Uutiskirje 3/2015

 

”Ilmastonmuutos ja maaseutu” -teeman kuulumisia ja uutiskirje 3/2015, 22.12.2015.

 

1. Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke (VILMA) jatkaa maaseudun tarpeista lähtevää ilmastotiedonvälitystä

2. Valittuja paloja ilmase.fi-sivujen uutisista

3. Mukavaa joulun aikaa!

*****

1. Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke (VILMA) jatkaa maaseudun tarpeista lähtevää ilmastotiedonvälitystä

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hanke sai rahoituksen valtakunnallisena maaseutuhankkeena. VILMA-hanke jatkaa ja syventää Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE)-hankkeessa aloitettua tiedonvälitystä maaseudun ilmastotyöstä.

VILMA-hankkeen tavoitteena on tiedottaa käytännönläheisesti ja monipuolisesti ilmastotoimista, jotka auttavat maatiloja varautumaan ilmastonmuutokseen ja edistävät sopeutumiskyvyn tietotaitoa suomalaisilla maatiloilla. Hankkeessa yhdistetään ilmastonmuutos-tutkimuksen tuoreinta tietoa ja ilmastonmuutokseen varautuvien tilojen käytännön kokemuksia. Suunnitteilla on mm. työpajoja, teemaryhmiä, pilottitilaverkostoa ja verkkoviestintää.

Valtakunnallinen hanke on kolmevuotinen 2016-2018 ja se on saanut rahoituksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Lue lisää täältä.

*****

2. Valittuja paloja ilmase.fi-sivujen uutisista

Maaperä tuottaa ekosysteemipalveluja, jotka mahdollistavat elämän maapallolla

Vuonna 2015 vietetään YK:n yleiskokouksen julistamaa kansainvälistä maaperän vuotta. Terve maaperä on terveen elämän perusta, sillä se takaa terveellisen ruoantuotannon.

Teelusikallisessa maata voi olla tuhansia eliölajeja, miljoonia yksilöitä ja satoja metrejä sienirihmaa. Eri lajeilla on oma tehtävänsä maaperän toiminnassa kuten aineiden kierrossa. Maaperä on uusiutumaton resurssi ja siksi sen suojelu on välttämätöntä ruokaturvallisuudelle ja kestävälle tulevaisuudelle. Lue lisää täältä.

Maaseutuverkoston Ympäristö- ja ilmastoryhmän 24.11.2015 järjestämän Maaperästä kuuluu! –seminaarin maanmainiot materiaalit (kalvot & videointi) löytyvät täältä.

kuva: Suomen Maaperätieteiden seura, FAO:n maaperän vuoden tiedotusmateriaalia, http://www.fao.org/3/d-ax374o.pdf

kuva: Suomen Maaperätieteiden seura, FAO:n maaperän vuoden tiedotusmateriaalia, http://www.fao.org/3/d-ax374o.pdf


 

 

Pariisin ilmastokokouksessa läpimurto – tuloksena kaikkia maita sitova ilmastosopimus

COP21 UnitedPariisin ilmastokokouksessa solmittiin lauantaina 12.12.2105 uusi, kattava ja oikeudellisesti sitova ilmastosopimus, jolla päästöjä vähennetään maailmanlaajuisesti vuodesta 2020 alkaen. Sopimuksen myötä ensimmäistä kertaa lähes kaikki maailman maat ovat kertoneet olevansa valmiita toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

 

Metsien merkitys hiilinieluna tunnustetaan sopimuksessa yleisellä tasolla. Esille nostetaan myös ruokaturvan edistäminen ja ruokajärjestelmien haavoittuvuus ilmastonmuutokselle. Lue lisää täältä.

 

 

 

Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä -kilpailun voitto Suomeen Knehtilän luomutilalle

Hyvinkääläiset Markus Eerola ja Minna Sakki-Eerola on valittu Itämeren alueen ympäristöystävällisimmiksi viljelijöiksi. Eerola ja Sakki-Eerola, jotka palkittiin jo kesällä Suomen ympäristöystävällisimpinä viljelijöinä, voittivat myös kansainvälisen kilpailun. Knehtilän tilalla on muun muassa tehostettu lannoitteiden käyttöä ja ravinteiden kierrätystä sekä parannettu maaperän rakennetta ja tehty lukuisia kokeiluja. Lue lisää täältä.

 

Maanviljelijä Markus Eerola kertoi ILMASE-hankkeen loppuseminaarissa 2014, miten ilmastokysymyksillä on merkitystä viljelijöiden arkeen.

Maanviljelijä Markus Eerola kertoi ILMASE-hankkeen loppuseminaarissa 2014, miten ilmastokysymyksillä on merkitystä viljelijöiden arkeen. kuva: Karoliina Rimhanen/Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hyvinkäällä kehitetään uutta omavaraisuuteen perustuvaa luomuruoan tuotantomallia

Hyvinkään Palopurolle on syntynyt usean luomutilan ja muun alan toimijan yhteistyöverkosto. Verkoston tavoitteena on kehittää ja toteuttaa alueen toimijoille energia- ja ravinneomavarainen luomutuotantomalli, joka olisi siirrettävissä muiden maataloustuottajien ja alueiden käyttöön. Lue lisää palopuron agroekologinen symbioosi -toiminnasta täältä.

