä valaisi Pentti Seuri
Luonnonvarakeskuksesta. Kuvassa taustalla valkolupiini-ohra -seos. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

10.8.2016 Kasvuastehavainnointia

Ohran lajikeseoksen peltohavaintokokeella sekä ohra-härkäpapu-seoskasvuston peltohavaintokokeella tehtiin kasvuasteseurantaa. Ohra on taikinatuleentumisen vaiheessa. Kasvuastetta havainnoidaan halkaisemalla jyvä kynnellä, maitotuleentumisvaiheessa jyvän sisus on nestemäinen, taikinatuleentumisvaiheessa pehmeämpää ja kovempaa ”taikinaa”. Täystuleentunut jyvä on kova.

Kasvuastehavainnointia ohra-härkäpapu -seoskasvustossa. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Kasvuastehavainnointia ohra-härkäpapu -seoskasvustossa. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Kasvuastehavainnointia ohran lajikeseosten kokeiluruuduilla. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Kasvuastehavainnointia ohran lajikeseosten kokeiluruuduilla. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Ohraa 10.8.2016. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Ohraa 10.8.2016. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

2.8.2016 Kukoistusta palkokasviruuduilla

Palkokasvien havaintoruuduilla Mikkelissä valkolupiini, veriapila ja rehuvirna kukkivat.

Valkolupiini. kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

Valkolupiini. kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

Veriapila. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Veriapila. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Rehuvirna. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Rehuvirna. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

26.7.2016  Kasvuvaihemäärityksiä, viljan kasvitautinäytteitä ja ötökkäansoja

Tällä viikolla VILMA-hankkeen kokeiluruuduilla on tehty kasvuvaihemäärityksiä, kerätty kasvitautinäytteitä sekä vaihdettu kelta-ansoja hyönteishavainnointia varten. Kuvissa ohra, härkäpapu sekä niiden seoskasvusto. Kuvat otettu ma 25.7.2016.

Ohran tähkiä 25.7.2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

Ohran tähkiä 25.7.2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

Härkäpapu kukkii 25.7.2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

Härkäpapu kukkii 25.7.2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

Ohran ja härkäpavun seoskasvusto 25.7.2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

Ohran ja härkäpavun seoskasvusto 25.7.2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

13.7.2016 Kasvuasteseurantaa

Ohran lajikeseoksen peltohavaintokokeella sekä ohra-härkäpapu-kasvustossa tehtiin kasvuasteseurantaa. Lippulehtiä näkyvissä! Osalla kasveja näkyy jo vihneitä ja tähkääkin. Ohra-härkäpapuseoksessa härkäpapu kukkii ja kasvaa kohisten.

Lippulehtiä näkyvillä! Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Lippulehtiä näkyvillä! Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Vihneitä ja tähkylöitä havaittavissa. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Vihneitä ja tähkylöitä havaittavissa. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Härkäpapu kukkii seoskasvustossa. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Härkäpapu kukkii seoskasvustossa. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

29.6.2016 Peltohavaintopäivässä esittelyä viljelijöille

Peltohavaintopäivässä Mikkelissä ke 29.6. Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA)-hanke esitteli mm. palkokasveja näytesangoissa ja ohra+härkäpapu-seoskokeilua.

Luonnonvarakeskuksen tutkimuspelloilla Karilassa vietetyssä peltohavaintopäivässä  pääsi tutustumaan mm. pellon kasvukunnon arviointiin, lapiotestiin, viherlannoituskasvustoihin, erikoiskasveihin ja palkokasveihin. Päivään osallistui reilut 60 henkilöä. Kiitos kaikille kävijöille! Tervetuloa seuraavaan peltohavaintopäivään ke 17.8.!

Peltohavaintopäivän järjestivät: ProAgria Etelä-Savon, Maa-ja kotitalousnaisten, Luonnonvarakeskuksen ja Ruralian hankkeet: Ravinnepiika, Kipakka, Peltohavainto, REVI ja VILMA. Rahoittajat: EU:n Maaseuturahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

DSCN5795

Peltohavaintopäivään osallistui reilut 60 henkilöä. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

DSCN5797

Palkokasvien näytesankoja. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

DSCN5817

Peltomaan rakennetta tutkimassa. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

 

DSCN5846

Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskuksesta esittelee viherlannoituskasvustoja. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

DSCN5851

Jukka Rajala Ruralia-instituutista esittelee peltomaan rakenteen tutkimista lapiotestillä. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

DSCN5851

Tutustumassa erikoiskasveihin, mm. öljyhamppuun, kvinoaan ja spelttiin. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

22.6. Oraiden ja rikkojen tiheyslaskentaa

Pelloilla laskettiin ohran lajikeseoskokeilun ja ohra+härkäpapuseoksen kokeilun itämistiheyksiä. Kehikosta, jonka pinta-ala on 0,25 m2, laskettiin viljan oraiden, härkäpavun ja rikkakasvien määrät kussakin kokeiluruudussa. Myöhästetyn kylvön ja alkukesän kesannoinnin ansiosta havaintoruuduilla kasvaa vain vähän rikkoja, mutta hieman savikkaa, hatikkaa ja juolavehnää ruuduilta löytyy.

Tiheyslaskentaa ohran lajikeseoksen kokeilulla 22.6.2016. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Tiheyslaskentaa ohran lajikeseoksen kokeilulla 22.6.2016. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

15.6.Havainnointia: Palkokasvit pilkistävät pellosta

VILMA-hankkeen palkokasvien havaintoruudut kylvettiin 2.6.2016. Nyt kaksi viikkoa myöhemmin pellosta pilkistää tämännäköisiä taimia. Vasemmalta oikealle valkolupiini (tukikasvina viljaa), sinimailanen ja rehuvirna.

 

Valkolupiinin taimia 15.6.2016. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Valkolupiinin taimia 15.6.2016. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Sinimailanen 15.6.2016. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Sinimailanen 15.6.2016. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Rehuvirnan taimia 15.6.2016. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Rehuvirnan taimia 15.6.2016. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

14.6. Havainnointia: ohran kehitysvaiheita ja hyönteisten hyörinää

VILMA-hankkeen kokeiluruuduilla tehtiin ohran kehitysvaiheen arviointia ja hyönteisten havainnointia ti 14.6. Härkäpavut ovat kasvaneet pontevasti. Alla kuva havaintoruudusta, jossa ohra ja härkäpapu on kylvetty vuororiveihin.

 

Ohran oraita Mikkelissä 14.6.2016. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Ohran oraita Mikkelissä 14.6.2016. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Hyönteisten liima-ansa tutkimuksia ja havainnointia varten. kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Hyönteisten liima-ansa tutkimuksia ja havainnointia varten. kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Ohraa ja härkäpapua vuororiveissä 14.6.2016. kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Ohraa ja härkäpapua vuororiveissä 14.6.2016. kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

8.6. Havainnointia: härkäpavutkin ovat jo itäneet

Hienosti ovat itäneet ja nousseet oraalle VILMA-hankkeen viikko sitten kylvetyt kokeiluruudut. Sitkeästi puskee härkäpapukin pintaan. Kuvissa ohran lajikeruudut sekä ohran ja härkäpavun seosviljelyruudut. Kuvat otettu ke 8.6. Havaintoruuduille vietiin ti 7.6. keltaisina näkyvät hyönteisten liima-ansat. Tänä keväänä saattaa viljoillakin olla runsaasti kirvoja, pyrimme havainnoimaan kokeilun tuholaispainettakin.

Ohran lajikeseosten havaintoruudut 8.6.2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto

Ohran lajikeseosten havaintoruudut 8.6.2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto

Ohran ja härkäpavun seoskasvustojen havaintoruudut 8.6.2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

Ohran ja härkäpavun seoskasvustojen havaintoruudut 8.6.2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

Härkäpapu pienenä, juuri itäneenä 8.6.2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

Härkäpapu pienenä, juuri itäneenä 8.6.2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

 

2.6.2016 Palkokasvien havaintoruutujen kylvöä

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle-hankkeessa kylvettiin to 2.6. palkokasvien havaintoruudut ruutukylvökoneella Luonnonvarakeskuksen Mikkelin toimipaikan pelloille Karilassa. Kylvettävänä oli mm. rehuvirnaa, härkäpapua, valkolupiinia ja vuohenhernettä.

