Omavaraista valkuaista karjatilalle -seminaari Siilinjärvellä 16.3.2017

 

Paikka: Kunnonpaikka Vuorela, auditorio, Jokiharjuntie 3, Siilinjärvi (kartalla)
Aika: torstai 16.3.2017 klo 9:00–13:30

Tervetuloa Luonnonvarakeskuksen (Luke) Nurmet Rahaksi (NuRa) -hankkeen järjestämään maksuttomaan seminaariin.

Seminaarin tavoitteena on
• lisätä tietoa ja osaamista omavaraisen valkuaisen tuotannosta Pohjois-Savon alueella
• antaa konkreettisia neuvoja valkuaisrehujen viljelyyn, korjuuseen ja käyttöön
• tuoda alan toimijat yhteen viestimään, keskustelemaan ja oppimaan

Tapahtuma on suunnattu viljelijöille, maatalousalan opiskelijoille sekä kaikille alan toimijoille ja aiheesta kiinnostuneille. Ilmoittautuneille on tarjolla myös maksuton lounas. Seminaariin on mahdollista osallistua etänä.

Ohjelma

9:00–9:45
Kotimaiset valkuaisrehukasvit ja niiden viljelypotentiaali Pohjois-Savossa – Lajit ja lajikkeet – Markku Niskanen, Luke
9:45–10:30 Avaimet onnistuneeseen korjuuseen – Antti Suokannas, Luke
10:30–10:45 Kahvi
10:45–11:30 Kotimaiset valkuaisrehut märehtijän ruokinnassa – Kaisa Kuoppala, Luke
11:30–12:00 Katsaus valkuaiskasvien ruokintakokeiden tuloksiin Maaningalla – Annu Palmio, Luke
12:00–12:45 Lounas
12.45–13:15 Kokemuksia sinimailasen viljelystä Pohjois-Savossa – Tuomas Ruottinen, ProAgria
13:15–13:30 Yhteenveto päivästä
13.30 Seminaari päättyy

Ilmoíttautuminen viimeistään 9.3. tästä linkistä.

Tervetuloa!

Lisätietoja:
Sanna Kykkänen
Tutkija
Luonnonvarakeskus (Luke)
p. 029 532 6706
sanna.kykkanen@luke.fi

Härkäpapu. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Härkäpapu. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Mitä ihmettä Suomessa viljellään ja syödään? – Tervetuloa FutureCrops-hankkeen aloitusseminaariin 31.3.2017 Loimaalle

Marjo Keskitalon vetämä FutureCrops-hanke esitteli OKRAssa erikoiskasveja. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Marjo Keskitalon vetämä FutureCrops-hanke esitteli OKRAssa erikoiskasveja. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Tämän päivän uudet ja erikoiset viljelykasvit voivat olla juuri niitä, joita tulevaisuuden yhteiskunta tarvitsee ja joiden varaan voidaan rakentaa uutta liiketoimintaa. Millaisia ovat erikoiskasvit ja mitä merkitystä niillä on suomalaisten elämään?

Luonnonvarakeskus (Luke) järjestää FutureCrops-hankkeen aloitusseminaarin erikoiskasvien viljelystä ja ruokatuotteista liiketoimintaa hakeville ja ruuanlaitosta kiinnostuneille. Tule potkimaan alaa liikkeelle, jos olet ruokafani, elintarvikeyrittäjä, kauppias tai viljelijä!

Päivän esityksissä käsitellään alkutuotannon uudistumista erikoiskasvien avulla ja sitä, miten raaka-aineet taipuvat uudenlaiseksi ruuaksi ja liiketoiminnaksi. Jälleen on uudistumisen aika – näin on tehty monesti ennekin Suomen 100-vuotisen historian aikana.

 

Aika: perjantai 31.3.2017 klo 9.30 – 15
Paikka: Suomen maatalousmuseo Sarka, Vanhankirkontie 383, 32200 Loimaa
Ilmoittautumiset 25.3. mennessä: marjo.keskitalo@luke.fi

Ohjelma (pdf)
9:30–10:00 Aamukahvit
10:00–10:45 Avaus ja kosketus hankkeeseen, Erikoistutkija Marjo Keskitalo, Luonnonvarakeskus; Kulttuurintuottaja Minna Lehtola, Kuvio ry
10:45–11:30 100 vuotta muutosta Suomen viljelyssä ja ruuassa, Museojohtaja Teppo Vihola, Sarka, Tutkija Katri Joensuu, Luke
11:30–12.15 Ruokailu (omakustanteinen)
12:15–13:00 Viljan vaihtoehdot ja viljelykierrot Erikoistutkijat Marjo Keskitalo ja Erja Huusela-Veistola, Luke
13:00–13:45 Miltä kasviraaka-aineet maistuvat? Mari Mäenpää, Maa- ja kotitalousnaiset ja Erikoistutkija Eila Järvenpää, Luke
13:45–14:00 Kahvi
14:00–14:15 Liiketoimintaa uutuuskasveista Tutkijat Jaana Kotro ja Lotta Heikkilä, Luke
14:15–15:00 Yhteenveto päivän annista

Tervetuloa!

 

Avomaan vihannesviljelyn maan kasvukunto -teemapäivä 16.3.2017

Paikka: Varkaus, Navitas 1, Wredenkatu 2, 78250 Varkaus (kartalla)

Päivän tavoitteena on lisätä tietämystä
• viherlannoituksen ja kerääjäkasvien merkityksestä avomaan vihannesviljelyn viljelykierrossa ja maan kasvukunnon hoidossa
• orgaanisen lannoituksen merkityksestä ravinnehuollossa ja maan kasvukunnon hoidossa
• kationinvaihtokapasiteetin hyödyntämisestä peltomaiden kasvukunnon arvioinnissa

Tapahtuman järjestävät Resurssitehokas vihannestuotanto ja Ravinnepiika -hankkeet.

Ohjelma

Seminaaripaikalla on mahdollisuus omakustanteiseen lounaaseen (8,80 €) ennen seminaarin alkua.

12:00–12:05 Päivän avaus – REVI- ja Ravinnepiika-hankkeet
12:05–12:35 Tuoretta tietoa viherlannoitus- ja kerääjäkasvien käytöstä vihannesviljelyssä – Pirjo Kivijärvi (Luke), REVI-hanke
12.35–13:05 Tautipaineen merkitys viherlannoitus- ja kerääjäkasvivalintoihin – Asko Hannukkala (Luke), REVI-hanke
13:05–14:05 Orgaanisen lannoituksen koko kirjo – lihaluujauhosta karjanlantaan – Pentti Seuri (Luke), Ravinnepiika-hanke
14:05–14:15 Tuoreverkon kuulumiset – Ulla Kojonkoski (Tuoreverkko Oy)
14:15–14:30 Kahvitauko
14:30–15:30 Kationinvaihtokapasiteetti avuksi pellon kasvukunnon arviointiin – Marja Tuononen (ProAgria Länsi-Suomi), REVI-hanke
15:30–16:00 Maan kasvukunnon hoito ja tilayhteistyö – Antti Vauhkonen (Kalliolan luomu)
16:00–16:15 Loppukeskustelu ja päivän päätös
Hyvää kotimatkaa!

Teemapäivään on mahdollista osallistua myös etäyhteyden kautta (linkki ilmoittautumislomakkeessa).

Ilmoittautuminen tästä linkistä viimeistään 9.3.

Lisätietoja:
Pirjo Kivijärvi
Luonnonvarakeskus (Luke)
p. 029 532 6250
pirjo.kivijarvi@luke.fi

Kuva: Ville Heimala.

Kuva: Ville Heimala.

Pellon vesitalous kuntoon -koulutus 1.3. Tuusulassa

 

Pellon vesitalous kuntoon -tilaisuudessa pureudutaan pintaa syvemmälle pellon vesitalouden kunnostustoimiin, toimivaan salaojitukseen ja ojaston ylläpitoon. Tilaisuudessa käydään läpi myös tarvittavat lainsäädäntö ja mahdolliset tuet salaojitukseen ja pienvesien kunnostukseen liittyen.

Puhujina mm. Laura Alakukku Helsingin yliopistolta, Helena Äijö/Markus Sikkilä Salaojayhdistyksestä ja Harri Aulaskari Uudenmaan ELY-keskuksesta.

Paikka: Leirikeskus Metsäpirtti, os. Turaniementie 61, 04370 Rusutjärvi

Aika: 1.3.2017 klo 9-15

Ilmoittautuminen 24.2. mennessä https://www.lyyti.in/Pellon_vesitalous_kuntoon_3156 tai janne.heikkinen@tuusula.fi tai puh. 040 314 4735. Kerrothan ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset ruoka-aineallergiat. Tilaisuus on maksuton.

Tapahtuman järjestää VILKKU-hanke (Viljelijälähtöiset vesiensuojelutoimenpiteet Keski-Uudellamaalla), joka on viljelijöiden suunnittelema hanke, joka välittää ajankohtaista ja uusinta tietoa mm. maan kasvukunnon parantamisesta, ympäristötoimien kohdentamisesta ja viljelykierron hyödyistä. Hankealuetta ovat Tuusula ja Mäntsälä. Hanketta hallinnoi Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.

