OSMO-hanke: Mistä ja miten tunnistaa maan hyvän kasvukunnon?

 

Peltojen kasvukunnon selvittäminen kannattaa. Monipuolisesti kasvukuntoa selvittämällä ja pohtimalla ongelmien välisiä yhteyksiä voi löytää kullekin lohkolle sopivimmat kasvukunnon hoitotoimet.

 

”Esimerkiksi syväkuohkeutuksen, syväjuuristen kasvien ja kipsin yhdistelmä vaikuttaa korjaavan eräiden savimaiden rakennetta melko nopeasti. Toisaalta multavuuden nosto intensiivisen avomaan tuotannon hietamailla tai turvemaiden rakenteen vakiinnuttaminen ovat vielä haasteita, joihin ei ole selviä ratkaisukeinoja”, tutkija Tuomas Mattila toteaa.

 

OSMO-hankkeessa on nyt julkaistu raportti ”Mistä ja miten tunnistaa maan hyvän kasvukunnon?” Raportin ovat kirjoittaneet hankkeen kouluttaja tutkija-viljelijä Tuomas J. Mattila sekä projektipäällikkö, agronomi ja viljelijä Jukka Rajala Helsingin yliopistosta.

 

Lue lisää tiedotteesta.
osmo-logo

Tervetuloa Mikkeliin Etelä-Savon peltopäivään to 10.8.2017!

 

Tule tutustumaan Luonnonvarakeskuksen tutkimus- ja kehittämistoimintaan Mikkeliin! Tapahtumassa tarjolla havaintoruutuja, kenttäkokeita, työnäytöksiä sekä tutkimustietoa. Lähiruokaa nautittavaksi sekä mukaan ostettavaksi! Paljon nähtävää ja koettavaa sekä maatalouden ammattilaisille että kaikille ruoantuotannosta kiinnostuneille!
Tapahtumaa järjestävät ProAgria Etelä-Savo, Luonnonvarakeskuksen Mikkelin toimipaikka ja Luomuinstituutti. Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoa linkissä ja esitteessä.

Kvinoaa Karilassa 2016. Kuvaaja Heli Lehtinen.

Kvinoaa Karilassa 2016. Kuvaaja Heli Lehtinen.

Rengaskuormituksen ja pintapaineen vaikutus maan tiivistymiseen – OSMO-hankkeen pellonpiennarpäivä Tuorlassa 18.7.2017

 

Maa voi tiivistyä haitallisesti, kun pellolla ajetaan raskailla koneilla erityisesti maan ollessa märkää. Maan tiivistymistä voidaan ehkäistä käyttämällä riittävää rengastusta ja alhaisia rengaspaineita.

Renkaan ja maan välisessä kosketuspinnassa vaikuttaa pintapaine.  Pintapaineen pienentämisellä on monia etuja peltoviljelyssä. Pintapaine vaikuttaa siihen, kuinka suuri maata tiivistävä paine on. Rengaspaineen säädöllä saadaan alennetuksi pintapainetta ja siten myös maan tiivistymistä tehokkaasti. Rengaspaine pitää kuitenkin säätää aina työn mukaan ja mietittävä miten alhaiseksi rengaspaineen voi pudottaa työturvallisuusnäkökohdat kuitenkin huomioiden. Aikoinaan rengaspaine oli pakko säätää kohdalleen, jotta takavetotraktorilla sai liukkaan savipellon kynnettyä. Nykyään tehokkaalla nelivedolla saa aina sulana olevan pellon mustaksi, mutta käytännössä se tehdään liian usein maan tiivistymisen kustannuksella.

Traktorin painonjakauma renkaiden kesken, punnitus vaa’alla. Kuva: Sakari Raiskio.

Traktorin painonjakauma renkaiden kesken, punnitus vaa’alla. Kuva: Sakari Raiskio.

Pintapaineen ohella rengaskuorma vaikuttaa maan tiivistymiseen. Maan tiivistymisen kannalta oleellisinta on siis lisätä koneisiin renkaita, kuten paripyörät ja telit, sekä käyttää riittävän alhaisia rengaspaineita (0,5 bar). Maan ollessa märkää peltoliikenne on karsittava niin vähäiseksi kuin mahdollista. Leveiden renkaiden ja paripyörien hyödyt tulevat selvimmin esiin ruokamultakerroksessa. Maan vesitalouden ja salaojien toimivuuden kannalta pohjamaan tiivistymisen estämiseen on myös kiinnitettävä erityistä huomiota ja siihen vaikutetaan parhaiten työkoneiden ja rengaskohtaisen painon pienentämisellä.

