Ti 21.11.2017 Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa – tule kuulemaan ja keskustelemaan –työpaja ja webinaari (Ilmajoki, Ruukki & tietokone)

Näyteikkuna

 

kuvabanneri_turvemaa

 

Aika: ti 21.11. klo 10-16.30
Paikka:  Kestikartano, Ilmajoki (Kartanontie 5, 60800 Ilmajoki) tai
Etäyhteyspaikka: Luonnonvarakeskuksen Ruukin toimipaikka, toimistorakennuksen kokoushuone (Tutkimusasemantie 15, 92400 Ruukki) tai omalta tietokoneelta webinaarina

Ohjelma 

 9.30 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen

10.00 Tervetuloa, tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

10.15 Turvemaiden viljelytilanne Suomessa, tutkija Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus

10.30 Turvemaiden ojitustilanteen katsaus Pohjanmaalla, asiantuntija Juha Laakso, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

10.45 Turvemaiden ympäristöhaasteet, tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus

11.00 Keskustelua

11.40 Lounas (tarjotaan Ilmajoella ja Ruukissa)

12.30 Viljelijän kokemuksia turvemaiden viljelystä – case entinen turvetuotantoalue, viljelijä Vesa Tikka, Kurikka

12.45 Viljelijän kokemuksia turvemaiden viljelystä – case rapamaa, viljelijä Jussi Talvitie, Lapua

13.00 Turvemaiden viljely – haaste hallinnolle, neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström, MMM

13.15 Turvemaiden vaihtoehtoiset ja vähäpäästöisemmät käyttömuodot, tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus

13.30 Keskustelua

14.00 Kahvitauko

14.30 Turvemaiden innovatiiviset käyttömuodot

Kasvattaisinko turvepelloilla koivua? erikoistutkija Jyrki Hytönen, Luonnonvarakeskus

Kosteikkokasveista uusia mahdollisuuksia, tutkija Marika Laurila, Luonnonvarakeskus

Kokemuksia karpalon viljelystä, viljelijä Kimmo Piippo, Pulkkila

Mitä jatkojalostaja ostaisi – case luonnontuoteala? Chief Operating Officer, Petri Lackman, Eevia Health Oy

Mitä jatkojalostaja ostaisi – case biohiili? CEO Markku Suutari, Pajupojat Oy

15.45 Keskustelua

16.15 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle, tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus

Työpaja on tarkoitettu viljelijöiden, neuvojien ja maaseudun kehittäjien tiedonsaantiin ja keskusteluun ja se on kaikille avoin ja maksuton.

Työpajan järjestää Luonnonvarakeskuksen hankkeet Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) ja Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia (SUOKAS).

Työpajaa on mahdollista seurata myös omalta tietokoneelta nettiyhteydellä webinaarina. Nettilinkki lähetetään webinaari-ilmoittautujille ja se  on www.videolakeus.fi/live. Alustukset tullaan videoimaan ja ne tulevat myöhemmin saataville www.ilmastoviisas.fi –sivustolle.

Kahvi- ja lounastarjoilujen mitoittamiseksi toivomme ennakkoilmoittautumista mieluiten 19.11. mennessä puh tai tekstari 050 571 4548 tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai ilmoittautumislomakkeen kautta. Myös ilmoittautumatta voi tulla mukaan.

Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoja

Riitta Savikko
Luonnonvarakeskus
riitta.savikko@luke.fi
050 571 4548

Globaalit ongelmat, paikalliset ratkaisut – maatalous maailmaa pelastamassa -tulevaisuusverstas 23.11. Tuorlassa

Näyteikkuna

 

kuva_Tuorlan_verstas

 

 

 

 

Osallistu keskustelevaan tulevaisuusverstaaseen!

Voisiko suomalainen maatalous olla ilmastoviisaan tuotannon edelläkävijä? Mitä hyötyjä ilmastoviisaista ratkaisuista on maatalousyrittäjälle? Tule mukaan tulevaisuusverstaaseen etsimään ja luomaan ilmastoviisaan tuotannon tulevaisuuskuvia!

