Kutsu työpajaan 25.4. Leppävirralle: Erikoiskasvipäivä -Kohti monipuolista ja tuottavaa viljelyä erikoiskasvien avulla

Näyteikkuna

 

Erikoiskasvipäivä to 25.4.2019 – Kohti monipuolista ja tuottavaa viljelyä erikoiskasvien avulla

Tattari kukkii heinäkuussa 2017 Mikkelissä. Kuva: Elina Nurmi, Luke.

Tattari kukkii heinäkuussa 2017 Mikkelissä. Kuva: Elina Nurmi, Luke.

 

 

 

 

 

 

 

 

 
 

 

 

aika: to 25.4.2019 klo 9.15 -16
paikka: Vesileppis, Vokkolantie, 79100 Leppävirta
etäyhteys: omalta tietokoneelta linkistä https://www.youtube.com/watch?v=IxbP1KAx7Rs

9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.45 Tervetuloa ja avaussanat
Marjo Valtanen, MTK Leppävirta Virma-hanke ja Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

10.00 Ilmastonmuutoksen vaikutukset maatalouteen – miten viljelyssä voi varautua?
Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

10.20 Hiilipilotti – omia kokemuksia CarbonAction-hankkeesta
Irma Planman, Mattilan tila, Paukarlahti, Leppävirta ja
Janne Räisänen, Nurkkalan tila, Varkaus

10.45 Kohti monipuolista ja tuottavaa viljelyä erikoiskasvien avulla
Osio 1. Tattari ja kvinoa – gluteenittomat vaihtoehdot viljoille
Marjo Keskitalo, Luonnonvarakeskus

11.30 Osio 2. Palkokasvit Marjo Keskitalo, Luonnonvarakeskus

12.15 Lounas (tarjotaan)

13.00 Osio 3. Öljykasvit (kumina, camelina, öljyhamppu)
Marjo Keskitalo, Luonnonvarakeskus

13.45 Osio 4. Väriainekasvit: morsingon viljely ja indigon tuotanto
Marjo Keskitalo, Luonnonvarakeskus

14.30 Kahvit

15.00 Yhteinen keskustelu

15.45 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle

16.00 Tilaisuus päättyy

Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Kahvit ja lounaat tarjotaan.

Työpajaa on mahdollista seurata myös etänä webinaarina tietokoneelta.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen:
Nettilomakkeella tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai puh. 050 571 4548. Ilmoittautumiset toivotaan viimeistään 18.4.2019.

Tapahtuman järjestävät MTK Leppävirran Virma-hanke ja Luonnonvarakeskuksen Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa –hanke.

Lämpimästi tervetuloa!

logorimpsu25042019

 

Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

Näyteikkuna

 

Palkokasveista saadaan ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta. Palkokasvit ovat nimensä mukaisesti kasveja, joiden hedelmä on palko. Palkokasvit ovat luonnon omia typpitehtaita, sillä ne kykenevät sitomaan typpeä ilmasta juurinystyräbakteerien avulla suoraan kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Lue lisää palkokasveista: https://www.ilmase.fi/site/tietopaketit/palkokasveista-on-moneksi-valkuaista-viherlannoitusta-maanparannusta/ Kuva: Elina Nurmi, Luken arkisto.

Palkokasveista saadaan ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta. Palkokasvit ovat nimensä mukaisesti kasveja, joiden hedelmä on palko. Palkokasvit ovat luonnon omia typpitehtaita, sillä ne kykenevät sitomaan typpeä ilmasta juurinystyräbakteerien avulla suoraan kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Lue lisää palkokasveista. Kuva: Elina Nurmi, Luken arkisto.

 

Lue lisää: Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

Näyteikkuna

 

Kestävä ruoantuotanto pohjautuu aurinkoenergiaan ja yhteyttämiseen. Peltojen aurinkopaneeli on ruoan perusta. Suomen 2,2 miljoonaa hehtaaria maatalousmaata tuottaa nyt ja tulevaisuudessa ruokaa ja rehua. Helsingin yliopiston agroekologian professori Juha Helenius kiteyttää asian kolumnissaan: http://kehittyvaelintarvike.fi/ajankohtaista/ke-5-2018-kolumni-teknologiautopioiden-sijasta-kestavaa-ruokaa Kuva: Sari Himanen, Luke.

