Tervetuloa Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen nyt ja tulevaisuudessa -seminaariin ja webinaariin 17.10. Mikkeliin 

Näyteikkuna

 

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan maatalouden ilmastoratkaisuista seminaariin Mikkeliin! Ilmastoratkaisut alkavat maaperästä, ruohonjuuritasolta, ja ulottuvat tulevaisuusvisioihin. 

aika: ke 17.10. klo 13.00-16.00, kahvitarjoilu klo 12.30 alkaen
paikka: Kenkäveron päärakennus, Pursialankatu 6, 50100 Mikkeli

Ohjelma:

13.00 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

13.05 Maan kasvukunnon hoito on maanviljelyn ilmastoviisauden ytimessä, alustajana Jukka Rajala, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, OSMO-hanke

13.40 Kotimaisia valkuaiskasveja lehmille ja lautasille – ilmastoviisautta valkuaisomavaraisuudesta, alustajana Kaisa Kuoppala, Luonnonvarakeskus

14.10 Kilpailukykyinen ja vähähiilinen elintarvikealan tulevaisuus 2030 – case Etelä-Savo, alustajana Pasi Rikkonen, Luonnonvarakeskus

14.40 Tauko

14.50 Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle-hankkeen antia, alustajina Sari Himanen, Elina Nurmi, Sakari Raiskio, Karoliina Rimhanen ja Riitta Savikko Luonnonvarakeskuksesta

  • millaisia ilmastonmuutokseen varautumisen esteitä ja edistäjiä suomalaisessa maanviljelyssä kohdataan?
  • millaisia tietotarpeita ilmastonmuutokseen varautumisesta neuvojilla on?
  • maatilaverkoston tilojen näkemyksiä ilmastotoimista
  • työpajojen osallistujien näkemyksiä ilmastotiedonvälityksestä
  • kuulumisia pelloilta: peltokokeilut havainnollistamassa ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja

15.30 MTK:n toiveita ilmastotiedonvälitykselle jatkossa, kommenttipuheenvuoro toiminnanjohtaja Vesa Kallio, MTK-Etelä-Savo

15.40 Keskustelua ja kysymyksiä maatalouden ilmastoratkaisuista ja ilmastotiedonvälityksestä

16.00 Tilaisuus päättyy

***

Seminaari on tarkoitettu viljelijöiden, neuvojien, opiskelijoiden, tutkijoiden ja maaseudun kehittäjien tiedonsaantiin ja keskusteluun. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.

Seminaaria on mahdollista seurata myös etäyhteydellä webinaarina tietokoneelta. Etäosallistujiksi ilmoittautuneille lähetetään linkki etukäteen. Kalvot ja videot tulevat myös myöhemmin saataville www.ilmastoviisas.fi-sivustolle.

Ilmoittautuminen:
Ilmoittautua voi nettilomakkeella tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai puh. 050 571 4548. Ilmoittautumiset toivotaan viimeistään 9.10.2018.

Seminaarin järjestää Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hanke.
Lisätietoja: Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548.

Lämpimästi tervetuloa!

vilma-logorimpsu

Maatilani ilmastoratkaisut -kuvakisan voitto Rekolan tilalle Kangasalle

Näyteikkuna

 

Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle-hanke ja Maaseudun Tulevaisuus järjestivät valokuvakisan Maatilani ilmastoratkaisut.

Kuvakisan voitti Rekolan tila Kangasalta, omalta tilalta otetulla maisemakuvalla.

Kuva: Henri Murto. Rekolan tila Kangasalla.

Kuva: Henri Murto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Voittajakuvan ottanut Henri Murto kertoo:

Kuva on Rekolan biodynaamiselta luomutilalta, Kangasalta,  jossa pyöritän luomupuutarhatilaa maatilan yhteydessä. Kuva on otettu vuoden 2017 juhannuksena.

Rekolan tilalla on viljelty biodynaamisesti maata, jo yli 45 vuoden ajan, joten kyseessä on todellisesti edelläkävijätila bio- sekä kiertotalouden saralla. Tilalla on emolehmäkarjaa, viljanviljelyä, jatkojalostusta sekä kaupallinen puutarha. Tilan toiminnan sydämenä voidaan pitää emolehmäkarjaa, joka laiduntaa tilan maita (mm. kuvassa näkyvät pellot) ja syö talvisin vain tilalla tuotettua apila-timoteinurmea, virna-kaura-säilörehua sekä herne-kauraa. Lehmien lanta otetaan talteen ja kompostoidaan, joten olemme myös lannoitteden suhteen omavaraisia. Tämä on todellista kierto- ja biotaloutta, koska emme tarvitse tilan ulkopuolelta lannoitteita tai rehuja. Nurmet sitovat myös hyvin hiiltä maahan ja kompostoidulla karjanlannalla lannoitetut pellot lisäävät maaperän humuskerrosta, joka sitoo tehokkaasti hiilidioksidia ilmasta maaperään. Elävä maa runsaan humuskerroksen sekä nurmien kanssa on todella tehokas keino sitoa ilmasta hiilidioksidia.

Kompostoitu karjanlanta mahdollistaa myös todella monipuolisen sekä laadukkaan luomujuuresten- sekä vihannesten viljelyn. Puutarhalla karjanlanta kompostoidaan noin 10 kuukauden ajan ja neljän vuoden viljelykierron kera olemme täysin omavaraisia lannoituksen suhteen. Kun ravinteet kiertävät tilan sisällä, niin vältymme myös ravinnehuuhtoutumisilya järviin sekä lopulta Itämereen. Omavaraisuus, monipuolinen tuotanto sekä laadukkaat tuotteet näkyvät myös taloudellisessa tuloksessa sekä asiakastyytyväisyydessä.

Laiduntavien lehmien merkitys näkyy kuvassa myös vasemmalla olevassa peltosaarekkeessa, jossa sijaitsevat puut pääsevät esteettisesti kauniisti esiin maisemassa, koska lehmät pitävät peltosaarekkeiden pajut yms. agressiivisesti leviävät kasvit kurissa. Luonnon monimuotoisuus on myös huippuluokkaa laiduntavien lehmien ansiosta, ja tilan mailta onkin tavattu mm. monia harvinaisia perhos- sekä hyönteislajeja. Kuvan heinäladossa varastoimme kuivaheinää, jota lehmät syövät talvisin.

***

Valokuvakisa järjestettiin 26.6.-31.10.2017. Valokuvakisan raatiin kuuluivat Markus Eerola ja Liisa Pietola MTK:sta, viljelijä Tuomas Mattila, Tapani Veistola Luonnonsuojeluliitosta ja päätoimittaja Jouni Kemppainen Maaseudun Tulevaisuus-lehdestä. Raati kommentoi, että osallistujakuvissa oli hyvin oivallettu maatalouden ilmastotyön mittakaava, pelto- ja maisemataso ja viljelytoimet, kuvissa ei ollut esillä esimerkiksi energiansäästölamppuja. Kuvakisan toivottiin poikineen myös  eteenpäinvieviä maaseudun ilmastoratkaisujen keskusteluja.

OKRA-näyttelyssä härkäpapuvisaa ja tietoa maatalouden ilmastoviisaista ratkaisuista

 

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hanke osallistui OKRA-maatalousnäyttelyyn  osana Luonnonvarakeskuksen osastoa. Pisteellämme sai arvuutella purkin sisältämien härkäpavun siementen määrää. Lisäksi pöydällämme oli jaossa tietokortteja eri teemoista: Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseenPalkokasveista on moneksi: valkuaista, viherlannoitusta, maanparannusta, Sekaviljelyllä satovarmuutta ja ympäristöhyötyjä ja neljäntenä Ilmastonmuutoksen vaikutuksia peltoviljelyyn Suomessa. OKRAan jaettavaksi ehti myös aivan painotuore tietokortti Suometsien ilmastoviisas metsänhoito.

