Kasvinsuojelu ja maan kasvukunto – mistä vastauksia nykyisiin ja tuleviin haasteisiin? -työpaja Vihdissä 2.11.2017

Näyteikkuna

 

Aika: to 2.11. klo 9-16

Paikka: Hennolan kotieläinpiha, Vihti (Lepluhdantie 73, 03250 Ojakkala)

 

8.30-9.00 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen

9.00 Tervetuloa, tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

9.15 Kasvinsuojelun haasteet Uudellamaalla kasvukaudella 2017, asiantuntija Vilma Kuosmanen, ProAgria

9.45 Kasvitaudit muuttuvassa ilmastossa – mitä odotettavissa?, erikoistutkija Marja Jalli, Luonnonvarakeskus

10.30 Mistä ja miten tunnistaa maan hyvän kasvukunnon?, tutkija-viljelijä Tuomas Mattila

11.15 Lounas (tarjotaan)

12.15 Pellon kunnon ylläpito viljelyä monipuolistaen, mm. viherlannoituksen ja kerääjäkasvien avulla, tutkija Hannu Känkänen, Luonnonvarakeskus

12.45 Peltokasvien tuhoeläimet – mitkä erityisiä haasteita muuttuvassa ilmastossa, erikoistutkija Anne Nissinen, Luonnonvarakeskus

13.15 Rikkakasvit – suorakylvöä vai ei, tutkija Heikki Jalli, Luonnonvarakeskus

13.45 Kahvitauko

14.15 Torjunta-aineiden vaikutuksista vesistöihin – ja millä toimilla viljelijä voi välttää vesistöhaittoja, tutkija Katri Siimes, Suomen ympäristökeskus

14.45 Kasvinsuojeluainelainsäädännön ajankohtaiskuulumiset, ylitarkastaja Pauliina Laitinen, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto

15.15 Keskustelua ja kysymyksiä

15.45 Vesistökunnostusten ajankohtaiskuulumisia ja tilaisuuden päätös, hankekoordinaattori Ekaterina Ikonen, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

16.00 Tilaisuus päättyy

Ohjelma (pdf)

Tapahtumaa järjestävät Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n Hiidenveden kunnostus 2016–2021 –hanke.

Kahvi- ja ruokatarjoiluiden mitoittamiseksi toivotaan ilmoittautumista viimeistään 30.10. ilmoittautumislomakkeella tai puh Ekaterina Ikonen 044 528 5026.

Tapahtuma on maksuton ja kaikille avoin.

Lämpimästi tervetuloa!

Keinoja ravinnetehokkuuden parantamiseen -työpaja ja webinaari

Näyteikkuna

 

Aika: pe 27.10.2017 klo 9.00-16

Paikka: Hämeen ammattikorkeakoulu, Mustiala, Vanha opisto, Juhlasali (Mustialantie 104, 31310 Mustiala)

Tapahtumaa on mahdollista seurata myös omalta tietokoneelta nettiyhteydellä webinaarina. Etäosallistuminen: https://hamk.webex.com (valitse tapahtuman nimi ja paina Join).

Ohjelma ja esitykset

09.00-09.30 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen

09.30 Tervetuloa

09.45 Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen esittely, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

10.00 Ravinne- ja energiatehokas maatila -hankkeen esittely, Annika Michelson, HAMK

10.15 Mitä ravinnetehokkuus tarkoittaa? Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus

10.45 Soilfoodin toimintatapa viljelijän, maan ja ympäristön eduksi, Sampo Järnefelt, Soilfood Oy

11.15 Yhteinen keskustelu

11.45 Lounas (tarjotaan)

13.00 Peltolohkojen ravinneanalyysit – drone menetelmä, Teemu Rekola, HAMK (ulkona)

14.00 Kahvi, Huttulassa

14.30 Valkuaisomavaraisuus – Case: Mustialan opetusmaatila, Katariina Manni, HAMK

15.00 Omalannoitteet, Timo Teinilä, Livia

15.30 Yhteinen keskustelu

16.00 Tilaisuus päättyy

Tapahtuma on maksuton ja kaikille avoin. Lämpimästi tervetuloa!

Kahvi- ja ruokatarjoiluiden mitoittamiseksi toivotaan ilmoittautumista viimeistään 23.10. ilmoittautumislomakkeella tai Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548. Työpajan järjestävät Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hanke ja Ravinne- ja energiatehokas maatila -hanke.

 

Lisätietoa:

Riitta Savikko 050 571 4548, riitta.savikko@luke.fi (Luonnonvarakeskus)

Annika Michelson annika.michelson@hamk.fi (Hämeen ammattikorkeakoulu, Mustiala)

 

vilma-logorimpsu

re-logorimpsu

Osallistu Maatilani ilmastoratkaisu -kuvakilpailuun!