Tutkimusmestari Kari Narinen kylvää palkokasvien siemeniä 2.6.2016. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Tutkimusmestari Kari Narinen kylvää palkokasvien siemeniä 2.6.2016. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

1.6.2016 Vilja-palkokasviseoksen kylvöä

Palkokasvin lisääminen viljan kumppaniksi vähentää typpilannoitustarvetta, tuo rehuvalkuaista ja tekee hyvää maan rakenteelle. VILMAn kokeiluruuduilla 2016 havainnollistetaan ohran ja härkäpavun seosviljelyä. Tämä kokeilu kylvettiin ja jyrättiin ke 1.6.

Ohra ja härkäpapu -seoksen kylvöä 1.6.2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

Ohra ja härkäpapu -seoksen kylvöä 1.6.2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

Pellon jyräys kylvön jälkeen 1.6.2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

Pellon jyräys kylvön jälkeen 1.6.2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

31.5.2016 Ohran lajikeseokset saatiin kylvettyä

VILMAn kokeiluruuduilla 2016 havainnollistetaan kahden ja kolmen ohralajikkeen seosviljelyä. Tämä kokeilu kylvettiin Mikkelissä ti 31.5. tutkimustarkoituksiin tehdyllä ruutukylvökoneella.

Ohralajikkeiden siemenet kylvöä odottamassa. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Ohralajikkeiden siemenet kylvöä odottamassa. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Tutkimusmestari Kari Narinen kylvää ohria ruutukylvökoneella. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Tutkimusmestari Kari Narinen kylvää ohria ruutukylvökoneella. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Ruutukylvökone ohralajikeseoksen kylvöissä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Ruutukylvökone ohralajikeseoksen kylvöissä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Ohran lajikeseosten kokeilu kylvettynä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Ohran lajikeseosten kokeilu kylvettynä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

30.5.2016 Maanäytteiden ottoa Karilan pelloilla

Tutkimusmestarit Kari Narinen ja Juha Nykänen maanäytteiden otossa.

Välineet valmiina, sanko ja maanäytekaira. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

Välineet valmiina, sanko ja maanäytekaira. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

Näytteitä hakemaan. Kuva Meri Saarnia / Luken arkisto.

Näytteitä hakemaan. Kuva Meri Saarnia / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

Näytteenottoa. Kaira maahan ja käännös. Kuva Meri Saarnia / Luken arkisto.

Näytteenottoa. Kaira maahan ja käännös. Kuva Meri Saarnia / Luken arkisto.

Ja sitten kairallinen maata ämpäriin, ruuvimeisseli apuna. Kuva Meri Saarnia /Luken arkisto.

Ja sitten kairallinen maata ämpäriin, ruuvimeisseli apuna. Kuva Meri Saarnia /Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

Näyte nätisti rasiassa. Tunnistetiedot rasian kylkeen, kansi päälle ja pakastimeen odottamaan laboratorioon pääsyä. Kuva Meri Saarnia / Luken arkisto.

Näyte nätisti rasiassa. Tunnistetiedot rasian kylkeen, kansi päälle ja pakastimeen odottamaan laboratorioon pääsyä. Kuva Meri Saarnia / Luken arkisto.

Tähän syntyy ohran ja härkäpavun seoskasvuston kokeilu. Kuva Meri Saarnia / Luken arkisto.

Tähän syntyy ohran ja härkäpavun seoskasvuston kokeilu. Kuva Meri Saarnia / Luken arkisto.

 
 

 

 

 

 

 

 
Riitta Savikko, Sari Himanen, Meri Saarnia, Heli Lehtinen