Työpaja Liedossa ke 19.4.2017: Kasvintuhoojat, pölyttäjät ja maaperäeliöt – mihin haittoihin ja hyötyihin varautua maataloudessa lähitulevaisuudessa?

Näyteikkuna

 

Tervetuloa työpajaan kuulemaan kasvitaudeista, tuhohyönteisistä, pölyttäjistä ja maaperäeliöistä sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksista niihin!

Keskiviikko  19.4.2017 klo 8.30 – 16 Liedossa Ilmaristen Matkailutilalla (Väänteläntie 45, 21350 Ilmarinen)

8.30-9.00 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen

9.00 Tervetuloa, Tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

9.15 Ilmasto muuttuu Varsinais-Suomessa – taitava viljelijä sopeutuu, Erikoistutkija Kaija Hakala, Luonnonvarakeskus

9.45 Kasvitaudit muuttuvassa ilmastossa – mitä odotettavissa?, Erikoistutkija Marja Jalli, Luonnonvarakeskus

10.30 kahvitauko

10.45 Peltokasvien tuhoeläimet nyt ja tulevaisuudessa, Erikoistutkija Erja Huusela-Veistola, Luonnonvarakeskus

11.15 Kaalikoi – esimerkki runsastuvasta tuhohyönteisestä ja sen luontaisista vihollisista, Erikoistutkija Anne Nissinen, Luonnonvarakeskus

11.30 lounas (tarjotaan)

12.30 Hyönteispölytyksen tila Suomessa, Professori Heikki Hokkanen, Helsingin yliopisto (artikkeli kasvien satotrendeistä ja niiden yhteyksistä pölyttäjätilanteeseen Suomessa)

13.00 Maaperäeliöt viljelijän tukena – millaista elämää mullassa on?, Lehtori Jari Haimi, Jyväskylän yliopisto

13.30 Mikä ihmeen IPM-viljely?, Erikoistutkija Anne Nissinen, Luonnonvarakeskus

14.00 Kommenttipuheenvuoro: Viljelijä ekosysteemipalveluiden mahdollistajana, Aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu, MTK-Varsinais-Suomi

14.10 kahvi

14.30 Luomu ja pellon ulkopuolisten alueiden hoito avuksi pellon monimuotoisuuden ylläpidossa, Luomu- ja kasvinviljelyn asiantuntija Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi

14.45 Keskustelua ja kysymyksiä kasvintuhoojista, pölyttäjistä ja maaperäeliöistä (porinan koostekalvot)

15.30 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle

15.45 Tilaisuus päättyy

Työpajan ohjelma (pdf)

Tapahtuma on tarkoitettu viljelijöiden, neuvojien ja maaseudun kehittäjien tiedonsaantiin ja keskusteluun ja se on kaikille avoin ja maksuton. Kahvi- ja lounastarjoilujen mitoittamiseksi toivomme ennakkoilmoittautumista viimeistään 13.4. tästä ilmoittautumislinkistä tai riitta.savikko@luke.fi, puh. 050 571 4548. Myös ilmoittautumatta voi tulla mukaan.

Tapahtumaa on mahdollista seurata myös omalta tietokoneelta nettiyhteydellä webinaarina osoitteessa https://webinaari.adobeconnect.com/luke (valitse Enter as Guest, kirjoita Name-kohdan laatikkoon nimesi ja paina Enter Room-painiketta). Nettilinkki lähetetään webinaari-ilmoittautujille myös sähköpostilla. Osa alustuksista tulee myöhemmin videoina saataville www.ilmastoviisas.fi–sivustolle.

Tilaisuuden järjestää Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle  -hanke, www.ilmastoviisas.fi .

Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoja: Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa peltoviljelyyn?

Herne-vehnä-seospelto 2016. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Herne-vehnä-seospelto 2016. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Ilmastonmuutoksessa hiilidioksidipitoisuus lisääntyy ilmakehässä ja lämpötila kohoaa. Tämä vaikuttaa peltoviljelyyn, sillä se kiihdyttää viljelykasvien kasvua ja kehitysrytmiä ja muuttaa kasvuoloja kuten maaperän ravinne- ja vesitaloutta.

 

 

 

 

Lämpenevässä ilmastossa niin luonnon kasvilajien kuin viljelykasvien sopeutuminen muuttuviin kasvuoloihin ratkaisee sen, miten ne menestyvät. Muuttuva ilmasto voi tuoda mukanaan uusia kasvilajeja ja aiemmin tuntemattomia tuholaisia.