Kestävä ruoantuotanto pohjautuu aurinkoenergiaan ja yhteyttämiseen. Peltojen aurinkopaneeli on ruoan perusta. Suomen 2,2 miljoonaa hehtaaria maatalousmaata tuottaa nyt ja tulevaisuudessa ruokaa ja rehua. Helsingin yliopiston agroekologian professori Juha Helenius kiteyttää asian kolumnissaan. Kuva: Sari Himanen, Luke.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lue lisää: Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

Näyteikkuna

 

Maaperän hiilen karkaamisen estäminen on maatalouden ilmastoratkaisujen ytimessä. Märehtijöiden ruoansulatuksessa muodostuva metaani on vähäpätöisempi merkitykseltään. Hiiliviljely voi tehdä viljelijästä ilmastosankarin. Lisäinfoa maanviljelijän varautumisesta ilmastonmuutokseen http://www.ilmase.fi/site/tietopaketit/maanviljelijan-varautuminen-ilmastonmuutokseen/. Kuva: Ville Heimala.

Maaperän hiilen karkaamisen estäminen on maatalouden ilmastoratkaisujen ytimessä. Märehtijöiden ruoansulatuksessa muodostuva metaani on vähäpätöisempi merkitykseltään. Hiiliviljely voi tehdä viljelijästä ilmastosankarin. Lisäinfoa maanviljelijän varautumisesta ilmastonmuutokseen. Kuva: Ville Heimala.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lue lisää: Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

Näyteikkuna

 

Ilmastonmuutokseen varautumiseksi maatiloilla voidaan toteuttaa lukuisia toimenpiteitä. Näihin kuuluvat mm. maan kasvukunnon hoito, vesitalouden hallinta, monipuolinen viljelykierto, alus- ja kerääjäkasvien käyttö sekä talviaikainen kasvipeitteisyys. Lisäksi fossiilisia polttoaineita voidaan korvata erilaisilla uusiutuvan energian vaihtoehdoilla. Lue lisää maatilojen ilmastotoimista: https://www.ilmase.fi/site/pilottitilat/hyvia-esimerkkeja-maatilojen-ilmastotoimista/. Kuva: Erkki Oksanen, Luken arkisto.

Ilmastonmuutokseen varautumiseksi maatiloilla voidaan toteuttaa lukuisia toimenpiteitä. Näihin kuuluvat mm. maan kasvukunnon hoito, vesitalouden hallinta, monipuolinen viljelykierto, alus- ja kerääjäkasvien käyttö sekä talviaikainen kasvipeitteisyys. Lisäksi fossiilisia polttoaineita voidaan korvata erilaisilla uusiutuvan energian vaihtoehdoilla. Lue lisää maatilojen ilmastotoimistaKuva: Erkki Oksanen, Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 
Lue lisää: Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

Näyteikkuna

 

Ruoantuotanto on arvokasta ja elintärkeää –ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Kestävän ruokajärjestelmän perusidea: tuottaa ruokaa paikallisilla resursseilla paikalliselle väestölle. Luonnonvarakeskus ylläpitää kattavaa tilastotietokantaa maataloudesta. Lisätietoa: https://stat.luke.fi/ Kuvassa Metsätyömieskirjan kuvitusta, julkaisuvuosi 1972. Kuvaaja: Erkki Heikinheimo. Lähde: Luken arkisto.

Ruoantuotanto on arvokasta ja elintärkeää –ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Kestävän ruokajärjestelmän perusidea: tuottaa ruokaa paikallisilla resursseilla paikalliselle väestölle. Luonnonvarakeskus ylläpitää kattavaa tilastotietokantaa maataloudesta. Lisätietoa: https://stat.luke.fi/ Kuvassa Metsätyömieskirjan kuvitusta, julkaisuvuosi 1972. Kuvaaja: Erkki Heikinheimo. Lähde: Luken arkisto.