Rengaspaineen vaikutus kosketusalaan havainnollistettiin maalaamalla renkaan kosketusala maahan. Oikealla rengaspaine on 1,3 bar, keskellä 0.8 bar. Vasemmalla rengaspaine oli 0,8 bar ja traktorin nostolaitteisiin oli kytketty nelisiipiset kääntöaurat. Kuva: Sakari Raiskio.

Rengaspaineen vaikutus kosketusalaan havainnollistettiin maalaamalla renkaan kosketusala maahan. Oikealla rengaspaine on 1,3 bar, keskellä 0.8 bar. Vasemmalla rengaspaine oli 0,8 bar ja traktorin nostolaitteisiin oli kytketty nelisiipiset kääntöaurat. Kuva: Sakari Raiskio.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

OSMO-hankkeen ja Pro-Agrian järjestämässä pellonpiennarpäivässä Ammattiopisto Liviassa Piikkiön Tuorlassa Tuomas Mattila ja Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista kertoivat maan tiivistymisriskeistä ja esittelivät käytännön työnäytöksissä mm. renkaan kosketusalan ja maahan kohdistuvan tiivistymispaineen mittauksia eri rengaspaineilla. Mittauksissa käytettiin erikokoisia koneyhdistelmiä, kuten nelivetotraktori-kääntöaura yhdistelmää, traktori-lietevaunu yhdistelmää sekä leikkuupuimuria. Tuomas Mattila on kehittänyt maan tiivistymiskertoimen arviointiin näppärän laskurin, joka on ladattavissa Luonnonkoneisto.fi –sivustolta.

Teksti ja kuvat: Sakari Raiskio

Jukka Rajala ja Tuomas Mattila maahan kohdistuvan paineen mittauksissa. Kuva: Sakari Raiskio.

Jukka Rajala ja Tuomas Mattila maahan kohdistuvan paineen mittauksissa. Kuva: Sakari Raiskio.

OSMO-hanke: Maan tiivistyminen ja renkaat -pellonpiennarpäivä 18.7.2017 Tuorlassa

 

Varsinais-Suomessa Tuorlassa 18.7. järjestettävän työnäytöspäivän aiheina on renkaan kosketusalan ja maan tiivistymispaineen mittaus eri rengaskuormituksilla ja rengaspaineilla. Mukana on sekä traktori että leikkuupuimuri.

Miten renkaan kosketusala muuttuu pyöräpainon ja rengaspaineen muuttuessa?
Mikä on traktorin pyöräpaino nostolaitekoneen kanssa?
Millaisen tiivistymispaineen rengas aiheuttaa maahan eri pyöräpainoilla ja rengaspaineilla?

Aika: Tiistai 18.7.2016, klo 10.00 – 13.00
Paikka: Ammattiopisto Livia, Tuorlantie 1, 21500 Piikkiö, Vanha kuivuri

Kohderyhmä:
Viljelijät, jotka ovat kiinnostuneita maan tiivistymisen välttämisestä
Tavoite: Havainnollistaa ja vertailla eri rengaskuormitusten aiheuttamia paineita maassa erilaisilla rengastuksilla ja rengaspaineilla traktorilla ja leikkuupuimurilla.

Päivän ohjelma koostuu havaintoesityksistä, kosketusalan ja maan tiivistymispaineen havainnollistamisesta eri rengaskuormituksin ja rengaspainein.

  • eri pyöräpainojen punnitus
  • eri pyöräkuormitusten vaikutus kosketusalaan
  • eri pyöräkuormitusten vaikutus maata tiivistävään paineeseen
  • eri rengaspaineiden vaikutus kosketusalaan
  • eri rengaspaineiden vaikutus maata tiivistävään paineeseen

Hinta: Tilaisuus on maksuton. Kahvi omakustanteinen.