Mitä muuta on odotettavissa? Luonnonvarakeskuksen nettisivuilta löytyy napakka kooste Maatalous ja ilmastonmuutos, joka kertoo, miten ilmastonmuutos vaikuttaa peltoviljelyyn.

Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta – työpaja ja webinaari Hämeenlinnassa ma 12.12.2016

 

Vuonna 2016 vietetään YK:n julistamaa palkokasvien teemavuotta. Tervetuloa työpajaan kuulemaan palkokasvien hyödyistä, viljelystä ja käytöstä!

Maanantaina 12.12.2016 klo 8.30-16 Inkalan Kartanossa (Inkalantie 91, 13500 Hämeenlinna, Hattula)

8.30-9.00 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen

9.00 Tervetuloa Tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

9.15 Miksi palkokasveja kannattaa viljellä – palkokasvien monet hyödyt, Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus

9.45 Miten palkokasvit vaikuttavat maaperään?, Professori, Markku Yli-Halla, Helsingin yliopisto

10.15 Keinoja proteiinien kotimaisen tuotannon lisäämiseen: Tiekartta Suomen proteiiniomavaraisuuden parantamiseen, Erikoistutkija Nina Wessberg, VTT Oy

10.45 Neuvojan näkökulma: Mitä haasteita ja kysymyksiä viljelijät kohtaavat: palkokasvien pullonkaulat, Asiantuntija Erkki Vihonen, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

11.15 lounas (tarjotaan)

12.15 Nurmipalkokasvit nurmirehun tuotannossa, Tutkija Markku Niskanen, Luonnonvarakeskus

12.45 Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa, Erikoistutkija Kaisa Kuoppala, Luonnonvarakeskus

13.15 Palkokasvit sikojen ruokinnassa, Erikoistutkija Hilkka Siljander-Rasi, Luonnonvarakeskus

13.45 Palkokasvit siipikarjan ruokinnassa – kotimaisia tutkimustuloksia, Tutkija Sini Perttilä, Luonnonvarakeskus

14.15 kahvi

14.30 Kokemuksia härkäpavun, herneen ja soijapavun viljelystä, Harri Laine, Arolan tilan Papuset & Jyväset

15.00 Keskustelua ja kysymyksiä palkokasvien viljelystä ja käytöstä ja niiden edistämiskeinoista

15.30 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle

15.45 Tilaisuus päättyy

Voit tulostaa ohjelman tästä.

Webinaariohjeet:

Tapahtumaa on mahdollista seurata myös omalta tietokoneelta nettiyhteydellä webinaarina. Webinaaria voit katsella tästä linkistä:
https://www.youtube.com/watch?v=5f8qxB7SDXk&feature=youtu.be

Webinaarissa toimii live-chat, jonka kautta voit kirjoittaa kysymyksiä työpajaan. Jos lähetyksessä on teknisiä ongelmia, niin voit ottaa yhteyttä numeroon 040 742 7763.

Etäosallistujana voit antaa työpajan järjestäjille palautetta tämän palautelomakkeen kautta: https://www.webropolsurveys.com/S/AF5372E7EE498E23.par 
Kunkin alustuksen jälkeen on myös mahdollista miettiä teemasta mieleen tulevia haasteita, mahdollisuuksia ja ratkaisuja tämän lomakkeen avulla. Lomakkeen täyttö on täysin vapaaehtoista, ja siitä voi täyttää vain osankin. https://www.webropolsurveys.com/S/25157423082AC6BA.par

Työpajan alustukset myös videoidaan, ja videot ja alustusten kalvot tulevat myöhemmin saataville www.ilmastoviisas.fi –sivustolle.

Tapahtuma on tarkoitettu viljelijöiden, neuvojien ja maaseudun kehittäjien tiedonsaantiin ja keskusteluun ja se on kaikille avoin ja maksuton. Kahvi- ja lounastarjoilujen mitoittamiseksi toivomme ennakkoilmoittautumista 7.12. mennessä tästä ilmoittautumislinkistä tai riitta.savikko@luke.fi, puh. 050 571 4548. Myös ilmoittautumatta voi tulla mukaan.

Tilaisuuden järjestävät Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle  -hanke ja Hämeen ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen (Valkuaisfoorumi) –hanke.

Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoja:
Riitta Savikko
tutkija
riitta.savikko(at)luke.fi, puh. 050 571 4548

Herne kasvoi Mikkelissä 2016. Kuva: Erkki Oksanen / Luken arkisto

Herne kasvoi Mikkelissä 2016. Kuva: Erkki Oksanen / Luken arkisto

Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa ke 30.11.2016

 

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan maatalouden ilmastoviisaista ratkaisuista ja innostavista esimerkeistä!

Aika:     30.11.2016 klo 9.30-16.00
Paikka: Maatilamatkailu Hirvonen, Rostilantie 52, 82210 Suhmura

Ohjelma

10.00 Tervetuloa

10.15 Ilmastonmuutos ja maaseutu – ja miten etsiä ilmastoviisaita ratkaisuja, Tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus alustuksen video

10.30 Nurmet ja ilmastonmuutos – rehuntuotannon ratkaisuja, Tutkija Panu Korhonen, Luonnonvarakeskus alustuksen video

11.00 Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos – miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja, Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus alustuksen video

11.30 lounas

12.30 Energia ja ilmastonmuutos – maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja, Bioenergian asiantuntija Marja Pulkkinen, ProAgria Pohjois-Karjala alustuksen video

13.00 Ratkaisuna energia- ja ravinneomavaraisempi tuotantomalli ja yhteistyö – Hyvinkään esimerkki: Palopuron agroekologinen symbioosi, Hankekoordinaattori Kari Koppelmäki, Palopuron agroekologinen symbioosi –hanke, Helsingin yliopisto alustuksen video

13.30 Metsien uudet tuotteet – uusia ratkaisuja tulonlähteisiin, Vanhempi tutkija Henri Vanhanen, Luonnonvarakeskus alustuksen video

14.00 kahvi

14.30 Ilmastotori-hanke tarjoaa eväitä vähähiilisyyteen Joensuun seudulla, Hankesuunnittelija Tiina Vikman, Joensuun kaupunki alustuksen video

14.45 Keskustelua ilmastoviisaista ratkaisuista ja niiden edistämiskeinoista

15.15-15.30 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle

Voit tulostaa ohjelman tästä

Tapahtuma on tarkoitettu viljelijöiden, neuvojien ja maaseudun kehittäjien tiedonsaantiin ja keskusteluun ja se on kaikille avoin ja maksuton. Kahvi- ja lounastarjoilujen mitoittamiseksi toivomme ennakkoilmoittautumista 24.11. mennessä tästä ilmoittautumislinkistä tai riitta.savikko(at)luke.fi, puh. 050 571 4548. Myös ilmoittautumatta voi tulla mukaan.

Lämpimästi tervetuloa!

Riitta Savikko
tutkija
riitta.savikko(at)luke.fi, puh. 050 571 4548

Tilaisuuden järjestää Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) –hanke. Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) on Luonnonvarakeskuksen valtakunnallinen tiedonvälityshanke, jonka tavoitteena on edistää maaseudun tarpeista lähtevää ilmastotyötä sekä ilmastonmuutoksen hillintää että ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista. Hanke tiedottaa käytännönläheisesti ja monipuolisesti ilmastotoimista, jotka auttavat maatiloja varautumaan ilmastonmuutokseen ja edistävät sopeutumiskyvyn tietotaitoa suomalaisilla maatiloilla. VILMA-hanke on saanut rahoituksen vuosille 2016-2018 Manner-Suomen maaseudun
kehittämisohjelmasta 2014-2020 (rahoittajana Hämeen ELY-keskus).

VILMA-logo

Palkokasvien ja seosviljelyn esittelyä Peltohavaintopäivässä Mikkelissä viljelijöille ja muille kiinnostuneille

 

Mikkelissä järjestettiin ke 17.8.2016 Peltohavaintopäivä. Päivän aikana tutustuttiin mm. erikoiskasvien viljelyyn, viherlannoitus- ja kerääjäkasveihin, seosviljelyyn, maan kasvukunnon havainnointiin sekä palkokasveihin. Tapahtumapaikkana olivat Luonnonvarakeskuksen tutkimuspellot Karilassa.

VILMA-hanke esitteli päivässä seosviljelyä härkäpapu-ohra-seoksen kokeiluruutujen äärellä. Ihan päivän lopuksi pääsi tutustumaan myös ohran lajikeseokseen. Seosviljelystä kertoi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Sari Himanen. Peltohavaintopäivässä VILMA-hankkeen osiossa perehdyttiin myös palkokasvien tarjoamiin hyötyihin palkokasvien havaintoruuduilla Luonnonvarakeskuksen tutkijan Pentti Seurin johdolla. Palkokasvien havaintoruutujen laji- ja lajikekooste.

Peltohavaintopäivän järjestivät ProAgria Etelä-Savon, Maa- ja kotitalousnaisten, Luonnonvarakeskuksen ja HY Ruralian hankkeet: Ravinnepiika, Kipakka, Peltohavainto, REVI ja VILMA. Yhteistyökumppanina Aluekehityssäätiön Maanosaaja®. Hankkeiden rahoittajina ovat EU:n Maaseuturahasto ja Etelä-Savon ja Hämeen ELY-keskus.

Riitta Savikurki Pro Agria Etelä-Savosta kertoo tattarin viljelystä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Riitta Savikurki Pro Agria Etelä-Savosta kertoo tattarin viljelystä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Viherlannoitus- ja kerääjäkasveista ja niiden viherlannoitusvaikutuksista kertovat Sari Iivonen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista ja Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskuksesta. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Viherlannoitus- ja kerääjäkasveista ja niiden viherlannoitusvaikutuksista kertovat Sari Iivonen Helsingin
yliopiston Ruralia-instituutista ja Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskuksesta. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Maan rakennetta voi tarkastella kaivamalla pellosta lapiollisen maata. Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista neuvoi, mihin kiinnittää huomiota: esimerkiksi mureneeko sormissa helposti, löytyykö matoja, tuoksuuko hyvältä kukkamullalta. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Maan rakennetta voi tarkastella kaivamalla pellosta lapiollisen
maata. Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista
neuvoi, mihin kiinnittää huomiota: esimerkiksi mureneeko sormissa
helposti, löytyykö matoja, tuoksuuko hyvältä kukkamullalta. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Marjo Keskitalo Luonnonvarakeskuksesta kertoo kuminan viljelystä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Marjo Keskitalo Luonnonvarakeskuksesta kertoi kuminan viljelystä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Eri palkokasvien ominaispiirteitä valaisee Pentti Seuri Luonnonvarakeskuksesta. Kuvassa taustalla valkolupiini-ohra -seos. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Eri palkokasvien ominaispiirteitä valaisi Pentti Seuri
Luonnonvarakeskuksesta. Kuvassa taustalla valkolupiini-ohra -seos. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Sekaviljelyllä satovarmuutta ja ympäristöhyötyjä-tietokortti saatavilla

Kuva 1. Sekaviljelyn muotoja (vasemmalta): 1) maissin ja pavun rivisekaviljelyä, 2) herneen ja viljan seosviljelyä, 3) valkoapilaa kaistaviljeltynä parsakaalin peitekasvina, 4) viljan lajikeseosviljelyä, 5) monimuotoisuuskaista on myös sekaviljelyä. Kuva: Ville Heimala.

Kuva 1. Sekaviljelyn muotoja (vasemmalta): 1) maissin ja pavun
rivisekaviljelyä, 2) herneen ja viljan seosviljelyä, 3) valkoapilaa
kaistaviljeltynä parsakaalin peitekasvina, 4) viljan lajikeseosviljelyä,
5) monimuotoisuuskaista on myös sekaviljelyä. Kuva: Ville
Heimala.

Sekaviljely, eli kahden tai useamman viljelykasvilajin tai -lajikkeen viljely yhdessä, on peltotason monimuotoisuutta lisäävä viljelymenetelmä, josta voi hyötyä niin sadontuotto kuin ympäristö. Sekaviljelyssä hyödynnetään peltoala sekä kasvutekijät, kuten valo, ravinteet ja vesi tehokkaasti, mikä lisää tuotantoa peltoalaa kohti. Kasvilajien erilaiset ominaisuudet vähentävät keskinäistä kilpailua ja mahdollistavat hyödyllisiä ekologisia vuorovaikutuksia, kuten biologista typensidontaa ja tuhoeläinten luontaista biologista torjuntaa.

Sekaviljelyllä satovarmuutta ja ympäristöhyötyjä -tietokortti kertoo seka- ja seosviljelyn hyödyistä. Tietokortista löytyy myös tietoa käytännön kokeiluista ja tilaesimerkkinä on Marko Väljän tila Kauhajoelta. Tietokortin tekstin on kirjoittanut Sari Himanen. Tietolaatikoita ovat kirjoittaneet myös Hannu Känkänen ja Hanna Mäkinen. Kirjoittajat tutkivat seka- ja seosviljelyä Luonnonvarakeskuksessa. Sekaviljelyllä satovarmuutta ja ympäristöhyötyjä -tietokorttiin kannattaa perehtyä!

Palkokasveista on moneksi: valkuaista, viherlannoitusta, maanparannusta

Herne-kaura -seos. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Herne-kaura -seos. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Palkokasvit ottavat typpeä ilmakehästä ja tuottavat runsaasti valkuaista. Palkokasvien satoa voi käyttää monipuolisesti joko ihmisten ravintona, eläinten rehuna tai viherlannoitukseen. Eläinten rehuna kotimaisten palkokasvien käyttö lisää valkuaisrehuomavaraisuutta. Palkokasveilla on viljelykierrossa hyvä esikasvivaikutus. Typpilannoitusvaikutuksen lisäksi palkokasvit parantavat maan rakennetta ja lisäävät maan humuspitoisuutta; palkokasvien avulla voidaan monipuolistaa viljelykiertoa ja helpottaa kasvitautien ja -tuholaisten hallintaa.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeessa on tuotettu uusi tietokortti palkokasveista. Tietokortin ovat kirjoittaneet Pentti Seuri ja Meri Saarnia Luonnonvarakeskuksesta. Tietokortista löydät tietoa myös eri palkokasvien viljelyn avuksi. Tähän infopakettiin kannattaa tutustua!

Tervetuloa Peltohavaintopäivään Mikkelin Karilassa ke 17.8. 2016 klo 10-14

Tervetuloa tutustumaan ajankohtaisiin viljelyasioihin Luonnonvarakeskuksen tutkimuspelloille os. Karilantie 2, Mikkeli

  • Viherlannoitus ja kerääjäkasvit
  • Valkuaiskasvit
  • Seosviljely
  • Erikoiskasvit
  • Fosforin tilanne ja merkitys pellolla ja rehussa
  • Varastokalium
  • Ajo-opasteiden käyttö – tarkkuutta kasvinviljelyyn paikkatietoteknologialla

Paikalla mm. Eurofins Viljavuuspalvelu, Geotrim, Finola, Virtasalmen Viljatuote. Pelloilla on sekä luomu- että tavanomaisen viljelyn kokeita. Kahvio.

Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Tiedustelut: Päivi Kurki p. 029 532 6285, Riitta Savikurki p. 040 680 6820

Järjestäjinä ProAgria Etelä-Savon, Maa- ja kotitalousnaisten, Luonnonvarakeskuksen ja Ruralian hankkeet: Ravinnepiika, Kipakka, Peltohavainto, REVI ja VILMA. Rahoittaa EU:n Maaseuturahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Peltohavaintopäivän ohjelma 17.8.2016

Peltohavaintopäivä Mikkelin Karilassa 29.6.2016

Peltohavaintopäivä Mikkelin Karilassa 29.6.2016. Kuva: Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

Miksi peltoa muokataan? – oppeja Maan muokkaus – nurmen rikkominen syysöljykasveille –pellonpiennarpäivästä 14.7.2016 Aurassa

 

Aurassa 14.7. järjestetyn työnäytöspäivän aiheina olivat nurmen lopetus ja kasvualustan valmistaminen syysöljykasveille sekä mekaaninen rikkakasvien torjunta.

Päivä aloitettiin pohtimalla yhdessä, miksi peltoja muokataan. Muokkauksen tavoitteiksi keskusteluissa nousivat ainakin seuraavat: saada peltoon vesitilaa ja ilmatilaa, saada ravinteet kasvien ulottuville, saada kasvimassa peltoon, hallita rikkakasveja, saada aikaan hyvä kylvöalusta. Joskus peltotöiden tarkoitus voi olla päästä pois kodin hulinastakin.

Pellonpiennarpäivä kiinnosti laajaa osallistujajoukkoa. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Pellonpiennarpäivä kiinnosti laajaa osallistujajoukkoa. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

Peltomaan muokkauksessa, ilmanvaihdossa ja ravinnekierrätyksessä viljelijän tärkeitä työntekijöitä ovat lierot. Lierot pystyvät hankkimaan ravintonsa vain pellon pinnasta. Jotta viljelijä peltoa muokatessaan ei aiheuttaisi nälkäkuolemaa työntekijöilleen, tulisi pellon pintaan jäädä vähintään 30 % kasvipeitteisyys. Mistä sitten tietää, milloin on pintaan jäänyt sopiva kasvipeitteisyyden määrä? Tutkija-viljelijä TkT Tuomas Mattila OSMO-hankkeesta neuvoi niksin: laita pellolle 2 m mittanauhaa. Katso 10 cm, 20 cm, 30 cm..180cm, 190 cm, 200 cm eli tasakymmenten viivan kohdalta, jäikö siihen kohtaan kasvinpala. Kerro tulos viidellä. Näin saat kasvipeitteisyysprosentin arvion. Eikä ole tarkoitus kulkea mittanauhan kanssa peltoa läpi, vaan harjoittaa silmää jokusen mittauksen verran.

Tuomas Mattila selvittää pellonkasvipeitteisyysprosenttia. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Tuomas Mattila selvittää pellonkasvipeitteisyysprosenttia. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Päivässä opittiin, että nurmen päättömuokkaukseen, hyvän kasvualustan aikaansaamiseen syysöljykasveille ja rikkakasvien hallintaan on olemassa monenlaisia koneita. Niihin päästiin tutustumaan työnäytöksissä. Mukana oli useita erilaisia lautasmuokkaimia, kultivaattoreita, jankkureita, matalakyntöaura ja siivetön kyntöaura sekä kelajyrsin ja vetojyrsin, juolannostin sekä laserohjattu pellon tasain.

Kelajyrsin ja sen työjälki esittelyssä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Kelajyrsin ja sen työjälki esittelyssä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

Heikki Ajosenpää kannusti viljelijöitä tutkimaan pelloillaan, millaista jälkeä omat koneet tekevät. Havaintojen pohjalta voi parantaa säätöjä seuraavaan muokkauskertaan. Hyvän kylvöalustan aikaansaamiseen hän antoi myös muutaman neuvon. Ensimmäinen muokkauskerta kannattaa tehdä pienemmällä työsyvyydellä, siis lähempänä pellon pintaa. Sen jälkeen pellon annetaan kuivahtaa tovi. Parin viikon päästä ajetaan ristikkäiseen suuntaan (kohtisuoraan ensimmäisen muokkauskerran työsuuntaan) ja inan syvemmällä työsyvyydellä. Tauon aikana rikkakasvit käyttävät ravintovarastojaan kasvuun ja toinen muokkauskerta nitistää rikkoja tehokkaasti. Sitten pääsee kylvämään.

Jukka Rajala, Heikki Ajosenpää, Tuomas Mattila ja Janne Rauhansuu tutkimalla muokkausjälkeä lapion kanssa. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Jukka Rajala, Heikki Ajosenpää, Tuomas Mattila ja Janne Rauhansuu tutkimassa muokkausjälkeä lapion kanssa. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tapahtuma kiinnosti viljelijöitä kovasti. Pellonpiennarpäivään osallistui noin 170 henkilöä. Tapahtuman järjesti OSMO-hanke (OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä). Hanketta toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi. Yhteistyökumppaneina tapahtumassa mukana olivat BSAG ja Järki-hanke, Luken VILMA-hanke sekä varsinais-suomalaiset Maan kasvukunnon osaajat ja Lounais-Suomen luonnonmukaisen viljelyn yhdistys.

Riitta Savikko

 

VILMA-hankkeen esittelypisteellä pellonpiennarpäivässä 14.7.2016 sai tutustua palkokasvien juurinystyröihin ja siemeniin, osallistua tietovisaan ja napata mukaan esitteitä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

VILMA-hankkeen esittelypisteellä pellonpiennarpäivässä 14.7.2016 sai tutustua palkokasvien juurinystyröihin ja siemeniin, osallistua tietovisaan ja napata mukaan esitteitä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

Tilaa Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen uutiskirje

Näyteikkuna

VILMA-logo

Tule mukaan Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen uutiskirjeen sähköpostilistalle! Saat uutiskirjeen maaseudun ilmastotyöstä ja hankkeen tapahtumista noin neljä kertaa vuodessa sähköpostiisi. Uutiskirjeen voit tilata lomakkeella tai lähettämällä sähköpostin osoitteeseen riitta.savikko@luke.fi tai soittamalla 050 571 4548. Halutessasi voimme lähettää uutiskirjeen myös kirjepostina, kerrothan silloin postiosoitteesi.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen uutiskirjeen tilauslomake.

Löydät meidät myös facebookista!