Aika: Torstai 23.11.2017 klo 9-16
Paikka: Tuorlan majatalon kokoustila Tähkä (Tuorlantie 1 E, 21500 Kaarina)

Ohjelma

  9.00 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen
  9.30 Tulevaisuusverstaan avaus ja omien tulevaisuuskuvien tunnistaminen
10.15 Maaseudun tulevaisuuksia
Tulevaisuudentutkija Vilja Varho (Luonnonvarakeskus)
11.00 Lounas (tarjotaan)
12.00 Viljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen
Maanviljelijä, agronomi Juuso Joona (Tyynelän tila)
12.45 Yhteisten tulevaisuuskuvien rakentaminen
14.15 Iltapäiväkahvi
14.45 Ideoita tulevaisuuskuvien edistämiseksi
16.00 Kiitokset ja loppusanat

 

Lisätietoja ja ilmoittautumiset 15.11. mennessä osoitteessa https://www.webropolsurveys.com/S/6FA271DFF2C39800.par

tai Riikka Armanto (riikka.armanto(at)luke.fi / puh: 029 532 2135).

Tulevaisuusverstaat järjestää Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke.

Tervetuloa!

Ilmastoviisas karjatalous –seminaari ja webinaari to 18.1.2018 Kuopiossa

Näyteikkuna

 
ylabanneri_nauta

 

Aika: 18.1.2018 klo 9-15.15

Paikka: Hermannitalo, Postitie 32, 71570 Syvänniemi (Kuopio)

 

Ohjelma:

9.00 Aamukahvi

9.30 Tervetuloa

9.40 Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa, Sami Romakkaniemi (Ilmatieteen laitos)

10.00 Naudanlihantuotannon ilmastovaikutukset, Hannele Pulkkinen (Luonnonvarakeskus)

10.20 Nurmen- ja maidontuotannon ympäristövaikutukset, Perttu Virkajärvi (Luonnonvarakeskus)

10.40 Kohti ilmastollisesti kestävää lihankulutusta, Annukka Valkeapää (WWF Suomi)

11.00 Lounas (hankkeet tarjoavat)

12.00 Nurmentuotanto muuttuvassa ilmastossa, Mats Höglind (Norwegian Institute of Bioeconomy Research, NIBIO) (esitys englanniksi – esitysmateriaali käännetty suomeksi)

13.00 Investointituet kestävän kehityksen tukena, Juha Kaipiainen (Pohjois-Savon ELY-keskus)

13.20 Märehtijät osana ruokaturvaa, Pentti Seuri (Luonnonvarakeskus)

13.45 Kahvi

14.15 Paneelikeskustelu: Miten Suomesta tehdään ilmastollisesti kestävän karjatalouden mallimaa?

14.45 Keskustelua karjatalouden ilmastokysymyksistä

15.15 Tilaisuus päättyy

 

Seminaari on tarkoitettu viljelijöiden, neuvojien ja maaseudun kehittäjien tiedonsaantiin ja keskusteluun ja se on kaikille avoin ja maksuton.

Seminaarin järjestävät Luonnonvarakeskuksen hankkeet Nurmet Rahaksi (NuRa) ja Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA).

Seminaaria on mahdollista seurata myös omalta tietokoneelta nettiyhteydellä webinaarina. Nettilinkki lähetetään webinaari-ilmoittautujille ja se löytyy myös hankkeiden nettisivuilta luke.fi/nurmetrahaksi  ja ilmastoviisas.fi lähempänä tapahtumaa. Alustukset tullaan videoimaan ja ne tulevat myöhemmin saataville samoille sivustoille.

Kahvi- ja lounastarjoilujen mitoittamiseksi toivomme ennakkoilmoittautumista mieluiten 12.1.2018 mennessä puh tai tekstari 050 571 4548 tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai ilmoittautumislomakkeen kautta. Myös ilmoittautumatta voi tulla mukaan.

Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoja:
Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548

logorimpsu_ilmoitukseen

Tilaa Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen uutiskirje

Näyteikkuna

VILMA-logo

Tule mukaan Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen uutiskirjeen sähköpostilistalle! Saat uutiskirjeen maaseudun ilmastotyöstä ja hankkeen tapahtumista noin neljä kertaa vuodessa sähköpostiisi. Uutiskirjeen voit tilata lomakkeella tai lähettämällä sähköpostin osoitteeseen riitta.savikko@luke.fi tai soittamalla 050 571 4548. Halutessasi voimme lähettää uutiskirjeen myös kirjepostina, kerrothan silloin postiosoitteesi.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen uutiskirjeen tilauslomake.

Löydät meidät myös facebookista!

Olisitko kiinnostunut tulemaan mukaan ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille pohtivien ja kokeilevien tilojen verkostoon?

Näyteikkuna

 

piirros: Ville Heimala.

piirros: Ville Heimala.

VILMA-hankkeen aikana pyritään kokoamaan maatilaverkosto, jossa viljelijät voivat jakaa kokemuksiaan ilmastonmuutokseen liittyvistä toimista. Verkostoon osallistuvilla maatiloilla on mahdollisuus olla mukana ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyvien menetelmien ja toimien kehittämisessä ja kokeilussa. Lisäksi tilat voivat osallistua ilmastotoimia käsitteleviin työpajoihin, pellonpiennarpäiviin ja muihin hankkeen tapahtumiin kiinnostuksensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Osallistuminen maatilaverkoston toimintaan on maksutonta, mutta toisaalta emme pysty maksamaan osallistumisesta rahallista korvaustakaan.

Lue lisää maatilaverkoston toiminnan sivulta ja kerro halukkuudestasi tulla mukaan tilaverkostoon!

OSMO-hanke: Maakosketusta ja vetokykyä – mitä kaikkea tulisi tietää renkaista?

 

Maatalousrengaskurssi ilman paineita!

30.11.2017 klo 18.00 – 18.1.2018 klo 21.00

Maakosketusta ja vetokykyä – mitä kaikkea tulisi tietää renkaista -kurssi järjestetään kolmen illan kurssina 30.11.2017-18.1.2018  Salossa ja Paimiossa.
Maatalousrengaskurssi ilman paineita!

-Koneet kasvaa – maa tiivistyy – onko peli menetetty?
-Mitkä ovat rengaskuormat, miten pienentää rengaskuormaa ja miten alas rengaspaine pitäisi saada tiivistymisen välttämiseksi?
-Millaisilla renkailla päästään riittävän alhaisiin rengaspaineisiin ja suuriin kosketusaloihin?
-Mitkä ovat sopivimmat renkaat tilan koneisiin tiivistymisen vähentämiseksi?

Aika: Torstai 30.11.2017, klo 18.00-21.00
Paikka: AMK, iso auditorio, Ylhäistentie 2, 24130 Salo
Aika: Keskiviikko 13.12.2017, klo 18.00-21.00
Paikka: Paimiosali, kaupungintalo, Vistantie 18, 21530 Paimio
Aika: Torstai 18.1.2018, klo 18.00-21.00
Paikka:
Salo, paikka ilmoitetaan myöhemmin

Kohderyhmä: Viljelijät ja muut kiinnostuneet, jotka ovat kiinnostuneita tiivistymisen välttämisestä parempien rengasvalintojen avulla.

Tavoite: Antaa valmiuksia tiivistymisriskien määrittämiseen, tarvittavien pyöräkuormien ja rengaspaineiden määrittämiseen sekä perehtyä eri rengasvaihtoehtojen valintaan.

Kurssin ohjelma
koostuu alustuksista, keskusteluista ja esimerkeistä ja harjoituksista.

  • Eri rengaskuormien määritys
  • Eri rengaskuormitusten vaikutus tiivistymisriskiin
  • Keinot rengaskuormien pienentämiseen
  • Tarvittavien rengaspaineiden määritys
  • Rengastyypit ja niiden merkitys
  • Rengasvalinnat tilan koneisiin ja vaihtoehtojen vertailu

Opettajat:

  • Tapio Riipinen, maanviljelijä, agronomi, Afcon Oy
  • Åge Boller, markkinointipäällikkö, Michelin/maatalousrenkaat, Tanska ja Euromaster Oy, Suomi
  • Jari Aspelund, markkinointipäällikkö, Vianor Oy
  • Tuomas Mattila, tutkija-viljelijä, tekniikan tohtori, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Hinta: Kurssi on maksuton.