Lisätietoja: Jukka Rajala jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210
Heikki Ajosenpää, heikki.ajosenpaa@proagria.fi  puh. 050 602 58

Esite ja ohjelma

Ilmoittaudu:
viimeistään 12.7.2017 Linkki http://bit.ly/tiivistyminenjarenkaat

Järjestäjät:
OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä –hanke, jota toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi, Järki- ja Järkipelto- (BSAG) sekä VILMA-hankkeet (Luke) ja Ammattiopisto Livia. Mukana myös Eurofins Viljavuuspalvelu Oy

Tervetuloa!

osmo-logo

OSMO-hanke: Muokkaustyönäytös Uudellamaalla 20.7.2017 – kultivointi ja jankkurointi sekä koneiden säätöjen merkitys


Uudellamaalla 20.7. järjestettävän työnäytöspäivän aiheina on maan jankkurointi ja muokkaus kultivaattorilla sekä koneiden säätöjen merkitys, ja kasvualustan valmistaminen nurmesta syysviljoille.
Miten hyödyntää kultivaattoria monipuolisesti?
Mikä on sopivin tapa ja ajankohta maan jankkurointiin eri tilanteissa?

Aika: Torstai 20.7.2017, klo 9.30 – 12.30, Kahvimahdollisuus klo 9.00-
Paikka: Röyläntie 38, 02940 Espoo (pelto tien läheisyydessä)
Kohderyhmä: Viljelijät, jotka ovat kiinnostuneita erilaisista maan muokkausmenetelmistä ja tarkentamaan muokkauskoneiden käyttöä.

Tavoite:
Havainnollistaa ja vertailla eri koneiden muokkaustapoja ja mahdollisia eroja työjäljessä sekä säätöjen vaikutuksia muokkaustulokseen.

Päivän ohjelma koostuu työnäytöksistä pääosin viljelijöiden omin konein sekä eri säätöjen vaikutusten esittelyistä.

  • Maan sopiva kosteus muokkauksille
  • Kriittinen muokkaussyvyys
  • Kultivoinnin eri vaihtoehdot, työsyvyydet ja säädöt
  • Kultivaattorien kärkivaihtoehdot ja niiden merkitys
  • Kultivaattorin pikavaihtokärjet
  • Jankkurityypin ja säätöjen merkitys jankkuroinnissa
  • Esittelyosastoilla myös uudenlaisia maanparannusaineita ja ilmastonsuojeluasiaa

Hinta: Tilaisuus on maksuton. Kahvi ja sämpylä omakustanteinen, hinta 4 eur
Lisätietoja: Jukka Rajala jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210,
Vilma Kuosmanen, vilma.kuosmanen@proagria.fi, puh. 040 7424729

Ilmoittaudu: viimeistään to 13.7.2017 http://bit.ly/tyonaytosuusimaa

Ohjelma (pdf).

Järjestäjät:
OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä –hanke (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi), ELINA-hanke (ProAgria Etelä-Suomi), Järki- hanke (BSAG) ja VILMA-hanke (Luonnonvarakeskus).

Tervetuloa!

osmo-logo

Pellon kuivatuksen vaikutus maan kasvukuntoon – täydennysojitusta Rajalan tilalla Ypäjällä

 
 

Kaksi lapionäytettä samalta peltolohkolta. Oikeanpuoleinen näyte on tiivistynyttä ja huonosti läpäisevää maata, vasemmalla maan rakenne on kunnossa. Kuva: Sakari Raiskio,.

Kaksi lapionäytettä samalta peltolohkolta. Oikeanpuoleinen näyte on tiivistynyttä ja huonosti läpäisevää maata, vasemmalla maan rakenne on kunnossa. Kuva: Sakari Raiskio.

Peltojen kuivatus ojittamalla on tarpeen lähes jokaisella pellolla Suomessa, jotta viljely olisi niillä mahdollista. Pellon hyvä ojitus pidentää peltotöihin käytettävissä olevaa aikaa niin keväällä kuin syksylläkin ja koko kasvukausi voidaan hyödyntää kasvintuotannossa. Hyvän ojituksen johdosta vähennetään maan tiivistymistä ja ylläpidetään maan rakennetta. Maan hyvä kasvukunto ja pellon vesitaloudesta huolehtiminen pienentävät pintavaluntaa varsinkin salaojitetuilla pelloilla ja vähentävät arvokkaiden ravinteiden huuhtoutumista ja eroosiota.

28.6.2017 Ymppi-hankkeen järjestämässä pellonpiennarpäivässä Rajalan tilalla Ypäjällä tutustuttiin käynnissä olevaan täydennysojitukseen. Rajalan tila on ollut luomutuotannossa jo lähes 50 vuoden ajan ja maan rakenteen ja kasvukunnon ylläpitoon liittyvät asiat on otettu huomioon pitkän aikavälin suunnittelussa. Lue lisää nettijutusta.