 

Elintarvikkeiden kotimaisuusaste 72 prosenttia

Vuonna 2012 Suomessa myytyjen elintarvikkeiden kotimaisuusaste oli 72 prosenttia. Elintarvikemarkkinoiden tuontiaste on vuosina 2003 -2012 noussut 0,7 prosenttiyksikköä vuodessa.

Suomessa ruokahuollon turvaamisella on pitkät perinteet. Jo Suomen sijainti jäätyvän meren takana asettaa kuljetusten sujumiselle ja ulkomaankaupalle haasteita. Äkillisten tuonnin häiriöiden lisäksi tuonnin merkitys näkyy muillakin tavoin. Keskeisten tuontipanosten kuten energian ja soijan hintaheilahtelut vaikuttavat tuotannon kannattavuuteen. Valmiiden elintarvikkeiden tuonnin kasvu lisää kilpailua kotimaassa. Lue lisää täältä.

 

Biokaasulla pyörät pyörimään

Kuivamädätykseen perustuva Luonnonvarakeskuksen Sotkamon laitos tuottaa nurmesta biokaasua, jolla lämmitetään toimipaikan rakennukset. Laitoksen tuottamalla energialla korvataan 26 000 litraa lämmityspolttoöljyä vuosittain.

Hehtaarin nurmituotolla ajellaan vuosi autolla tai lämmitetään kokonainen omakotitalo. Karkeasti laskettuna maatila voi olla lämmityksessään ja sähkössään omavarainen, jos sillä on käytössään noin 25 hehtaarin nurmipeltoala.

Luonnonvarakeskuksen Sotkamon toimipaikassa huristelee biokaasuauto. ”Nykyään uuden biokaasuauton saa jo tavallisen auton hinnalla ja vanhan kulkupelin voi parilla tonnilla muuttaa kulkemaan biokaasulla. Tämän jälkeen kaasulla ajaminen onkin huomattavasti edullisempaa kuin tavanomaisilla polttoaineilla,” kertoo Sotkamon VuoGas-hanketta luotsaava asiakaspäällikkö Pasi Laajala.

Lue lisää Sotkamon VuoGas-biokaasulaitoksesta täältä. Esittelyvideo täällä.

*****

Mukavaa joulun aikaa!

toivottelevat Riitta Savikko, Sari Himanen, Karoliina Rimhanen ja Hanna Mäkinen Luonnonvarakeskuksesta

joulusammal

 

 

 

 

 

 

 

Luonnonvarakeskus tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja kotimaisen, vastuullisesti tuotetun ruoan puolesta. Siksi lahjoitammekin sinulle reseptin, jonka raaka-aineena on kotimainen, ympäristöystävällisesti kasvatettu siika. Kokeile ja ihastu!
Klikkaa linkkiä avataksesi jouluisen reseptimme, jonka on laatinut Henri Alén.

Terveisin,
Luonnonvarakeskus

*****

Saat tämän viestin annettuasi yhteystietosi Ilmastonmuutos ja maaseutu-hankkeen työpajassa, loppuseminaarissa tai alkukyselyn tai alustuksen yhteydessä. Viestiä saa mielihyvin levittää eteenpäin. Jos et jatkossa halua hankkeelta viestejä, niin ota yhteyttä riitta.savikko@luke.fi

Ilmastonmuutos ja maaseutu -hanke

Ilmastonmuutos ja maaseutu –hanke (ILMASE) oli valtakunnallinen tiedonvälityshanke, jonka tarkoitus on tuoda ilmastonmuutokseen varautuminen lähemmäs maaseutuyrittäjän arkea. Hanke kokosi maaseutuyrittäjiä ja -neuvojia, maaseudun kehittäjiä, päätöksentekijöitä ja tutkijoita yhteen selvittämään ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen rajoitteita ja mahdollisuuksia. Ajantasaisin tutkimustieto ilmastonmuutoksesta pyrittiin saamaan käytännönläheiseksi ja palvelemaan maaseutuyrittäjien tämän hetken tietotarpeita. Hankkeen pääkohderyhmää olivat maaseutuyrittäjät (suurimpana ryhmänä maanviljelijät) ja neuvojat, mutta kaikki maaseudun kehittämisestä kiinnostuneet ihmiset olivat lämpimästi tervetulleita hankkeen työpajoihin. Hanketta toteutettiin 2011-2014 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman (Hämeen ELY-keskuksen) rahoittamana. Hanketta koordinoi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT. Lue lisää www.ilmase.fi –sivuilta.

Luonnonvarakeskus

Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkimus‐ ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden kehittämiseksi. Luonnonvarakeskus muodostettiin vuoden 2015 alussa kolmesta valtion sektoritutkimuslaitoksesta (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL) ja Tiken tilastotoiminnasta.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *