Mehiläiskasveja ja perinnemaisemaa Kallelan luomutilalla Maskussa

 

Pölytyksen ja pölyttäjien merkitys ihmiskunnalle on tiedossa ja itsensä Albert Einsteinin kerrotaan lausuneen seuraavaa: ”Jos mehiläiset häviäisivät, ihmiskunta selviytyisi vain pari vuotta”. Ei ihmiskunta ilman mehiläisiä sukupuuttoon kuolisi, mutta ruokahuolto joutuisi kyllä koetukselle, sillä kolmasosa ruoasta saadaan hyönteisten pölyttämistä kasveista. Vaikka myös ampiaiset ja kimalaiset osallistuvat pölytykseen, mehiläisten osuus on suurin. Mehiläispölytyksen arvo luonnolle ja kasveille on liki kymmenkertainen verrattuna siitä saadun hunajasadon arvoon. Pölytyspalvelu lisää viljelykasvien satoa kasvilajista riippuen 20-80%.

Tilaisuuden aluksi Kallelan luomutilan isäntä Heikki Ajosenpää kertoi tilan historiasta ja nykypäivästä. Kallelan tila on aikoinaan perustettu kruunun tilaksi ja samalla paikalla on ollut asutusta jo 1400 –luvulta lähtien. Tilan lypsylehmistä luovuttiin 1960 –luvulla, jolloin siirryttiin kasvintuotantoon. Kallelan tila on ollut luomutuotannossa vuodesta 1995 ja Heikki on ollut isäntänä vuodesta 2004. Tällä hetkellä tilalla on viljelyksessä monipuolinen kasvivalikoima, viljelystä löytyy typensitojakasveina viljeltävät apilat sekä härkäpapu ja herne, kevät- ja syysviljoja sekä öljykasveja, joista mainita voisi syysrypsin. Kallelan luomutilan viljelykierto on kuusivuotinen, joista kahtena vuonna on typensitojakasvia ja neljänä vuotena viljoja ja öljykasveja. Tilalla kylvetään viljapeltojen rikkakasviäestyksen yhteydessä aluskasveiksi raiheinä-apila-seosta, jotka sitovat ravinteita syksyllä viljan sadonkorjuun jälkeen. Heikin kertoman mukaan Kallelan tilalla on hyödynnetty mehiläispölytystä jo usean vuosikymmenen ajan ja että hän itsekin on osallistunut mehiläisten hoitotöihin mehiläistarhaajan apuna.

Vasemmalta Kallelan luomutilan isäntä Heikki Ajosenpää, Maisema- ja ympäristöasiantuntija Terhi Ajosenpää sekä mehiläistarhaajat Leena Lehtomaa ja Aimo Nurminen Varsinais-Suomen mehiläistarhaajat ry:stä.

Vasemmalta Kallelan luomutilan isäntä Heikki Ajosenpää, Maisema- ja ympäristöasiantuntija Terhi Ajosenpää sekä mehiläistarhaajat Leena Lehtomaa ja Aimo Nurminen Varsinais-Suomen mehiläistarhaajat ry:stä. Kuva: Sakari Raiskio.

Terhi Ajosenpää kertoi Kallelan tilan perinnemaisemakohteista, joita tilalta löytyy n. 5 hehtaarin verran. Perinnemaisemakohteita ylläpidetään mm. laiduntamalla niissä lampaita ja harventamalla puustoa tarpeen mukaan. Perinnemaisemaniityillä viihtyvät monet mehiläisille ja muille pölyttäjille arvokkaat kasvit ja kukkivat puut.

Mehiläistarhaaja Aimo Nurminen kertoi Kallelan tilalla olevista mehiläispesistä ja niiden tuottamasta pölytyspalvelusta ja hunajasta. Mehiläiset pölyttävät Kallelan tilalla sekä perinnemaisemissa viihtyviä kukkivia kasveja että viljelyksessä olevia härkäpapua ja rypsejä. Aimo Nurmisen hoitama mehiläisrotu on Pohjolan tumma mehiläinen, joka on perinteinen suomalainen mehiläisrotu ja jonka kanta on saatu elvytettyä ja ylläpidettyä muutamien mehiläistarhaajien toimesta.

Mehiläiskasvikävelyyn osallistujia kierroksella. Kuva: Sakari Raiskio.

Mehiläiskasvikävelyyn osallistujia kierroksella. Kuva: Sakari Raiskio.

Mehiläistarhaaja/biologi Leena Lehtomaa esitteli kävelykierroksen aikana vastaan tulleita kukkivia kasveja, joista monet ovat hyviä kasveja tuottamaan mettä ja siitepölyä mehiläisille. Mehiläiskasvikävelyn varrelta löytyivät ainakin mäkitervakko, koiranputki, hiirenvirna, niittynätkelmä, erilaiset apilat, angervot sekä kukkivia puita kuten pajut, pihlaja ja tuomi.

20.6.2017 järjestettyyn Mehiläiskasvikävelyyn osallistui liki 40 kasveista ja mehiläisistä kiinnostunutta osallistujaa. Kävelyn järjestivät Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset sekä Varsinais-Suomen mehiläishoitajat.

Teksti ja kuvat: Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus