Miksi kylälläkin kannattaa osallistua energia – ja ilmastotalkoisiin?

 

 

kuva: Janne Lehtinen/Luonnonvarakeskuksen arkisto

kuva: Janne Lehtinen/Luonnonvarakeskuksen arkisto

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ystäväni käy yläasteilla kouluvierailuilla kertomassa ja keskustelemassa ilmastonmuutoksesta. Yhdessä nuorten kanssa he miettivät ilmastoystävällisen yhteiskunnan ratkaisuja. Ystäväni välillä lupaa esitellä myös erään suomalaisen ilmastonmuutoksen huippuinnovaation, joka auttaa vähentämään energiankulutusta, hyödyntää jämämateriaaleja, lisää mukavuutta elämään, auttaa pysymään terveenä ja lisäksi istuu osaksi kulttuuria, tuo jopa lisää mahdollisuuksia itse tekemiselle ja luovuudelle. Arvaatteko minkä huippuinnovaation hän kaivaa repustaan? Villasukat.

Mielestäni villasukat käyvät hyvin symboliksi meidän olojemme ilmastoviisaudelle. Jos laajennetaan näkökulmaa omista jaloista yhteisöihin, niin niissäkin on tarvetta luoda ratkaisuja ja toimintatapoja, jotka säästävät luonnonvaroja, vähentävät ilmastopäästöjä ja lisäävät koettua hyvinvointia. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra kehittää kuntien luonnonvarojen ja energian järkevää käyttöä kokeilujen avulla, jotka voivat liittyä esimerkiksi uusiutuvaan lähienergiaan, energiansäästöön, liikkumisen korvaamiseen virtuaaliratkaisuilla, julkisen ja kevyen liikenteen kehittämiseen, lähiruokaan, ruokajätteen vähentämiseen, paikallisiin lannoitteisiin, ekotehokkuuden parantamiseen julkisissa hankinnoissa, tilatehokkuuden parantamiseen, lähimatkailuun sekä jätteen vähentämiseen ja hyötykäyttöön yritysten kesken.

Ilmastonmuutoksessa ongelman ytimessä ovat fossiilisten energiavarojen, öljyn, kivihiilen, maakaasun ja turpeen käytöstä syntyvät päästöt. Ratkaisujen suhteen olennaista olisi vähentää energian käyttöä, parantaa energiatehokkuutta ja tuottaa tarvittava energia uusiutuvilla energianlähteillä.

 

Keinoja vähentää ilmastovaikutuksia

Kun mietitään ilmastovaikutustemme, eli hiilijalanjälkemme, tärkeimpiä tekijöitä, niin ne muodostuvat rakennusten ja liikenteen energiankulutuksesta sekä hankinnoista.

Kiinteistöissä kuluu kaikesta Suomessa käytetystä energiasta noin 40 %. Kiinteistöjen käyttötavoissa ja tilatehokkuudesta usein löytyy paljon parantamisen mahdollisuuksia. Asukkaiden elintavat vaikuttavat energiankulutukseen enemmän kuin talon ikä, talotyyppi tai asukkaiden lukumäärä. Yrityspuolella energiaviisas kauppa hankkii pakastealtaisiin kannet ja säästää 40 % niiden kuluttamasta sähköstä tai energiaviisas leipomo putsaa uunin ilmakanavat ja vähentää uunin öljynkulutusta puoleen. Puurakentaminen olisi eräs ilmastoviisaista ratkaisuista – silloin rakennus toimisi hiilivarastona, toisin kuin betonirakennus.

kuva: Seppo J.J. Sirkka/ Luonnonvarakeskuksen arkisto

kuva: Seppo J.J. Sirkka/ Luonnonvarakeskuksen arkisto

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Liikenteen energiankulutukseen vaikuttavat matkojen määrä, matkojen pituus ja kulkutapa. Maaseudulla palveluverkon harveneminen lisää liikkumistarvetta. Autoja tarvitaan monissa tilanteissa, mutta autoriippuvuutta voidaan vähentää. Keinoja voivat olla esimerkiksi autojen yhteiskäyttö, kimppakyydit, etäkokoukset ja liikkuvat palvelut, välillä myös joukkoliikenne, pyöräily tai käveleminen. Autojen käyttövoimissa öljyn vaihtoehdot ovat yleistymässä, biokaasun tankkausasemia ja sähköautojen latauspisteitäkin löytyy jo. Liikkuvat palvelut suuntaisivat asiakkaiden luo, sen sijaan, että nyt kaikkien suunnattava kuntakeskuksiin palveluita saadakseen. Kirjastoauton voi siis ajatella ilmastoinnovaatioksi! Raideliikenne olisi ilmastoystävällinen tapa ihmisten ja tavaroiden kuljettamiseen. 40 vuotta sitten junat pysähtyivät maaseudun pikkuasemilla – on mahdollista, että 20 vuoden päästä ne pysähtyvät taas, vaikka juuri nyt arvostetaan usein isojen kaupunkien välillä nopeasti kiitävää junaa pikkuasemapysähdysten sijasta.

Julkiset hankinnat, kuntien ja valtion ostokset, tarjoavat vipuvoimaa ilmastoviisaamman toiminnan aikaansaamiseen. Julkisiin hankintoihin käytetään yhteisiä veroeuroja. Niillä veroeuroilla on mahdollista luoda kestävämpää aluetaloutta ja kannustaa ympäristöinnovaatioihin. Kuntien on mahdollista laatia kestävän kehityksen hankintakriteerit, edistää lähiruoan käyttöä ruokahankinnoissa, välttää riistotyövoimalla tehtyjä tuotteita ja esimerkiksi hankkia koulujen katoille aurinkopaneelit. Ruoan ilmastovaikutukset ovat polttava puheenaihe. Ruokajätteen vähentäminen on yksi parhaista keinoista vähentää ilmastopäästöjä ja parantaa resurssitehokkuutta.

 

Energiantuotanto remonttiin

Vuonna 2013 Suomen energiankulutuksesta vain noin neljännes tuotettiin uusiutuvilla energianlähteillä ja lähes puolet fossiilisilla polttoaineilla. Sillä, millä energianlähteellä käyttämämme lämpö ja sähkö tuotetaan, on ilmastopäästöihin suuri vaikutus. Kannattaa suunnata kohti uusiutuvia, ja uusiutuvista kannattaa pitää mielessä puun lisäksi myös maalämpö, tuuli ja aurinko ja varautua niiden läpimurtoon. Vaikka öljynhinta nyt notkahti, niin pidemmän aikavälin kehityksestä kannattaa pitää mielessä, että polttoöljyn hinta kolminkertaistui kymmenessä vuodessa. Riippumattomuuden kasvattamisen ostoenergiasta voi ajatella myös riskienhallinnaksi. Energiaan käytetyt rahat kannattaa sijoittaa fossiilisten sijaan kotimaisiin uusiutuviin ja luoda näin myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Maailmassa on menossa aurinkosähköbuumi. Suomessakin saatamme nähdä murroksen, jossa kuluttajista voi tulla sähköntuottajia, ei suinkaan pelkkiä kuluttajia. Vuosina 2011 ja 2012 Euroopan unionin alueen uudesta sähköntuotantokapasiteetista oli puolet aurinkosähköä. Arviot aurinkosähkön osuudesta EU:ssa vuonna 2030 liikkuvat 10 ja 25 prosentin välillä. Aurinkopaneelien hintakehitys on ollut huimaa lähivuosina. Paneelien hinta on tippunut viidessä vuodessa 60–70 prosenttia. Aurinkosähkön tuottaminen voi jo nykyisin olla hyvä sijoitus.

iStock_000012575876_nettiversio

 

 

 

 

 

 

 

Tarvitsemme muutoskestävyyttä ja hyvinvointia

Ilmastoratkaisujen kehittäminen vaatii ristiriitojen käsittelytaitoja, muutoskestävyyttä ja epävarmuuksien kanssa selviämisen taitoja. Ilmastonmuutoksen tapahtuminen ja ihmisperäisyys on varmaa, mutta sitä, miten seuraukset osuvat juuri oman kylän tai kunnan alueelle, tai miten ilmastopolitiikka tai ohjauskeinot kehittyvät, ei kukaan tarkalleen pysty sanomaan. Ilmaston kannalta viisaiden ratkaisujen luomiseksi tarvitsemme myös ymmärrystä siitä, että hyvinvointi tarkoittaa pelkän materiaalisen hyvinvoinnin sijasta myös fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia – mahdollisuuksia elää hyvää elämää.

kuva: Marketta Rinne/ Luonnonvarakeskuksen arkisto

kuva: Marketta Rinne/ Luonnonvarakeskuksen arkisto

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Meidän tulee luoda ja tuoda esiin ne ratkaisut, jotka toimivat suomalaisissa oloissa maaseudulla. Ilmastonmuutos on iso kysymys merenrannoilla sijaitseville miljoonakaupungeille ympäri maailman, ja ne totta kai tuovat päätöksentekopöydissä esiin omiin oloihinsa sopivia ratkaisuja. Se, että esillä ovat isojen kaupunkien ratkaisut, on hyvä alku, mutta ratkaisujen kirjo on laaja. Maaseudun ilmastotyö on itse tekemistä, omannäköisten ratkaisujen etsimistä ja räätälöimistä. Uusien ratkaisujen synnyttäminen vaatii myös rohkeutta tehdä asioita, joiden lopputulos on epävarma. Aloittaa voisi kenties vaikkapa yhteistyöverkkojen kutomisesta.

Lisätietoja:

Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

Artikkeli on julkaistu alunperin MaaseutuPlus-lehdessä 1/2015, s.10-12, linkki lehteen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *