Hanke

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hanke on valtakunnallinen tiedonvälityshanke, jonka tavoitteena on edistää maaseudun tarpeista lähtevää ilmastotyötä, sekä ilmastonmuutoksen hillintää että ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista. Hanke tiedottaa käytännönläheisesti ja monipuolisesti ilmastotoimista, jotka auttavat maatiloja varautumaan ilmastonmuutokseen ja edistävät sopeutumiskyvyn tietotaitoa suomalaisilla maatiloilla.Tervetuloa hankkeen työpajoihin ja tutustumaan aiheeseen verkossa!

 

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) –hanke esittelee, luo ja jalkauttaa maatilojen ilmastotoimia

Ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaikuttavat kasvavasti maa- ja elintarviketalouteen ja maaseudun kehitykseen. Maaseutu on oleellinen asia ja mahdollisuus sekä hillinnän että sopeutumisen puolella. Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke tarjoaa tietoa ja keskustelua ilmastonmuutoksen tuomista vaikutuksista ja mahdollisuuksista maatalouteen ja maaseudun kehitykseen nyt ja lähitulevaisuudessa.

 

Miten ilmastopäästöjä voidaan maaseudulla ja maatiloilla vähentää?

Ilmastonmuutosta voidaan hillitä maaseudulla uusiutuvan energian käyttöä edistämällä, maankäytön suunnittelulla sekä kiinnittämällä huomiota viljelykäytäntöihin ja niiden ajoitukseen, energiatehokkuuteen ja energian säästämismahdollisuuksiin. Mm. uusiutuvaan energiaan perustuvat teknologiaratkaisut ja hiilinielujen lisääminen ovat maaseudun vahvuuksia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Typensitojakasveja viljelykierrossa kasvattamalla voi vähentää typpilannoitteiden ostotarvetta ja samalla niiden valmistamisessa kuluvan energian määrää. Ravinteet kannattaa kierrättää ja käyttää tehokkaasti – esimerkiksi käyttää lannan ravinteet niin, että mahdollisimman vähän haihtuu (tai valuu) hukkaan.  Alus- ja kerääjäkasvit pelloilla auttavat myös ravinteiden talteen nappaamisessa.

Miten ilmastonmuutokseen voi maaseudulla ja maatiloilla sopeutua?

Sopeutumisessa olennaista on erilaisiin epävarmuuksiin varautuminen. Ilmastonmuutos vaatii paitsi kohdennettuja sopeutumistoimia niin myös parempaa ennakoivan sopeutumiskyvyn rakentamista maaseutuyritysten tasolla. Oman tietotason nostaminen ja riskien hajauttaminen esimerkiksi maaseudun yritystoiminnan ja maataloustuotannon monipuolistamisen avulla on eduksi. Tieto parantaa valmiuksia sopeutua useanlaisiin muutoksiin, joita ilmastonmuutos aiheuttaa niin suoraan säävaikutusten kautta (esim. äärimmäisten sääilmiöiden, kuten kuivuuskausien ja tulvien yleistyminen), kuin epäsuorasti esimerkiksi energian hinnan nousun muodossa.

Mitä minä voin tehdä omalla tilallani päästöjen vähentämiseksi?

  • kasvatan peltomaan hiilinielua ja vaalin sen rakennetta ja kasvukuntoa
  • vältän peltojen tiivistymistä
  • huolehdin peltojen vesitaloudesta, eli ojituksesta ja salaojien toimivuudesta
  • viljelen alus- ja kerääjäkasveja
  • viljelen monivuotisia kasveja osana viljelykiertoa
  • viljelen palkokasveja, hyödynnän biologista typensidontaa viherlannoituksena ja tuotan kotimaista valkuaisrehua ja/tai kasviproteiineja ihmisten ruoaksi
  • vähennän muokkausta erityisesti turvemailla ja viljelen turvemaalla nurmikasveja
  • en raivaa turvemaita uusiksi pelloiksi
  • lannoitan kasvien tarpeen mukaan
  • varastoin lannan asianmukaisesti, levitän lannan kasvukauden aikana ja multaan sen välittömästi
  • ruokin eläimet tarpeen mukaan, vältän valkuaisyliruokintaa
  • mietin, voisinko tuottaa ja käyttää uusiutuvaa energiaa (energialähteenä puu, tuuli, aurinko, biokaasu)
  • valaisen ja lämmitän tarpeen mukaan
  • vähennän koneiden polttoaineenkulutusta
kuva: Karoliina Rimhanen/MTT:n arkisto

kuva: Karoliina Rimhanen/MTT:n arkisto

Löytyykö maanviljelystä win-win –ratkaisuja, joissa hyötyjinä olisivat sekä ilmasto, tilan talous että isäntäväki?

Kyllä. Esimerkiksi peltojen hiilinielun kasvattaminen. Maatalousmaan hiilensidonnan lisäämisen arvioidaan olevan yksi tärkeimmistä tavoista, jolla maatalous voi ilmastotalkoisiin osallistua. Lisäksi maan eloperäisen aineen kasvu parantaa kasvukuntoa, jolla edistetään maan tuottavuutta ja sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Maan kasvukunnosta huolehtiminen lisää sietokykyä äärellisiä sääoloja vastaan. Hyvä maan rakenne ja korkea eloperäisen aineksen määrä kasvattavat maan vedenpidätyskykyä kuivina jaksoina ja toisaalta estävät maan kulkeutumisen pellolta pintavalunnan mukana rankkasateiden aikana. Lisäksi monimuotoisuuden kasvattaminen kasvinvuorotuksen, kasvilajien ja lajikkeiden monipuolisen käytön kautta lisää satovarmuutta viljelyksillä ja kasvattaa tilan riskienhallintaa. Isäntäväen hermoilu sadon onnistumisesta eri oloissa voi olla pienempää, jos peltomaan rakenne on hyvä.

Toisena esimerkkinä on luonnon monimuotoisuuden vaaliminen. Viljely-ympäristön monimuotoisuus toimii vakuutuksena äkillisiä ympäristön muutoksia vastaan. Runsas eliöstö maan alla ja päällä, sisältäen maaperämikrobeja, tuholaisten luontaisia vihollisia ja pölyttäjiä huolehtii muun muassa kasvitautien ehkäisystä, maan mururakenteesta, ravinteiden vapauttamisesta, tuhohyönteisten torjunnasta ja pölyttämisestä.

Mitä te Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hankkeessa konkreettisesti teette?

Hankkeen toimintamuotoja ovat

– maatalouden ilmastoratkaisuja käsittelevät työpajat, webinaarit ja teemaryhmät
– ilmastoviisaita ratkaisuja edistävien pilottimaatilojen verkosto kertomassa kokeiluista ja kokemuksista
– valtakunnallinen viestintä verkossa, somessa, ammattilehdissä, tapahtumissa sekä alkutapahtumassa ja loppuseminaarissa.

Hanketta on saanut rahoituksen vuosille 2016-2018 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020 (rahoittajana Hämeen ELY-keskus).

VILMA-hankkeen pohjana ovat Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hankkeen kokemukset ilmastotiedonvälityksestä. ILMASE-hankkeen tarkoitus oli tuoda ilmastonmuutokseen varautuminen lähemmäs maaseutuyrittäjän arkea. Hanke kokosi maaseutuyrittäjiä ja -neuvojia, päätöksentekijöitä ja tutkijoita yhteen selvittämään ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen rajoitteita ja mahdollisuuksia.ILMASE -hankkeessa  välitettiin ilmastonmuutostietoa valtakunnallisen toimijaverkoston muodostamisen avulla, alueellisissa työpajoissa ja verkkoviestinnällä vuosina 2011-2014.

Hankkeen tuotokset:

– Ilmastotietotarpeiden selvitys
– 12 työpajaa ja niiden diaesitykset nettisivuilla
– Loppuseminaari
– 6 tietokorttia
– Nettisivusto ilmase.fi
– Osallistuminen maatalousnäyttelyihin (3 kertaa)
– Ammattilehtiartikkeleita
– Muita julkaisuja: hanke-esite, esitelmiä, postereita, abstrakteja
– Yhteistyö/toimijaverkoston sähköpostilista
– Näkyvyyttä teemalle.

Valtakunnallista tiedonvälityshanketta rahoitti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (Hämeen ELY-keskus).

 

Ilmastonmuutos ja maaseutu-hanke esittäytyi Farmarissa. Pisteellä päivystämässä Riitta Savikko ja Karoliina Rimhanen. Kuva: Maria Hyvönen/ MTT:n arkisto

Ilmastonmuutos ja maaseutu-hanke esittäytyi Farmarissa 2013. Pisteellä päivystämässä Riitta Savikko ja Karoliina Rimhanen. Kuva: Maria Hyvönen/ Luken arkisto