 

 

Lue lisää Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

Näyteikkuna

 

Ei ihan, tämä aprillijuttu. Mutta tiesitkös, että Suomessa tuotetaan erikoisempiakin kasveja, vaikkapa kvinoaa, spelttiä, kuminaa, tattaria, öljyhamppua ja sinilupiinia. Näihin uusiin ja ikinuoriin kasveihin voi tutustua https://www.luke.fi/futurecrops. Viljelykierron monipuolistaminen on yksi hyvä keino selviytyä paremmin vaihtelevissa sääolosuhteissa. Kuva: Raija Savikko.

Ei ihan, tämä aprillijuttu. Mutta tiesitkös, että Suomessa tuotetaan erikoisempiakin kasveja, vaikkapa kvinoaa, spelttiä, kuminaa, tattaria, öljyhamppua ja sinilupiinia. Näihin uusiin ja ikinuoriin kasveihin voi tutustua https://www.luke.fi/futurecrops. Viljelykierron monipuolistaminen on yksi hyvä keino selviytyä paremmin vaihtelevissa sääolosuhteissa. Kuva: Raija Savikko.

 

Lue lisää Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

Näyteikkuna

 

Ruoantuotanto on arvokasta ja elintärkeää –ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Kestävän ruokajärjestelmän perusidea on tuottaa ruokaa paikallisilla resursseilla paikalliselle väestölle. Suomessa oli vuonna 2018 yhteensä 47 688 maatilaa, jotka meille ruokaa tuottavat. Ilmastonmuutos vaikuttaa ruoantuotantoon niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti.

Maataloudella on ilmastonmuutoksen suhteen monta roolia. Suomen ilmastopaneeli on vuonna 2014 julkaistussa raportissaan listannut niitä kolme: Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuovat viljelyyn sopeutumistarpeita. Toisaalta maataloudessa muodostuu kasvihuonekaasupäästöjä. Kolmas rooli korostaa maatalouden tarjoamia ilmastoratkaisuja. Maa- ja metsätalous tarjoavat ratkaisuja ja mahdollisuuksia ilmakehään päästetyn hiilen sitojana maahan, ja uusiutuvan energian tuottajana, jotta fossiilienergiariippuvuudesta voidaan irtautua.

Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -koordinaatiohanke tuottaa materiaaleja hanketoimijoiden, viljelijöiden, neuvojien ja opiskelijoiden tueksi ilmastonmuutokseen varautumiseksi.

Lue lisää: Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

 

peltopaiva_lohja_2018_kuva_Riitta_Savikko

Luken podcast: Ruoka, ruoan tuotanto ja ilmastonmuutos – miten riskejä taklataan?

Näyteikkuna

 

Mitä ruokailija voi tehdä ympäristön eteen, ja miten suomalainen viljelijä voi vaikuttaa? Luken podcastissa aihetta pohtivat toimittaja Noora Mattilan johdolla Luonnonvarakeskuksen tutkija Merja Saarinen ja erikoistutkija Marjo Keskitalo.

Kuuntele podcast.

kuva: Riitta Savikko

kuva: Riitta Savikko

Kestävätkö viljelykasvit ilmastonmuutoksen? Geenitiedon merkitys kasvaa tulevaisuuden pelloilla

 

Kestävätkö viljelykasvit ilmastonmuutoksen? Mitä ilmastonmuutos tekee maailman viljapelloille? Lyhyesti sanottuna, tuo rajua kuivuutta ja nostaa ilman hiilidioksidipitoisuuden historiallisen korkeaksi.

 

Nyt tutkijayhteisöissä paneudutaan kiivaasti ilmiöön nimeltä resilienssi eli joustavuus tai kestokyky, jonka turvin kasvit voivat selviytyä ja tuottaa satoa huonoissakin olosuhteissa. Tutkimusprofessori Alan Schulman Luonnonvarakeskuksesta tutkii viljojen perinnöllistä sopeutumiskykyä.Geenitiedon merkitys kasvaa tulevaisuuden pelloilla.

 

Vehnä. kuva: Riitta Savikko.

Vehnä. kuva: Riitta Savikko.