Okra-näyttelyssä 2018 tietoa saatavilla maatalouden ilmastoviisaista ratkaisuista. Kuva: Jaana Sorvali

Okra-näyttelyssä 2018 tietoa saatavilla maatalouden ilmastoviisaista ratkaisuista. Kuva: Jaana Sorvali

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Naapuripisteillä OPAL-Life-hanke kertoi PeltoOptimi-työkalusta, jonka avulla viljelijä voisi pisteyttää peltojansa esimerkiksi satopotentiaalin, sijainnin ja ympäristövaikutusten pohjalta. Toisessa naapuripöydässä SOMPA-hanke kyseli viljelijöiden näkemyksiä turvemaiden ilmastoviisaiden viljelytapojen käyttökelpoisuudesta ja soveltuvuudesta arkeen. Luken osastolla esillä olleet erikoiskasvit, tai tulevaisuuden viljelykasvit, kiinnostivat myös kovasti kävijöitä. Onkos sinulle tattari tuttu, entä sinilupiini tai kvinoa? Erikoiskasveista löytyy lisätietoja FutureCrops-hankkeen sivuilta.

Härkäpapuvisaamme osallistui  kaikkiaan 766 ihmistä. Kiitos kaikille osallistujille! Purkin siemenmäärä luvattiin kertoa OKRAn jälkeen tällä nettisivulla, joten tässä se tulee: 2018. Oikean määrän tiesi tai arvasi 14 vastaajaa. Kahdenkymmenen siemenen haarukalla lähellä oikeaa vastausta oli lisäksi 17 vastaajaa.

Ja mitenkäs härkäpapu sitten liittyy ilmastoviisaisiin ratkaisuihin? Härkäpapu kuuluu palkokasveihin, se kykenee biologiseen typensidontaan. Osana viljelykiertoa se tuottaa peltoon viherlannoitusta, tekee hyvää maan rakenteelle ja siitä saavat niin kotieläimet kuin ihmiset proteiinipitoista syötävää. Lisäksi pölyttäjät ja hyötyhyönteiset pitävät härkäpavun tuottamasta medestä. Eli härkäpapu on yksi esimerkki todella monihyötyisestä kasvista. Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR julkaisi 2018 Härkäpavun viljelijän huoneentaulun, johon on koottu olennaisimmat viljelyvinkit.

 

Kukkiva härkäpapu. Kuva: Elina Nurmi

Kukkiva härkäpapu. Kuva: Elina Nurmi

Härkäpavun palkoja. Kuva: Elina Nurmi.

Härkäpavun palkoja. Kuva: Elina Nurmi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

OKRA-maatalousnäyttely järjestettiin Oripäässä 4-7.7.2018. Näyttelyssä kävi neljän päivän aikana yli 81 000 vierasta. Ensi vuonna OKRA-näyttely on tulossa 3.-6.7.2019, tuttuun tapaan Oripään lentokentällä.

Teksti: Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

Suometsien ilmastoviisas metsänhoito -tietokortti saatavilla!

Näyteikkuna

Korvesta kehittynyt mustikkaturvekangas. Kuva: Hannu Nousiainen.

Korvesta kehittynyt mustikkaturvekangas. Kuva: Hannu Nousiainen.

Suomen metsistä neljännes on suometsiä. Suometsien maaperä on turvetta, joka hajoaa hitaasti ja tuottaa kasvihuonekaasuja – hapellisissa olosuhteissa hiilidioksidia ja hapettomissa olosuhteissa metaania. Näiden turvemailla kasvavien metsien maaperän päästöt vastaavat suuruudeltaan noin neljännestä Suomen metsien puuston hiilinielusta. Metsänhoitotoimin ja vesitaloutta säätelemällä voidaan vähentää ojitettujen suometsien päästöjä. Pitämällä suometsät puustoisina voidaan huolehtia sopivasta kuivatuksesta ja välttää päästöjä lisäävää ojien kaivamista.

 

Miten voi toimia suometsien kanssa ilmastoviisaasti? Neuvoja löydät tietokortista, jonka ovat kirjoittaneet Timo Penttilä, Raija Laiho ja Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta. Kirjoittajat tutkivat metsien ja soiden ilmastovaikutuksia sekä kehittävät keinoja vähentää turvemaiden kasvihuonekaasupäästöjä.

Tutustu Suometsien ilmastoviisas metsänhoito -tietokorttiin!

Olemme mukana OKRA-maatalousnäyttelyssä 4.-7.7.2018 Luonnonvarakeskuksen osastolla

 

okralogo_2018

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke on OKRA-näyttelyssä mukana Luonnonvarakeskuksen osastolla (sisähalli, osasto F258).

OKRA-näyttely järjestetään 4.-7.7.2018 Oripäässä (Oripään lentokenttä, Hirvikoskentie 290, 32500 Oripää).

 

 

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hankkeen pisteellä on jaossa tietoa maanviljelijän varautumisesta ilmastonmuutokseen sekä palkokasveista, sekaviljelystä ja suometsien hoidosta. Pisteeltämme löytyy myös arvonta palkintoineen. Tervetuloa pistäytymään!

Lue lisää: Luke Okrassa 2018: kasvinterveystietoa – ilmastoviisaita ratkaisuja – vaihtoehtokasveja viljan viljelyyn – geenivaroja

Kattava verkkoluentosarja ilmastonmuutokseen varautumisesta

 

VILMA-hankkeessa on vuosien 2017-2018 aikana järjestetty monipuolinen verkkoluentosarja ilmastonmuutokseen varautumisesta. Nyt kaikki videot ja kalvot ovat vapaasti saatavilla hankkeen nettisivulla https://www.ilmase.fi/site/pilottitilat/etaluennot/ . Käy tutustumassa itseäsi kiinnostaviin aiheisiin, olipa se peltojen hiilensidonta, peltojen kasvukunnon ylläpito, alus- ja kerääjäkasvien käyttö, peltojen vesitalous, energiaomavaraisuus tai ilmastopolitiikka. Alla listaus verkkoluentojen aiheista ja alustajista:

  • Alus- ja kerääjäkasvien viljely, kalvotalustuksen video (42 min). Alustajana tutkija, MMT Hannu Känkänen Luonnonvarakeskuksesta.
  • Kierrätysravinteiden käyttö, kalvotalustuksen video (49 min). Alustajana tutkija, MMM Pentti Seuri Luonnonvarakeskuksesta.
  • Biologinen typensidonta, kalvotalustuksen video (45 min). Alustajana tutkija, MMM Pentti Seuri Luonnonvarakeskuksesta.
  • Peltojen hiilensidonta kalvotalustuksen video (60 min). Alustajana tutkimusprofessori, FT Kristiina Regina Luonnonvarakeskuksesta.
  • Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys kalvotalustuksen video (1h 13 min). Alustajana erikoistutkija, MMT Oiva Niemeläinen Luonnonvarakeskuksesta.
  • Peltojen vesitalous  kalvotalustuksen video (1h 8 min). Alustajana toiminnanjohtaja Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskuksesta.
  • Uudet viljelymenetelmät; päällekkäis- ja sekaviljely kalvotalustuksen video (1h 3 min). Alustajana erikoistutkija, FT, MMK Sari Himanen Luonnonvarakeskuksesta.
  • Tilan energiaomavaraisuus kalvotalustuksen video (1 h 2 min). Alustajana johtava asiantuntija, MMM Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitosta.
  • Maan kasvukunnon ylläpito kalvotalustuksen video (47 min). Alustajana tutkija Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskuksesta.
  • Maatalous ja Suomen ja EU:n ilmastopolitiikka – tavoitteita ja toimia kalvotalustuksen video (1 h 11 min). Alustajana neuvotteleva virkamies Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriöstä.
piirros: Ville Heimala.

piirros: Ville Heimala.

Etäluento ma 26.3.2018 klo 14: Maatalous ja Suomen ja EU:n ilmastopolitiikka – tavoitteita ja toimia

 

VILMA-hankkeen seuraava etäluento pidetään maanantaina 26.3.2018 klo 14 alkaen. Etäluennon aiheena on ”Maatalous ja Suomen ja EU:n ilmastopolitiikka – tavoitteita ja toimia”. Etäluennon pitää neuvotteleva virkamies Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriöstä.

Etäluento toteutetaan Lync-järjestelmällä. Luento kestää noin 1 tunnin sisältäen mahdollisuuden keskustella luennon aiheesta. Alla Lync-osoite. Lync-linkki toimii parhaiten Internet Explorer –selaimella. Jos tulee teknisiä pulmia, niin ota yhteyttä 050 571 4548. Etäluennot ovat kaikille avoimia, ne ovat osa maatilaverkoston toimintaa.

Linkki etäluentoon https://ucc.vy-verkko.fi/luke/meet/riitta.savikko/WD1JVVL2

piirros: Ville Heimala.

piirros: Ville Heimala.

Etäluento: Maan kasvukunnon ylläpito ti 13.3.2018 klo 13

 

VILMA-hankkeen seuraava etäluento ”Maan kasvukunnon ylläpito” pidetään tiistaina 13.3.2018 klo 13 alkaen. Luennon pitää tutkija Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskuksesta. Etäluento toteutetaan Lync-järjestelmällä ja se myös nauhoitetaan, jolloin se on kuunneltavissa Ilmastoviisas.fi –sivustolla Etäluennot-osiossa myöhemminkin. Luento kestää n. 1 tunnin sisältäen mahdollisuuden keskustella luennon aiheesta. Etäluennot ovat kaikille avoimia, ne ovat osa maatilaverkoston toimintaa.

Linkki etäluentoon: https://ucc.vy-verkko.fi/luke/meet/riitta.savikko/KM6RCG89

piirros: Ville Heimala.

piirros: Ville Heimala.

Kiertotalous ruokajärjestelmässä – Circular Economy in the Food System –työpaja ja opintomatka to 8.3.2018 Jyväskylässä

yläbanneri

 

Tervetuloa kuulemaan, keskustelemaan ja hakemaan ideoita kiertotaloudesta ruokajärjestelmässä! Miten Palopuron agroekologinen symbioosi luo uutta toimintamallia ravinnekiertoon ja yhteistyöhön? Miten CIRCWASTE -hanke vie kohti kiertotaloutta Keski-Suomessa? Kansainvälistä biokaasuosaamista puheenvuoroissaan seminaariin tuovat Kansainvälisen IEA Bioenergy Task 37:n biokaasutyöryhmän jäsenet. Iltapäivällä ohjelmassa on kiertoajelu Keski-Suomessa linja-auton kyydissä ja tutustuminen Metener-yritykseen Laukaassa sekä Äänekosken biotuotetehtaaseen.

Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton.

Tapahtuman kielenä on englanti.

Time: Thu 8th of March at 9.00-17

Venue: Jyväskylä, Kokousravintola Harmooni (Hannikaisenkatu 39, 40100 Jyväskylä)

Programme:

8.30 Registration and coffee

9.00 Welcoming words, Saija Rasi, Senior Scientist, Natural Resources Institute Finland (Luke)

9.10 Introduction the work of the IEA Task 37: energy from biogasJerry Murphy, Director SFI MaREI Centre/International Energy Agency Leader Task 37, video

9.20 Circular economy in relation with biogasMathieu Dumont, Senior Consultant, Netherlands Enterprise Agency (RVO.nl), video

9.45 Visions for improving circular economy in the food system in FinlandSirpa Kurppa, Research Professor, Natural Resources Institute Finland (Luke), video

10.10 Case: Palopuro Agroecolocial Symbiosis – Increasing sustainability in food productionElina Virkkunen, Researcher, Natural Resources Institute Finland (Luke), video

10.35 How to combine insect farming with biogas processes? Jan Liebetrau, Head of Department for Biochemical Conversion and Head of Work group for Process biology at Deutsches BiomasseForschungsZentrum gemeinnützige Gmb (DBFZ), video

11.00 Case: Circwaste-project – catalyzing actions towards circular economy in Central FinlandOuti Pakarinen, Project Manager, Regional Council of Central Finland, video

11.20 Discussion

11.40-12.30 Lunch and coffee

12.30 Excursion by bus:

  • Metener Oy in Laukaa. Company offering solutions and technology for biogas production and upgrading, founder Mr. Erkki Kalmari (Vaajakoskentie 104, 41310 Leppävesi)
  • Metsä Group’s bioproduct mill in Äänekoski. It is producing high-quality pulp and a broad range of other bioproducts, such as tall oil, turpentine, bioelectricity and wood fuel (Sarvelantie 1, 44100 Äänekoski)

17.00 End of the excursion and back in the Jyväskylä City Centre at railway station

In workshop there are opportunities to discuss with international energy experts, the members of IEA Task 37: energy from biogas.

Infographics:

Infografiikkaa ravinteiden kierrätyksestä 2017 (suomeksi)

Infographics on nutrient recycling in Finland (2017) (in English)

Videos:

Palopuron agroekologinen symbioosi (suomeksi)

Palopuro Agroecological Symbiosis (in English)

 

Organizers of the workshop:

Biogas business and networks in Central Finland –project (Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen (BiKa)-hanke), Climate-wise solutions for the countryside –project (Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA)-hanke) and IEA Bioenergy Task 37.

For more information please contact Riitta Savikko, Researcher, Natural Resources Institute Finland (Luke), riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548

 

Welcome!

 

vilma-logorimpsu

Ti 21.11.2017 Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa – tule kuulemaan ja keskustelemaan –työpaja ja webinaari (Ilmajoki, Ruukki & tietokone)

 

kuvabanneri_turvemaa

 

Aika: ti 21.11. klo 10-16.30
Paikka:  Kestikartano, Ilmajoki (Kartanontie 5, 60800 Ilmajoki) tai
Etäyhteyspaikka: Luonnonvarakeskuksen Ruukin toimipaikka, toimistorakennuksen kokoushuone (Tutkimusasemantie 15, 92400 Ruukki)  tai omalta tietokoneelta webinaarina

Ohjelma 

9.30 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen

10.00 Tervetuloa, tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

10.15 Turvemaiden viljelytilanne Suomessatutkija Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus, alustuksen video

10.30 Turvemaiden ojitustilanteen katsaus Pohjanmaallaasiantuntija Juha Laakso, ProAgria Etelä-Pohjanmaa, alustuksen video

10.45 Turvemaiden ympäristöhaasteettutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus alustuksen video

11.00 Keskustelua

11.40 Lounas (tarjotaan Ilmajoella ja Ruukissa)

12.30 Viljelijän kokemuksia turvemaiden viljelystä – case entinen turvetuotantoalueviljelijä Vesa Tikka, Kurikka alustuksen video

12.45 Viljelijän kokemuksia turvemaiden viljelystä – case rapamaaviljelijä Jussi Talvitie, Lapua alustuksen video

13.00 Turvemaiden viljely – haaste hallinnolleneuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström, MMM alustuksen video

13.15 Turvemaiden vaihtoehtoiset ja vähäpäästöisemmät käyttömuodottutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus, alustuksen video

13.30 Keskustelua

14.00 Kahvitauko

14.30 Turvemaiden innovatiiviset käyttömuodot

Kasvattaisinko turvepelloilla koivua? erikoistutkija Jyrki Hytönen, Luonnonvarakeskus alustuksen video

Kosteikkokasveista uusia mahdollisuuksiatutkija Marika Laurila, Luonnonvarakeskus alustuksen video

Kokemuksia karpalon viljelystä, viljelijä Kimmo Piippo, Pulkkila, alustuksen video

Mitä jatkojalostaja ostaisi – case luonnontuoteala?Chief Operating Officer, Petri Lackman, Eevia Health Oy alustuksen video

Mitä jatkojalostaja ostaisi – case biohiili? CEO Markku Suutari, Pajupojat Oy alustuksen video

15.45 Keskustelua

16.15 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle, tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus, alustuksen video

 

Työpaja on tarkoitettu viljelijöiden, neuvojien ja maaseudun kehittäjien tiedonsaantiin ja keskusteluun ja se on kaikille avoin ja maksuton.

Työpajan järjestävät Luonnonvarakeskuksen hankkeet Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) ja Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia (SUOKAS).

Työpajaa on mahdollista seurata myös omalta tietokoneelta nettiyhteydellä webinaarina. Nettilinkki lähetetään webinaari-ilmoittautujille ja se  on www.videolakeus.fi/live. Alustukset tullaan videoimaan ja ne tulevat myöhemmin saataville www.ilmastoviisas.fi –sivustolle alustuksittain. Koko tapahtuman video.

Kahvi- ja lounastarjoilujen mitoittamiseksi toivomme ennakkoilmoittautumista mieluiten 19.11. mennessä puh tai tekstari 050 571 4548 tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai ilmoittautumislomakkeen kautta. Myös ilmoittautumatta voi tulla mukaan.

Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoja

Riitta Savikko
Luonnonvarakeskus
riitta.savikko@luke.fi
050 571 4548