Näyteikkuna

 

Maaseudun tulevaisuus (MT) ja Luonnonvarakeskus (Luke) järjestävät kesän aikana kuvakilpailun nimeltään Maatilani ilmastoratkaisut. Kilpailu alkaa 26.6. ja kestää aina lokakuun loppuun asti. Kuvakilpailuun voit osallistua lähettämällä kuvan omasta ilmastoratkaisustasi osoitteeseen verkkolehti@maaseuduntulevaisuus.fi.

kuva: Ville Heimala

kuva: Ville Heimala

Ilmastoteon ei tarvitse olla uutta teknologiaa tai tietoa vaativa ja suuri mullistava keksintö. Ilmastoteot voivat olla hyvinkin arkisia tekoja, joille ilmastonäkökulma vain antaa lisäperusteen.

Kilpailuun osallistuakseen ei tarvitse olla ammattivalokuvaaja. Kuva, joka on kekseliäs ja jossa on hyvä teema, voi hyvin olla voittaja.

Luonnonvarakeskuksessa kuvakilpailua järjestävät hankkeet Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle ja Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön.

Lue lisää kilpailuinfoa alta linkistä ja tule mukaan!

Maaseudun Tulevaisuuden nettijuttu 26.6.2017: Osallistu Maatilani ilmastoratkaisu -kuvakilpailuun

 

Tilaa Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen uutiskirje

Näyteikkuna

VILMA-logo

Tule mukaan Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen uutiskirjeen sähköpostilistalle! Saat uutiskirjeen maaseudun ilmastotyöstä ja hankkeen tapahtumista noin neljä kertaa vuodessa sähköpostiisi. Uutiskirjeen voit tilata lomakkeella tai lähettämällä sähköpostin osoitteeseen riitta.savikko@luke.fi tai soittamalla 050 571 4548. Halutessasi voimme lähettää uutiskirjeen myös kirjepostina, kerrothan silloin postiosoitteesi.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen uutiskirjeen tilauslomake.

Löydät meidät myös facebookista!

Olisitko kiinnostunut tulemaan mukaan ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille pohtivien ja kokeilevien tilojen verkostoon?

Näyteikkuna

 

piirros: Ville Heimala.

piirros: Ville Heimala.

VILMA-hankkeen aikana pyritään kokoamaan maatilaverkosto, jossa viljelijät voivat jakaa kokemuksiaan ilmastonmuutokseen liittyvistä toimista. Verkostoon osallistuvilla maatiloilla on mahdollisuus olla mukana ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyvien menetelmien ja toimien kehittämisessä ja kokeilussa. Lisäksi tilat voivat osallistua ilmastotoimia käsitteleviin työpajoihin, pellonpiennarpäiviin ja muihin hankkeen tapahtumiin kiinnostuksensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Osallistuminen maatilaverkoston toimintaan on maksutonta, mutta toisaalta emme pysty maksamaan osallistumisesta rahallista korvaustakaan.

Lue lisää maatilaverkoston toiminnan sivulta ja kerro halukkuudestasi tulla mukaan tilaverkostoon!

Suomen maatalous voi sopeutua ilmastonmuutokseen -päivitä tietosi uudesta nettiartikkelista

 

Suomen maatalous voi sopeutua ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Kasvintuotannossa keskeisiä sopeutumiskeinoja ovat oikeat viljelykasvi- ja lajikevalinnat, monimuotoinen viljely, vesitalouden hallinta, maaperän kunnossapito sekä tautien ja tuholaisten varoitusjärjestelmät. Kotieläintuotannossa on entistä tärkeämpää huolehtia eläinten hyvinvoinnista ja tuotannon hygieniasta.

Kaija Hakalan kirjoittama nettiartikkeli Suomen maatalous voi sopeutua ilmastonmuutokseen on juuri julkaistu ilmasto-opas.fi -sivustolla. Käyhän lukemassa ja päivitä ilmastotietosi uudesta artikkelista!
Veden vaivaama ohrapelto. Kuva: Erikki Oksanen / Luken arkisto.

Veden vaivaama ohrapelto. Kuva: Erikki Oksanen / Luken arkisto.

Salaojien toimivuutta voi parantaa jo huolehtimalla salaojakaivojen poistoputkien toimivuudesta

 

Salaojapäivässä Luonnonvarakeskuksen Karilan tutkimuspelloilla Mikkelissä päästiin to 21.9. tutustumaan salaojitukseen monipuolisesti, niin tietoiskujen kuin työnäytöksen avulla. Taustatietoa oli tarjolla muun muassa toimivasta pellon kuivatuksesta ja sen periaatteista, salaojasuunnittelusta, ojitusyhtymistä, investointiavustuksista ja pellon tiivistämisen välttämisestä. Tiivis tietopaketti löytyy myös Salaojayhdistyksen tuottamasta Peltosalaojitus-oppaasta.

Kokoojakaivon äärellä. kuva: Riitta Savikko.

Kokoojakaivon äärellä. kuva: Riitta Savikko.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokoojaojan huuhtelu alkamassa. kuva: Riitta Savikko

Kokoojaojan huuhtelu alkamassa. kuva: Riitta Savikko

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Työnäytöksessä päästiin tutustumaan salaojien huuhteluun. Huuhtelu aloitetaan kokoojakaivosta ja kokoojaojista ja sen tarkoitus on poistaa salaojaputkien sisältä ruostesaostumaa ja maa-ainesta. Karilassa kokoojakaivon vedenpinta oli aivan liian ylhäällä – mikä ei kuulemma ole kovin harvinaista muillakaan pelloilla. Alkuun peltojen kuivatuksen parantamisessa siis pääsee jo huolehtimalla salaojakaivojen poistoputkien toimivuudesta ja sopivasta syvyydestä. Salaojapäivän järjestivät ProAgria Etelä-Savo ja Luonnonvarakeskus Mikkeli yhteistyössä osana Ravinnepiika-hanketta, paikalla oli myös Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle-hankkeen infopiste.

kirjoittaja: Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

Salaojien huuhtelulaitteisto. Karilassa salaojahuuhtelua teki JST Urakointi Oy Juho Kurkaa Taipalsaarelta. Kuva: Riitta Savikko.

Salaojien huuhtelulaitteisto. Karilassa salaojahuuhtelua teki JST Urakointi Oy Juho Kurkaa Taipalsaarelta. Kuva: Riitta Savikko.

Ruostesakkaa irtosi salaojaputkista. Kuva: Riitta Savikko.

Ruostesakkaa irtosi salaojaputkista. Kuva: Riitta Savikko.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle-hankkeen infopöytä Salaojapäivässä. Kuva: Pirjo Kivijärvi.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle-hankkeen infopöytä Salaojapäivässä. Kuva: Pirjo Kivijärvi.

OSMO-hanke: Pellon satopotentiaali käyttöön ja ravinteet talteen -peltopäivä Taivassalossa 6.10.2017

 

Pellon satopotentiaalin saamista hyötykäyttöön tarkastellaan monipuolisesti ja käytännönläheisesti peltopäivässä Taivassalossa 6.10.2017. Päivän aikana esitellään ja pohditaan keinoja siihen, miten maan kasvukuntoa parantamalla saadaan pellon satopotentiaali tehokkaammin käyttöön ja ravinteet talteen.

Aika: Perjantai 6.10.2017 klo 9.45 – 14.30

Paikka:  Aamupäivä: Ketarsalmen kievari, Hylkiläntie 45, Taivassalo

                Iltapäivä: Juhani Suomen tila (opasteet Kustavintieltä)

Päivän tavoitteena on esitellä ja pohtia keinoja siihen, miten maan kasvukuntoa parantamalla saadaan pellon satopotentiaali tehokkaammin käyttöön ja ravinteet talteen. Aamupäivän osuus pidetään Ketarsalmen Kievarissa. Aamupäivällä kuullaan asiantuntijoiden puheenvuoroja maan kasvukunnon ja ympäristön hoidosta. Lounaan jälkeen siirrytään Juhani Suomen tilalle tutustumaan maan rakenteeseen mm. murukestävyys- ja sadevesisimulaation keinoin. Lisäksi kuullaan OSMO-hankkeen tilakokeen tuloksia ja Juhani Suomen viljelijäpuheenvuoro. Tilaisuuden päätteeksi ohjelmassa on jankkuroinnin työnäytös. Tervetuloa!