Farmarissa maatilojen ilmastoratkaisujen asialla

 

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke kertoi Farmari-maatalousnäyttelyssä 14.-17.6. Seinäjoella maatalouden ilmastoviisaista ratkaisuista. Esittelypisteemme oli osa Biotalous-osastoa. Pisteellä saattoi tutustua esittelykasveihin: härkäpapuun, herneeseen, ruisvehnään, öljyretikkaan ja muokkausretikkaan. Esittelykasvien avulla kerroimme maan kasvukunnon hoitamisesta viljelykasvivalintojen avulla ja toisaalta mahdollisuuksista valkuaisrehun tuottamiseen. Kasveista voit lukea lisää täällä.

Pisteellämme sai osallistua esittelykasvien siementunnistustietovisaan. Tietovisaan osallistui kaikkiaan 390 henkilöä. Palkintona olleet muistikirjat on postitettu arvonnassa onnekkaille vastaajille. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä piipahti infopisteellämme ja osallistui tietovisaan. Ministeri muuten tunnisti siemenet 100 % oikein – jopa ilman niitä esittelymateriaaleja, jotka muilla vastaajilla olivat käytettävissä.

Valkuaiskasveista kertomassa Hanna Kekkonen ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskuksesta. Kuva: Riitta Savikko.

Valkuaiskasveista kertomassa Hanna Kekkonen ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskuksesta. Kuva: Riitta Savikko.

Infopisteellämme oli jaossa myös esitemateriaaleja. Mukaansa saattoi napata Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen –tietokortin, Palkokasveista on moneksi: valkuaista, viherlannoitusta, maanparannusta –tietokortin ja Sekaviljelyllä satovarmuutta ja ympäristöhyötyjä –tietokortin.  Jaossa ollut Ilmastonmuutoksen vaikutuksia peltoviljelyyn Suomessa –taulukko kokoaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia tiiviiseen pakettiin yhteen arkkiin. Ilmastoviisaista ratkaisuista kiinnostuneiden tilojen pilottitilaverkostosta kerroimme pisteellä myös. Verkoston luominen on juuri aloitettu, jos aihepiiri kiinnostaa, niin lue lisää pilottitilatoiminnasta täältä.

Pisteellämme viljelijöitä kiinnostivat monenlaiset valkuaiskasvien viljelyn käytännön kysymykset. Niihin vastailimme parhaamme mukaan yhdessä saman esittelypisteen Tuota valkuaista-hankkeen kanssa ja Valkuaisfoorumi-hankkeen antia hyödyntäen. Kysymykset koskivat muun muassa härkäpavun hallanarkuutta (taimettuessaan on hallanarka), viljelytekniikkaa, viljelykokemuksia, viljelyaluetta (viljely puitavaksi onnistuu 1-2 alueella ja 3 alueen suotuisimmilla alueilla, säilörehuksi hieman pohjoisempanakin), härkäpavun pölytystä ja myös härkäpavun käyttöä ruokana. Viljelykasvien viljelyalat ja sadot Suomessa ja eri alueilla kiinnostivat kävijöitä. Niistä löytyy tietoa Luonnonvarakeskuksen ylläpitämistä satotilastoista. Kävijöiltä kuulimme myös kysymyksiä, että mitä se biotalous oikein tarkoittaa. Farmarin viestintätiimi halusi selventää maatalousnäyttelyn kävijöille tuota käsitettä ja teki aiheesta videoklipin.

Kiitos kaikille esittelypisteellämme pistäytyneille antoisasta Farmarista!

Riitta Savikko ja Sakari Raiskio

Farmarissa 2017. Kuva: Sakari Raiskio.

Biotalousosastoa Farmarissa 2017. Kuva: Sakari Raiskio.

OSMO-hankkeen Maan kasvukuntopäivä Kuitiassa 27.7.2017

 

Miten parantaa peltojen kasvukuntoa ja viljelyn kannattavuutta maanparannusaineilla? Mitä ratkaisuja OSMO-hankkeessa on löydetty kasvukunnon ongelmiin? Kuinka määrittää syyt ongelmien taustalla maata tutkimalla?

OSMO-hanke, Soilfood ja Kuitian tila kutsuvat pellon pientareelle viljelijät, jotka ovat kiinnostuneita peltojen kasvukunnon parantamisesta ja resurssitehokkaasta maan kasvukunnon hoidosta

torstaina 27.7.2017 klo 10.0014.40.

