Allan Savory: Näin estämme aavikoitumisen ja kumoamme ilmastonmuutoksen

”Aavikoituminen on hieno sana maalle, joka on muuttumassa aavikoksi” aloittaa Allan Savory tässä hiljaisen voimakkaassa puheessa. Aavikoituminen kietoutuu ilmastonmuutokseen, uhkaa ruokaturvaa ja aiheuttaa perinteisten paimenyhteiskuntien luisumista sosiaaliseen kaaokseen. Savory on omistanut elämänsä aavikoitumisen torjumiseen. Hän uskoo nyt — ja hänen työnsä tähän asti osoittaa — että yllättävä tekijä voi suojata ruohotasankoja ja jopa pelastaa aavikoksi muuttuneita alueita. Katso suomeksi tekstitetty video ja voit yllättyä ratkaisuista!

Suomessa kotieläin- ja kasvintuotantotilojen yhteistyö voisi auttaa lannan saamiseen tehokkaasti käyttöön, ravinteiden kierron parantamisessa ja ulkopuolisten lannoituspanosten tarpeen vähenemisessä, sekä eloperäisen aineksen lisäämisessä peltoon. Löytyisikö videosta inspiraatiota uusiin ratkaisuihin?

Alla englanninkielinen video. Suomenkielellä tekstitetty video täällä.

Maatalouden ilmastotyö esillä myös YK:n ilmastokokouksessa

climateactionpublication2016

Suomessa maatalouden parissa tehtävästä ilmastotyöstä kerrotaan myös Marrakechin ilmastokokouksessa tänään julkaistussa valtioiden ilmastotyötä esittelevässä kirjassa. Kirjan on tuottanut YK:n ympäristöohjelma UNEP. Suomen osuus alkaa sivulta 47. Myös tämä Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hanke mainitaan! Climate Action Publication löytyy täältä. YK:n ilmastokokous järjestetään Marokossa Marrakechissa 7-18.11.2016.

Pariisin ilmastosopimus tulossa voimaan 4.11.2016

 

cop21-united

Pariisin ilmastosopimuksen on ratifioinut sopimuksen voimaantuloon tarvittava määrä valtioita. Euroopan parlamentti antoi 4.10.2016 EU:lle luvan ratifioida eli hyväksyä Pariisin ilmastosopimus. Sopimuksessa ovat mukana jo myös muun muassa USA, Kiina, Intia, Brasilia ja Kanada.

Pariisin sopimus astuu voimaan 30 päivää sen jälkeen, kun sen on ratifioinut vähintään 55 maata, joiden osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on vähintään 55 prosenttia. Suomessa hallituksen esitys Pariisin ilmastosopimuksen ratifioimiseksi on määrä toimittaa eduskunnalle lokakuussa.

Seuraava YK:n ilmastokokous järjestetään 7-18.11.2016 Marrakeshissa Marokossa. Ilmastokokouksessa pureudutaan Pariisin sopimuksen toimeenpanoon.

Lue lisää Ympäristöministeriön tiedotteesta 6.10.2016 Pariisin ilmastosopimus voimaan marraskuun alussa

Mitä Pariisin ilmastosopimuksessa 2015 sovittiin?

Luonnonhoitoa yhdessä -seminaari Turussa 29.-30.11.2016

Suojakaista. Kuva: Ville Heimala/TEHOPlus-hanke

Suojakaista. Kuva: Ville Heimala/TEHOPlus-hanke

”Luonnonhoitoa yhdessä” -seminaari järjestetään Turun Virastotalon auditoriossa marraskuun lopulla. Seminaarin tavoitteena on tarjota luonnonhoidon  tekijöille ja asiantuntijoille  kiinnostavia ratkaisuja työn tehostamiseksi ja inspiraatioksi.

 

 

 

 

 

Ensimmäinen päivä on englanninkielinen, ja silloin keskitytään ulkomaisten esimerkkien esittelyyn. Toinen päivä on suomenkielinen, ja silloin haetaan yhdessä uusia ideoita ja ratkaisuja luonnonhoitotyön lisäämiseksi Suomessa. Seminaarin videointia voi seurata myös verkon kautta etänä samanaikaisesti tai palata videoihin myöhemmin. Tapahtuma on maksuton.

Ohjelma, lisäinfoa ja ilmoittautuminen täällä.

MMM: maa- ja metsätalous tarjoaa mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään

tiilikainen

Kimmo Tiilikainen. kuva: Karoliina Rimhanen / Luken arkisto.

Ministeri Tiilikaisen mielestä maa- ja metsätalouden merkitys on suuri ilmastonmuutoksen hillinnässä, eikä maataloutta pidä nähdä vain ongelmana – se tulisi nähdä myös ratkaisuna. Ministeri muistutti, että maatalouden päästöjen kustannustehokas vähentämismahdollisuus on kuitenkin rajallinen. Ruuantuotantoa on maailmassa lisättävä, jotta kasvavan väestön kysyntään voidaan vastata.

Ministeri Tiilikainen korosti EU:n maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa 17.5.2016 puheenvuorossaan metsien merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja hiilen sitomisessa. Ilmastotoimien tulisi kannustaa metsien kestävään hoitoon ja käyttöön.

 

 

– Biotaloudella on huomattava merkitys ilmaston lämpenemisen hidastamisessa. Suomessa biotalouden kehittäminen perustuu kestävään metsien hoitoon. Puusta voidaan kehittää uusia tuotteita korvaamaan uusiutumattomia materiaaleja ja fossiilista energiaa, Tiilikainen painotti.

Lue lisää Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteesta 17.5.2016: EU:n maatalousministerit: maa- ja metsätalous tarjoaa mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään

Tutkijat ratkovat ilmastonmuutoksen ongelmia uudella perunalajikkeella

kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

Suomalais-tunisialainen tutkijajoukko kehittää Tunisiaan paikallista perunan tuotantojärjestelmää, joka uhmaa kuivuutta, korkeita kuluja ja suolaista maaperää.

Tutkija Radhia Gargouri-Bouzidilla on tavoite. Hän haluaa kehittää, jalostaa ja levittää viljelyyn kotimaahansa Tunisiaan paikallisen perunalajikkeen. Sen lisäksi, että lajike sietää kuumuutta ja kuivuutta, se sopeutuu hyvin suolaantuneeseen maaperään. Tällaisella perunalla olisi potentiaalia pelastaa lukuisien pienviljelijöiden toimeentulo, laskea viljelykustannuksia ja parantaa tunisialaisten arkea.

 

Perunaa kulutetaan ja viljellään Tunisiassa runsaasti. Sitä syödään kilokaupalla henkeä kohti erilaisissa paikallisissa ruoissa. Makea vesi on kallista ja sitä on vähän, joten viljelijät joutuvat turvautumaan keinokasteluun. Se taas lisää maaperän suolaantumista. Viljelymaan suolaantuminen on suuri ongelma erityisesti köyhempien alueiden pienviljelijöille, joita Tunisiassa on paljon.

Gargouri-Bouzidin apuna tavoitteen toteuttamisessa on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Veli-Matti Rokka ja noin kymmenen hengen suomalainen tutkijaryhmä.  Luonnonvarakeskuksen ja Sfaxin yliopiston yhteistyöprojektin tavoitteena on luoda Tunisiaan oma siemenperunan tuotantojärjestelmä paikalliselle perunalajikkeelle.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen artikkelista Tutkijat ratkovat ilmastonmuutoksen ongelmia uudella perunalajikkeella

Yritysten investoinnit ratkaisevat ilmastonmuutoksen suunnan (Maaseudun Tulevaisuus 24.2.2016)

kuva: Luonnonvarakeskuksen arkisto

kuva: Luonnonvarakeskuksen arkisto

Ilmastoystävälliset investoinnit pitäisi kolminkertaistaa ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA on arvioinut yhdessä kansainvälisten taloustietotoimistojen kanssa, ettei maailman lämpötilannousu rajoitu alle kahteen asteeseen, jos päästövähennystavoitteita ei tiukenneta. Oleellista on, että yksityinen raha saadaan virtaamaan nykyistä vuolaammin ilmastoystävällisiin hankkeisiin.

 

 

 

Karkeasti arvioiden vuotuisten ilmastoinvestointien määrä tulisi kolminkertaistaa nykyisestä noin tuhanteen miljardiin euroon. Arvion esitti Climate Leadership Councilin (CLC) toiminnanjohtaja Jouni Keronen keskiviikkona 24.2.2016 kansalaisjärjestöjen järjestämässä ilmastotilaisuudessa Helsingissä.

CLC on hiilineutraalia yhteiskuntaa tavoittelevien yritysten ja tahojen yhteenliittymä. Mukana ovat muun muassa Fortum, Kemira, ST1, Finnair ja S-ryhmä.

Kerosen mukaan keskeisiä keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat päästöjen hinnoittelu maailmanlaajuisesti päästökauppajärjestelmien avulla sekä siirtyminen uusiutuviin liikennepolttoaineisiin. Lisäksi edessä on metsien ja maatalouden hiilinielujen laskentasäännöistä sopiminen.

Keronen muistutti myös, että ilmastonmuutos on suuri turvallisuuspoliittinen ongelma. Nähtävillä on vasta pakolaisaallon alku.

Tutkimusprofessori Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksesta korosti, että päästöleikkausten tiukentamisen ohella maiden on huolehdittava hiilinieluistaan. Edes Suomessa ei voida tuudittautua siihen, että kohisten kasvava metsä sitoo hiiltä. Ongelma on kuitenkin kansainvälinen.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa Hildén nostaa suureen arvoon yritysten ja yhteisöjen tekemät kokeilut. Esimerkiksi kuntien pyrkimykset hiilineutraaliuteen Hinku-hankkeessa ovat hyvä esimerkki halusta kehittyä.

”Kokeilut luovat poliittista painetta ja liiketoimintaa.”

Lue lisää Maaseudun Tulevaisuuden uutisesta 24.2.2016: Yritysten investoinnit ratkaisevat ilmastonmuutoksen suunnan

Maatalousmaan kunnostaminen avainasemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä Etiopiassa

kuva: Kate Holt/AusAID, CC BY 2.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=32168472

kuva: Kate Holt/AusAID, CC BY 2.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=32168472

Helsingin yliopiston väitöstutkimuksen mukaan ilmastonmuutosta voidaan hillitä ja ruokaturvaa edistää Etiopiassa parhaiten eroosiosta kärsivän maatalousmaan kunnostamisella: Maan hiilinielu kasvaisi ja orgaanisen aineen lisääntyminen edistäisi maan kasvukuntoa. Saharan eteläpuolinen Afrikka on yksi maapallon haavoittuvimpia alueita ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Alueen maataloussektori sisältää merkittävän potentiaalin ilmastonmuutoksen hillinnälle.

 

 

Väitöstutkimuksessa selvitettiin myös Etiopiassa sijaitsevien pientilojen hiilen hävikkejä.
Suurimmat hiilihävikit syntyivät puun, oljen ja lannan poltosta ja kotieläinten aineenvaihdunnasta. Maanparannukseen käytettävää hiiltä voitaisiin lisätä vähentämällä kaasumaisia hiilen hävikkejä.

–Hiilensidontapotentiaalin hyödyntäminen laajasti Etiopian maatalousmaahan voisi kompensoida jopa täysin ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt, kertoo MMM Karoliina Rimhanen, joka väittelee 12. helmikuuta maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa.

Rimhasen tekemissä kokeissa saavutettiin vaihtoehtoisilla maatalouden menetelmillä suurempi maan hiilivarasto kuin perinteisillä tavoilla viljellyissä kontrollilohkoissa: Peltometsäviljelyllä saavutettiin 6–20 vuodessa reilut 11 tonnia hehtaarilta, vapaan laidunnuksen rajoittamisella 6–17 vuodessa yli 9 tonnia hehtaarilta ja viljellyillä terasseilla 5–10 vuodessa miltei 2 tonnia hehtaarilta isompi maan hiilivarasto.

Lue lisää Helsingin yliopiston tiedotteesta Maatalousmaan kunnostaminen avainasemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä Etiopiassa

YM: Pariisin ilmastokokouksessa läpimurto – tuloksena kaikkia maita sitova ilmastosopimus

COP21 United

Pariisin ilmastokokouksessa solmittiin lauantaina 12.12.2105 uusi, kattava ja oikeudellisesti sitova ilmastosopimus, jolla päästöjä vähennetään maailmanlaajuisesti vuodesta 2020 alkaen. Sopimuksen myötä ensimmäistä kertaa lähes kaikki maailman maat ovat kertoneet olevansa valmiita toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

”Tämä on odotettu, välttämätön ja käänteentekevä päätös. Maailma on nyt valmis siihen, mikä ei ole aiemmin ollut mahdollista. Vaikka sopimus ei ole täydellinen, se on silti historiallinen paperi, joka tulee määrittämään seuraavia vuosikymmeniä”, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

 

Pariisin ilmastosopimuksen mukaan koko maailman päästöjen ja hiilinielujen tulee olla tasapainossa kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla. Maapallon keskilämpötilan nousu tulee rajoittaa selvästi alle kahteen asteeseen ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. 186 maata on antanut kansallisen päästövähennyssitoumuksen vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Yhteensä nämä sitoumukset kattavat yli 95 % maailman päästöistä. Annetut päästövähennyssitoumukset eivät eri arvioiden mukaan riitä rajoittamaan lämpenemistä alle kahden asteen.

”Sopimus auttaa turvaamaan nykyisiä teollisia työpaikkoja myös Suomessa. Samalla lisääntyvät ilmastotoimet avaavat suuret kasvumahdollisuudet puhtaan teknologian yrityksille. Tähän myös Suomessa kannattaa tarttua”, ministeri Tiilikainen sanoo.

”Suomen kannalta on myös tärkeää, että metsien merkitys hiilinieluna tunnustetaan sopimuksessa yleisellä tasolla.”

”Ilmastonmuutos koskettaa koko ihmiskuntaa. Tästä syystä pidän tärkeänä että sopimuksen johdannossa tunnustetaan ihmisoikeudet, työntekijöiden asema, naisten oikeudet, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja alkuperäiskansojen asema.”

Lue lisää Ympäristöministeriön (YM) tiedotteesta 12.12.2015: Pariisin ilmastokokouksessa läpimurto – tuloksena kaikkia maita sitova ilmastosopimus

Pariisin ilmastokokouksen päätös ja Pariisin ilmastosopimus (englanniksi, pdf)

Ilmastoniksi: Ei lannistuta, otetaan perunat avuksi

kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

Pienellä hollantilaisella saarella kasvaa perunoita, jotka sietävät tavallista paremmin kasvuympäristön suolaisuutta. Löytäjiensä mukaan perunat voivat olla avain miljoonien ruokaturvaan, kun makeasta kasteluvedestä on pulaa ja ilmastonmuutos lisää viljelymaiden suolaantumista.

Kenttäkokeissa testataan, mitkä perunalajikkeet ovat kestävimpiä kastelulle suolaisella vedellä. Perunalajikkeita tutkijat eivät kehitä itse, vaan saavat niitä muutamalta hollantilaiselta perunanjalostajalta.

Lue lisää Ylen nettijutusta 21.11.2015: Ilmastoniksi: Ei lannistuta, otetaan perunat avuksi