Lisätietoja: Olli-Pekka Ruponen, opruponen@gmail.com, puh. 050 582 4645, Järki Pelto -hanke
Jukka Rajala, jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210, OSMO -hanke
Ei ennakkoilmoittautumista

Esite ja ohjelma tulossa
http://bit.ly/maakosketusta-ja-vetokykya

https://proagria.fi/tapahtumat/maakosketusta-ja-vetokykya-mita-kaikkea-tulisi-tietaa-renkaista-9159

Järjestäjät: Järki Pelto -hanke (BSAG) ja OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä –hanke (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi). Mukana myös rengasalan yrityksiä.

Tervetuloa kurssille!

osmo-logo

 

Verkkoluento: Seosviljely tehostaa luomupeltoalan tuottavuutta: miten ja miksi? ti 7.11.2017 klo 9.00-10.00

 

Piirros: Ville Heimala.

Piirros: Ville Heimala.

Alustajana erikoistutkija Sari Himanen Luonnonvarakeskuksesta.
Luento on osa Tutkittua tietoa luomusta –luentosarjaa.
Ohjeet verkkoluentoon osallistumiseen täällä.
Paikanpäällä tilaisuutta voi seurata Mikkelin yliopistokeskuksella, Lönnrotinkatu 7 (Cultiva), katutason neuvotteluhuone nh 1003.
Lämpimästi tervetuloa!

Olisiko hyönteisistä ilmastoviisaaksi ruuaksi?

 

Hyönteiset ovat viime vuosina nousseet entistä vahvemmin esille tulevaisuuden ravintona. Maailmassa yli kaksi miljardia ihmistä käyttää niitä ravintonaan jo tänä päivänä, etenkin Aasiassa ja Afrikassa. Hyönteisten kasvatukseen ja käyttöön pureuduttiin tarkemmin lokakuun alussa Pieksämäellä järjestetyssä ”Hyönteiset – tulevaisuuden ravintoa Suomessakin” -tapahtumassa.

Kotisirkat sellaisenaan ilman lisukkeita. Kuva: Elina Nurmi.

Kotisirkat sellaisenaan ilman lisukkeita. Kuva: Elina Nurmi.

Susanne Heiska Luonnonvarakeskuksesta kertoi hyönteisruoasta kattavan yleiskatsauksen. FAO:n (YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön) raportti ”Edible insects – Future prospects for food and feed security” (2013) toi esiin hyönteisten potentiaalin ratkaisuna maailman ruokakriisiin ja herätti samalla runsaasti kiinnostusta asiaa kohtaan.

Euroopassa kasvatetaan ihmisten ravinnoksi tällä hetkellä noin kymmentä ja eläinrehuksi 16 eri hyönteislajia. Tavallisimpia ovat kovakuoriaisen toukat sekä erilaiset kärpäset ja sirkat. Suomessa tutkimus kohdistuu erityisesti siipikarjan ja sian rehuihin. Euroopassa tällä hetkellä 13 maata on hyväksynyt hyönteiset elintarvikkeiksi, uusimpina Tanska ja Suomi. Hyönteisissä on paljon hyviä rasvoja ja ne ovat ravintoarvoltaan myös erittäin hyvä proteiinin lähde. Hyönteisten tilan, rehun ja veden tarve ovat pienempiä kuin muiden kotieläinten, joten ne ovat suhteellisen ekotehokkaita eläinproteiinin lähteitä.

Kotisirkkoja kevyesti maustettuna sipulin ja ruislastujen kera. Kuva: Elina Nurmi.

Kotisirkkoja kevyesti maustettuna sipulin ja ruislastujen kera. Kuva: Elina Nurmi.

Viljelijä Hermanni Nieminen Niittykummun maatilalta kertoi omia kokemuksiaan sirkkojen kasvatuksesta. Tila on kasvattanut hyönteisiä muutaman vuoden ajan lemmikkieläinten rehuksi. Kotisirkat kasvavat trooppisissa olosuhteissa erillisissä muninta- ja kasvatusastioissa.

 

 

 

 

 

 

Tapahtumassa Lauri Jyllilä Finsect Oy:stä valmisti miedosti maustettuja sirkkoja, jotka sekoitettiin kuullotetun sipulin kanssa ja tarjoiltiin ruissipsien kera. Maistelemaan päästiin myös sirkkajauheella höystettyä näkkäriä ja suklaa-kookospaloja.

Teksti ja kuvat: Minna Kosonen ja Elina Nurmi, Luonnonvarakeskus

Tuotantovastaava Lauri Jyllilä Finsect Oy:sta valmisti sirkkoja Etelä-Savon ammattiopiston koekeittiössä. Kuva: Minna Kosonen.

Tuotantovastaava Lauri Jyllilä Finsect Oy:sta valmisti sirkkoja Etelä-Savon ammattiopiston koekeittiössä. Kuva: Minna Kosonen.

 

Maatalousyrittäjän ammatin tulevaisuus – surffailua epävarmuuden aalloilla? -tulevaisuusverstas 16.11. Mustialassa

 

kuva_Mustialan_verstas

 

 

Osallistu keskustelevaan tulevaisuusverstaaseen!

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa maatalousyrittäjyyteen ja mitä muita ammatin luonnetta muokkaavia tekijöitä voidaan tulevaisuudesta tunnistaa? Millaisista taidoista ja tiedoista maatalousyrittäjä tulevaisuudessa hyötyy? Tule mukaan tulevaisuusverstaaseen etsimään ja luomaan maatalousyrittäjän ammatin tulevaisuuskuvia.

Aika:    Torstai 16.11.2017 klo 9-16
Paikka: Mustialan kartanon oluttupa Iso Piippu (Renkituvantie 10, 31310 Tammela)

Ohjelma

9.00 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen
9.30 Tulevaisuusverstaan avaus ja omien tulevaisuuskuvien tunnistaminen
10.15 Välähdyksiä maatalousyrittäjän toimintaympäristön tulevaisuudesta
Tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen (Tulevaisuuden tutkimuskeskus)
11.00 Lounas (tarjotaan)
12.00 Millaisen tilan jätän seuraaville sukupolville
Maanviljelijä, erikoistutkija Tuomas Mattila (Kilpiän tila, Suomen ympäristökeskus)
12.45 Yhteisten tulevaisuuskuvien rakentaminen
14.15 Iltapäiväkahvi
14.45 Ideoita tulevaisuuskuvien edistämiseksi
16.00 Kiitokset ja loppusanat

Lisätietoja ja ilmoittautumiset 8.11. mennessä osoitteessa https://www.webropolsurveys.com/S/8C815BF054AD654E.par

tai Riikka Armanto (riikka.armanto(at)luke.fi / puh: 029 532 2135).

Tulevaisuusverstaat järjestää Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke.

Tervetuloa!

Kasvinsuojelu ja maan kasvukunto – mistä vastauksia nykyisiin ja tuleviin haasteisiin? -työpaja Vihdissä 2.11.2017

 

Aika: to 2.11. klo 9-16

Paikka: Hennolan kotieläinpiha, Vihti (Lepluhdantie 73, 03250 Ojakkala)

 

8.30-9.00 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen

9.00 Tervetuloa, tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

9.15 Kasvinsuojelun haasteet Uudellamaalla kasvukaudella 2017, asiantuntija Vilma Kuosmanen, ProAgria

9.45 Kasvitaudit muuttuvassa ilmastossa – mitä odotettavissa?, erikoistutkija Marja Jalli, Luonnonvarakeskus

10.30 Mistä ja miten tunnistaa maan hyvän kasvukunnon?, tutkija-viljelijä Tuomas Mattila

11.15 Lounas (tarjotaan)

12.15 Pellon kunnon ylläpito viljelyä monipuolistaen, mm. viherlannoituksen ja kerääjäkasvien avulla, tutkija Hannu Känkänen, Luonnonvarakeskus

12.45 Peltokasvien tuhoeläimet – mitkä erityisiä haasteita muuttuvassa ilmastossa, erikoistutkija Anne Nissinen, Luonnonvarakeskus

13.15 Rikkakasvit – suorakylvöä vai ei, tutkija Heikki Jalli, Luonnonvarakeskus

13.45 Kahvitauko

14.15 Torjunta-aineiden vaikutuksista vesistöihin – ja millä toimilla viljelijä voi välttää vesistöhaittoja, tutkija Katri Siimes, Suomen ympäristökeskus

14.45 Kasvinsuojeluainelainsäädännön ajankohtaiskuulumiset, ylitarkastaja Pauliina Laitinen, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto

15.15 Keskustelua ja kysymyksiä

15.45 Vesistökunnostusten ajankohtaiskuulumisia ja tilaisuuden päätös, hankekoordinaattori Ekaterina Ikonen, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

16.00 Tilaisuus päättyy

Ohjelma (pdf)

Tapahtumaa järjestävät Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n Hiidenveden kunnostus 2016–2021 –hanke.