Luvassa:

  • OSMO-hankkeen tuloksia kasvukunnon puutteista
  • Keinoja kasvukunnon hoitamiseen
  • Keinoja hiilensidontaan maahan
  • Kuitian tilan ja tilakokeiden esittely
  • Kierrätysravinteiden ja -maanparannusaineiden hyödyn- täminen peltoviljelyssä
  • Kuitian tilakokeisiin tutustuminen
  • Maan rakenteen selvittäminen tilalla – havaintoesityksiä

Sijainti: Kuitiantie 337, Parainen
Hinta: Tilaisuus on maksuton. Lounaan tarjoaa Soilfood Oy

Ilmoittautuminen: viimeistään ma 25.7.2017, http://bit.ly/kasvukuntopaivakuitiassa

Järjestäjät: OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanke (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi
http://www.maan-kasvukunto.fi), Soilfood Oy http://www.soilfood.fi/ ja Kuitian kartano http://www.qvidja.fi/ .

Lisätietoja: Jukka Rajala, jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210.
Eetu Virtanen, eetu.virtanen@soilfood.fi, puh. 040 834 3699
Juuso Joona, juuso.joona@soilfood.fi, puh. 050 360 9632

Päivän esite ja ohjelma.

Kuitia on Ilkka Herlinin ja Saara Kankaanrinnan hiiltä sitovan, Itämeri-ystävällisen ja ravinteita kierrättävän maa- ja metsätalouden kokeilutila. Tavoitteena on mahdollisimman suuri elonkirjo maan päällä ja alla. Uudenlaista bioenergiaa, luonnonlaitumia ja kulttuurihistoriaa. Suomen vanhin kartano.

Tervetuloa!

osmo-logo

Osallistu Maatilani ilmastoratkaisu -kuvakilpailuun!

Näyteikkuna

 

Maaseudun tulevaisuus (MT) ja Luonnonvarakeskus (Luke) järjestävät kesän aikana kuvakilpailun nimeltään Maatilani ilmastoratkaisut. Kilpailu alkaa 26.6. ja kestää aina lokakuun loppuun asti. Kuvakilpailuun voit osallistua lähettämällä kuvan omasta ilmastoratkaisustasi osoitteeseen verkkotoimitus@maaseuduntulevaisuus.fi.

kuva: Ville Heimala

kuva: Ville Heimala

Ilmastoteon ei tarvitse olla uutta teknologiaa tai tietoa vaativa ja suuri mullistava keksintö. Ilmastoteot voivat olla hyvinkin arkisia tekoja, joille ilmastonäkökulma vain antaa lisäperusteen.

Kilpailuun osallistuakseen ei tarvitse olla ammattivalokuvaaja. Kuva, joka on kekseliäs ja jossa on hyvä teema, voi hyvin olla voittaja.

Luonnonvarakeskuksessa kuvakilpailua järjestävät hankkeet Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle ja Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön.

Lue lisää kilpailuinfoa alta linkistä ja tule mukaan!

Maaseudun Tulevaisuuden nettijuttu 26.6.2017: Osallistu Maatilani ilmastoratkaisu -kuvakilpailuun

 

Peltokokeiluissa teemana maan kasvukunnon hoito ja juuristot

 

Siemeniä seosviljelykokeiluun: Herne (Ingrid) + Härkäpapu (Kontu) + Maissí (11F). Kuva: Jatta Paajanen.

Siemeniä seosviljelykokeiluun: Herne (Ingrid) + Härkäpapu (Kontu) + Maissí (11F). Kuva: Jatta Paajanen.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hankkeessa tehdään pienimuotoisia kokeiluja havainnollistamaan maatalouden ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja. Vuonna 2017 VILMA-hankkeen peltokokeiluissa teemana on maan kasvukunnon hoito ja juuristot. Viljelykasvien juuristoissa on eroja niin määrässä, rakenteessa kuin ravinnepitoisuuksissa. Juuristoilla on vaikutusta muun muassa maan eloperäiseen ainekseen, rakenteeseen, kasvukuntoon ja vesitalouteen. VILMA-hanke esittelee näyteikkunaruuduilla viljelykasvien juuristo-ominaisuuksia sekä tapoja lisätä juuristobiomassan määrää. Muita peltokokeiluja ovat ohran lajikeseoskokeilu sekä kevät- ja syysmuotoisen ruisvehnän ja härkäpavun yksittäiskasvustot ja seos. Lisäksi havainnoimme neljän erilaisen monivuotisen nurmen juuriston kehitystä.

Peltokokeiluihin voi tutustua peltokokeilusivulla. Peltokokeilujen etenemistä voi seurata myös facebook-sivulla.