Lisätietoja
Janne Heikkinen
Hankevastaava
puh. 040 314 4735
VILKKU-hanke
Viljelijälähtöiset vesiensuojelutoimenpiteet Keski-Uudellamaalla
www.facebook.com/vilkkuhanke

Suojakaista. Kuva: Ville Heimala/TEHOPlus-hanke

Suojakaista. Kuva: Ville Heimala/TEHOPlus-hanke

Napakka tietopaketti ilmastonmuutoksen vaikutuksista luonnonvaroihin

piirros: Ville Heimala/ TEHOPlus-hanke

piirros: Ville Heimala/ TEHOPlus-hanke

IImastonmuutos käy kalliiksi, ellei maapallolla ilmakehän keskilämpötilan nousua saada pysäytettyä alle kahden asteen. Suomessa lämpeneminen ja kasvukauden pidentyminen voivat lisätä satoja ja puiden kasvunopeutta, mutta riskit kasvavat. Ilmastonmuutos vaikuttaa luontoon ja elinkeinoihin monin tavoin.

Luonnonvarakeskuksessa tutkitaan laajasti ilmastonmuutoksen vaikutuksia, muutokseen sopeutumista ja muutoksen hillintämahdollisuuksia. Luonnonvarakeskuksen viestintäasiantuntijoiden ja tutkijoiden kokoama napakka tietopaketti ilmastonmuutoksen vaikutuksista luonnonvaroihin löytyy osoitteesta www.luke.fi/ilmasto.

Tervetuloa kevätinfoon kuulemaan tuoretta tietoa maan viljavuudesta ke 15.3. klo 12-16 Mikkeliin Kyyhkylään!

 

Kevätinfo: Maan viljavuus ke 15.3.2017 klo 12-16 Kyyhkylä, Mikkeli

Ohjelma
klo 12.00 Mikä on kationinvaihtokapasiteetti, Iina Haikarainen, ProAgria Etelä-Savo
klo 12.30 Viljavuustutkimuksen tulkinta ja tuloksia Etelä-Savon alueelta, Venla Jokela, Eurofins Viljavuuspalvelu
klo 13-16 Maan viljavuus ja kationinvaihtokapasiteetti käytännön näkökulmasta, Tuomas Mattila, Kilpiän tila

 

Kuva: Ville Heimala.

Kuva: Ville Heimala.

Tapahtuman järjestää Ravinnepiika-hanke, jota toteuttavat Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo ja Luonnonvarakeskus. Osallistua voi paikanpäällä tai etänä omalta tietokoneelta. Lisätietoa ja ilmoittautuminen nettilinkissä.

Tervetuloa!

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa peltoviljelyyn?

Herne-vehnä-seospelto 2016. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Herne-vehnä-seospelto 2016. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Ilmastonmuutoksessa hiilidioksidipitoisuus lisääntyy ilmakehässä ja lämpötila kohoaa. Tämä vaikuttaa peltoviljelyyn, sillä se kiihdyttää viljelykasvien kasvua ja kehitysrytmiä ja muuttaa kasvuoloja kuten maaperän ravinne- ja vesitaloutta.

 

 

 

 

Lämpenevässä ilmastossa niin luonnon kasvilajien kuin viljelykasvien sopeutuminen muuttuviin kasvuoloihin ratkaisee sen, miten ne menestyvät. Muuttuva ilmasto voi tuoda mukanaan uusia kasvilajeja ja aiemmin tuntemattomia tuholaisia.

Mitä muuta on odotettavissa? Luonnonvarakeskuksen nettisivuilta löytyy napakka kooste Maatalous ja ilmastonmuutos, joka kertoo, miten ilmastonmuutos vaikuttaa peltoviljelyyn.

Kerro, mitä ajattelet ilmastonmuutoksesta!

 

Miten ilmastonmuutos tulee mielestäsi vaikuttamaan meidän tavallisten ihmisten elämään? Millaisia muutokset ovat esimerkiksi kuntatasolla, metsänkäsittelyssä tai vaikka tulviin varautumisessa? Millaisia hyötyjä tai haittoja arvelet ilmastonmuutoksen tuovan?

Suomen ympäristökeskus SYKE selvittää toista kertaa koko maan kattavalla kyselyllä, mitä suomalaiset ajattelevat ilmastonmuutoksen vaikutuksista lähialueillaan nyt ja tulevaisuudessa. Helmikuussa 2017 avattu kysely antaa käsitystä siitä, ovatko kansalaisten näkemykset ilmastonmuutoksen vaikutuksista muuttuneet vuodesta 2014. Silloin mielipiteitä kartoitettiin ensimmäisen kerran. Kysely on saanut tukea EU:n Life-rahoituksesta.

Ilmastonmuutoskysely on avoinna 1.2.-30.4.2017. Vastaaminen vie aikaa noin 20 minuuttia eikä edellytä mitään erityistietoja. Vastaukset käsitellään nimettömästi.

Kysely osoitteessa http://query.eharava.fi/1893

Lisätiedot

Erikoistutkija Maria Holmberg, Suomen ympäristökeskus SYKE,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, p.0295 251 181

kuumailmapallot

Kaisa Kuoppalan blogi: Papuja, toukkia, leviä – mitä rehuksi ja ruuaksi?

 

Nyhtökaura, Härkis, Mifu – uusia proteiinipitoisia elintarvikkeita, joiden suosio on ollut ilmiömäistä. Tällä hetkellä ovi on raollaan myös hyönteisruuille.

Härkäpapu. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Härkäpapu. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

Mutta mitä on tarjolla eläinten rehuksi? 

Palkokasvit ovat kasvattaneet osuuttaan valkuaisrehuina ja uusia valkuaiskasveja härkäpavun ja herneen lisäksi tulee ilmastonmuutoksen myötä. Kasvinjalostus tuottaa tulevina vuosina uusia satoisampia ja viljelyvarmempia lajikkeita tutuista viljelykasveista.

Hyönteisten ja levien hyödyntäminen sikojen, kanojen ja nautojen rehuna on yksi keino vähentää riippuvuutta soijan tuonnista. Ne ovat esimerkkejä tuotannosta, joka ei kilpaile ruuan kanssa peltoalasta. Levät ovat valtavan moninainen joukko organismeja yksisoluisista mikrolevistä makroleviin.

 

 

 

Marjukka Lamminen tutkii Helsingin yliopistossa väitöstyönään mikroleviä lypsylehmien rehuna. Hän kirjoittaa blogissaan, että mikrolevät voisivat tuottaa hollantilaisten tutkimusten mukaan hehtaarilta jopa 15–30 tonnia kuiva-ainetta ja valkuaistakin 4–15 tonnia Euroopan olosuhteissa.

Nuo luvut ovat täysin omaa luokkaansa verrattuna valkuaiskasvien satoihin, niinkuin toki viljelyolotkin. Toivottavasti kuitenkin mikrolevien tuotanto ja käyttö rehuna saadaan tulevaisuudessa toimimaan Suomessa kustannustehokkaasti.

Lue koko blogi: Papuja, toukkia, leviä – mitä rehuksi ja ruuaksi?

Valkolupiini. kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

Valkolupiini. kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

Palopuron agroekologinen symbioosi -hankkeen tulosseminaari 10.2.2017 Hyvinkäällä

 

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan Palopuron agroekologinen symbioosi -hankkeen tuloksista ja kokemuksista.

Mitä tarkoittaa agroekologinen symbioosi? Mitä hyötyä paikallisesta ruokajärjestelmästä on viljelijälle, kuluttajalle ja ympäristölle?

Palopuron agroekologinen symbioosi -hankkeessa on kehitetty ravinne- ja energiaomavaraista paikallisen ruokajärjestelmän mallia ja luotu sen toteutumiselle tarvittavat edellytykset. Tervetuloa kuuntelemaan hankkeen tuloksia ja miten paikallisia ruokajärjestelmiä voidaan kehittää. Ilmoittaudu seminaariin sähköpostitse: kari.koppelmaki(a)helsinki.fi (paikkoja rajoitettu määrä).

Paikka: Knehtilän tila, Haapasaarentie 75, Hyvinkää

Aika: 10.2.2017 klo 9.30 – 15.30

Tilaisuuden ohjelma:

9.00 – 9.30 Kahvi

9.30 – 9.40 Tilaisuuden avaus, Ympäristöneuvos  Tarja Haaranen, ympäristöministeriö

9.40 – 10.30 Agroekologinen symbioosi, Mikä? Miksi? Juha Helenius, Agroekologian professori Helsingin yliopisto

10.30 – 11.00 Knehtilän tila – muutakin kuin alkutuotantoa, Markus Eerola, Isäntä Knehtilän tila

11.00 – 11.20 Leipomo osana symbioosia, Samsara Oy

11.20 – 11.40 Hajautettu biokaasuntuotantomalli, hankekoordinaattori Kari Koppelmäki

11.40 – 13.00 Lounas

13.00 – 13.20 Ruokajärjestelmän paikallistaminen maatalouden pelastajana? Marja-Liisa Tapio-Biström, maa- ja metsätalousministeriö

13.20 – 13.40 Kuivamädätyksen mahdollisuudet maatiloilla, Metener Oy

13.40 – 14.00 Energiayhtiön rooli muuttuvassa maailmassa, Esa Muukka Nivos Oy

14.00 – 14.30 Tuloksia muista Raki-hankkeista. Ravinneresurssi -hanke, Maritta Kymäläinen, HAMK ja Ravinneneutraali kunta (Ranku) -hanke, Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

14.30 – 15.00 Agroekologiset symbioosit tulevaisuudessa?

15.00 – 15.30 Kahvi ja vapaata keskustelua

Tapahtuman ohjelma (pdf)