Kahvi- ja ruokatarjoiluiden mitoittamiseksi toivotaan ilmoittautumista viimeistään 30.10. ilmoittautumislomakkeella tai puh Ekaterina Ikonen 044 528 5026.

Tapahtuma on maksuton ja kaikille avoin.

Etäyhteyslinkki: https://ucc.vy-verkko.fi/luke/meet/riitta.savikko/8N8P4BML

Lämpimästi tervetuloa!

leppäkerttu härkäpavun lehdellä_010716_Riitta Savikko (2)

Suomen maatalous voi sopeutua ilmastonmuutokseen -päivitä tietosi uudesta nettiartikkelista

 

Suomen maatalous voi sopeutua ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Kasvintuotannossa keskeisiä sopeutumiskeinoja ovat oikeat viljelykasvi- ja lajikevalinnat, monimuotoinen viljely, vesitalouden hallinta, maaperän kunnossapito sekä tautien ja tuholaisten varoitusjärjestelmät. Kotieläintuotannossa on entistä tärkeämpää huolehtia eläinten hyvinvoinnista ja tuotannon hygieniasta.

Kaija Hakalan kirjoittama nettiartikkeli Suomen maatalous voi sopeutua ilmastonmuutokseen on juuri julkaistu ilmasto-opas.fi -sivustolla. Käyhän lukemassa ja päivitä ilmastotietosi uudesta artikkelista!
Veden vaivaama ohrapelto. Kuva: Erikki Oksanen / Luken arkisto.

Veden vaivaama ohrapelto. Kuva: Erikki Oksanen / Luken arkisto.

Keinoja ravinnetehokkuuden parantamiseen -työpaja ja webinaari

 

Aika: pe 27.10.2017 klo 9.00-16

Paikka: Hämeen ammattikorkeakoulu, Mustiala, Vanha opisto, Juhlasali (Mustialantie 104, 31310 Mustiala)

Tapahtumaa on mahdollista seurata myös omalta tietokoneelta nettiyhteydellä webinaarina. Etäosallistuminen: https://hamk.webex.com (valitse tapahtuman nimi ja paina Join).

Ohjelma ja esitykset

09.00-09.30 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen

09.30 Tervetuloa

09.45 Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen esittely, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus alustuksen kalvot

10.00 Ravinne- ja energiatehokas maatila -hankkeen esittely, Annika Michelson, HAMK

10.15 Mitä ravinnetehokkuus tarkoittaa? Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus

10.45 Soilfoodin toimintatapa viljelijän, maan ja ympäristön eduksi, Sampo Järnefelt, Soilfood Oy

11.15 Yhteinen keskustelu

11.45 Lounas (tarjotaan)

13.00 Peltolohkojen ravinneanalyysit – drone menetelmä, Teemu Rekola, HAMK (ulkona)

14.00 Kahvi, Huttulassa

14.30 Valkuaisomavaraisuus – Case: Mustialan opetusmaatila, Katariina Manni, HAMK alustuksen kalvot

15.00 Omalannoitteet, Timo Teinilä, Livia

15.30 Yhteinen keskustelu

16.00 Tilaisuus päättyy

Tapahtuma on maksuton ja kaikille avoin. Lämpimästi tervetuloa!

Kahvi- ja ruokatarjoiluiden mitoittamiseksi toivotaan ilmoittautumista viimeistään 23.10. ilmoittautumislomakkeella tai Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548. Työpajan järjestävät Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hanke ja Ravinne- ja energiatehokas maatila -hanke.

 

Lisätietoa:

Riitta Savikko 050 571 4548, riitta.savikko@luke.fi (Luonnonvarakeskus)

Annika Michelson annika.michelson@hamk.fi (Hämeen ammattikorkeakoulu, Mustiala)

Etäosallistujille palautelomake ja haasteet, mahdollisuudet ja ratkaisut -lomake.

 

vilma-logorimpsu

re-logorimpsu