Ohjelma

klo 9.45              Kahvi
10.00                  Tervetuloa peltopäivään, Sami Talola, RANKU-hanke

10.15                  Pellon sadontuottokyky käyttöön ja ravinteet talteen, agronomi Jussi Knaapi

11.15                  Maatalouden vesiensuojelutoimien kohdentaminen, Pekka Parkkila, KOTOMA-hanke

11.30                  Lounas (maksuton)

12.15                  Peltokohteeseen siirtyminen

12.30                  Viljelijän puheenvuoro, Juhani Suomi

12.45                 Tutustumista maan rakenteeseen pellolla:

a) Maan rakennedemonstraatio (murukestävyys ja sadevesisimulaatio), agronomi Jussi Knaapi
b) Maan kasvukunnon omatoiminen havainnointi pellolla, erikoissuunnittelija Jukka Rajala, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, OSMO-hanke
c) Miksei pelto kasva? -Tuloksia OSMO-hankkeen tilakokeesta, Jukka Rajala
d) Jankkuroinnin työnäytös

14.30                  Tilaisuus päättyy

Ilmoittautuminen: 2.10.2017 mennessä: Sami Talola, sami.talola@ely-keskus.fi tai 02 95 023 011.

Lisätietoja: Sami Talola, sami.talola@ely-keskus.fi tai 02 95 023 011, RANKU-hanke
Jukka Rajala, OSMO-hanke, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, p. 044-303 2210, jukka.rajala@helsinki.fi

Esite ja ohjelma

Järjestäjät: Tilaisuuden järjestää RANKU-hanke yhteistyössä OSMO-hankkeen kanssa.

Tervetuloa!

osmo-logo

Ympäristöministeriö: Kohti ilmastoviisasta arkea -suunnitelma linjaa päästövähennyskeinot vuoteen 2030

 

Hallitus hyväksyi torstaina 14.9.2017 keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman ”Kohti ilmastoviisasta arkea” vuoteen 2030. Suunnitelma linjaa tarvittavat keinot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen päästökaupan ulkopuolisella sektorilla eli liikenteessä, maataloudessa, lämmityksessä ja jätehuollossa. Ilmastosuunnitelma annetaan selontekona eduskunnalle, joka aloittaa asian käsittelyn syksyllä.

Maataloussektorin päästövähennyksiä tuovat lisätoimet koskevat pääasiassa eloperäisten maiden päästöjen hillintää. Päästöjä vähennetään muun muassa nostamalla pohjaveden pintaa säätösalaojituksen avulla, metsittämällä ja kosteikkometsittämällä eloperäisiä maita, ja edistämällä biokaasun tuotantoa maataloudessa. Työkoneiden hiilidioksidipäästöille asetetaan ensimmäistä kertaa päästövähennystavoitteita. Päästöjä vähennetään kevyen polttoöljyn sekoitevelvoitteella ja tehostamalla energiankäyttöä. Tutkimus- ja kokeilutoiminnalla pyritään myös edistämään hiilen sitomista maaperään. Tämä on osa Suomen tukemaa kansainvälistä aloitetta maaperän hiilivarastojen lisäämisestä vuosittain neljän promillen verran.

Ympäristöministeriön tiedote 14.9.2017: Kohti ilmastoviisasta arkea -suunnitelma linjaa päästövähennyskeinot vuoteen 2030

Kohti ilmastoviisasta arkea – keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma vuoteen 2030 (pdf)

Taustaselvitykset löytyvät osoitteesta www.ym.fi/ilmastosuunnitelma2030

OPAL-Life-hankkeen kysely: Miten kestävän tehostamisen periaate saadaan osaksi suomalaista maataloutta?

 

Miten kestävän tehostamisen periaate saadaan osaksi suomalaista maataloutta? Tähän vastauksia etsii OPAL-Life-hanke kyselyssään. Tutustu kestävään tehostamiseen ja pellonkäytön optimointiin tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainion videoiden avulla.
Osallistu sitten kyselyyn tai äänestä parasta ideaa! OPAL-Life-hanke odottaa innolla sinun näkemyksiäsi ja ideoitasi hankkeeseen!

kuva: OPAL-Life-hanke.

kuva: OPAL-Life-hanke.

OSMO-hankkeen kasvustohavaintopäivät – Maan rakenne Kuortaneella 19.9. ja Ilmajoella 20.9.

 

Maan rakenne on aiheena  Kuortaneella 19.9. ja Ilmajoella 20.9.2017 järjestettävillä kasvustohavaintopäivillä erityisesti nurmitilojen näkökulmasta.

Aika:  Ti 19.9.2017 klo 10:30-12:30 (-13), Kuortane

             Ke 20.9.2017 klo 10:30-12:30 (-13), Ilmajoki

Paikka: Tarkemmat ajo-ohjeet lähetetään päiviin ilmoittautuneille.

Aiheet:

  • Maan rakenne, OSMO-koelohkojen kasvukunnon puutteista, Jukka Rajala, OSMO-hanke
  • Havaintojen tekoa maan rakenteesta
  • Nurmesta tulosta – hanke tapahtumat ja tiedotus, Hannu Kivisaari ProAgria Etelä-Pohjanmaa
  • Jankkurointikokemukset
  • Nurmijankkurointinäytös

llmoittautuminen: viimeistään ma 18.9. Internetissä www.proagria.fi/ep -> Tapahtumat tai Tuula Perälälle p. 06 416 3400, 040 706 3386, koulutus.ep@proagria.fi

Järjestäjät:  Nurmesta tulosta –hanke yhteistyössä Osaamista maan kasvukunnon hoitoon OSMO-hanke ja yritykset.

Lisätietoja:Hannu Kivisaari, Nurmesta Tulosta –hanke/ ProAgria Etelä-Pohjanmaa p. 0400-798580 hannu.kivisaari@proagria.fi
Jukka Rajala, projektipäällikkö, OSMO-hanke, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, p. 044-303 2210, jukka.rajala@helsinki.fi

Esite ja ohjelma.

 Tervetuloa!

osmo-logo

Maan kasvukunnon hoitoa ja havainnointia – oppeja Maista Luomu -tapahtumasta 25.8.2017 Juvalta

 

Perjantaina 25.8. 2017 Juvalla järjestetyssä Maista Luomu -luentopäivässä paikalla oli alan asiantuntijoita, jotka kertoivat maan kasvukunnon hoitomenetelmistä, luomupuutarhakasvien viljelykierron perusteista, kasvisten sopimusviljelystä ja kaupan odotuksista, julkisten keittiöiden raaka-ainehankinnoista sekä luomuvalvonnasta. Lisäksi pellolla käytiin käytännössä läpi lapiodiagnoosin periaatteita.

Maista Luomu -tapahtuma järjestettiin elokuun viimeisenä viikonloppuna 2017 Juvalla Wehmaan kartanolla. Kuva: Elina Nurmi.

Maista Luomu -tapahtuma järjestettiin elokuun viimeisenä viikonloppuna 2017 Juvalla Wehmaan kartanolla. Kuva: Elina Nurmi.

Tutkija Pentti Seuri Luonnonvarakeskuksesta aloitti asiantuntijaluentopäivän kertomalla maan kasvukunnon hoitomenetelmistä. Hän korosti puheenvuorossaan etenkin kasvinvuorotuksen merkitystä. Muita maanhoidossa keskeisiä tekijöitä ovat ojitus, kalkitus, lannoitus ja muokkaus. Kasvinvuorotus on kuitenkin kaiken perusta ja sen avulla vaikutetaan hyvin moneen kasvutekijään. Kasvinvuorotuksen tärkeimmät tavoitteet liittyvät ravinnetalouden ja maan rakenteen hoitoon sekä rikkakasvien, kasvitautien ja –tuholaisten hallintaan. Tavallinen virhe on erikoistua liikaa tietyn kasvin viljelyyn, jolloin sitä on liian usein viljelykierrossa (mm. öljykasveilla, herneellä, härkäpavulla ja apiloilla tarvitaan vähintään 3 vuoden tauko). Oleellinen tekijä kasvinvuorotuksessa on erilaisten ominaisuuksien monimuotoisuus (palkokasvi – ei-palkokasvi, yksivuotinen – monivuotinen, kevätkylvöinen – syyskylvöinen, syväjuurinen – matalajuurinen jne.). Samanlaisten ominaisuuksien toistuminen liian usein aiheuttaa väistämättä ongelmia.

ProAgria Etelä-Savon luomukasvintuotannon erityisasiantuntija Juha-Antti Kotimäki esitteli kartanon laitumella lapiodiagnoosia, joka on yksinkertainen menetelmä maan rakenteen arviointiin. Peltoja kannattaa havainnoida säännöllisesti koko kasvukauden ajan eli seurata muun muassa orastumista, juuristoja, biologista aktiivisuutta jne. Lapion ja pienen apuvälineen kuten tikun lisäksi voidaan käyttää penetrometriä, joka mittaa tarkemmin maan tiivistymistä. Syksyisen lapiodiagnoosin yhteydessä havainnoidaan tarkemmin maan rakennetta kuten murustumista, kerroksellisuutta, juuristoja ja lierojen määrää sekä niiden käytäviä. Peltomaan tulisi koostua 50 % kiintoaineksesta, 25 % ilmasta ja 25 % vedestä.

Lapiodiagnoosia tekemässä. Kuva: Elina Nurmi

Lapiodiagnoosia tekemässä. Kuva: Elina Nurmi

Puutarhatuotannon asiantuntija Mirja Tiihonen ProAgriasta kertoi luomupuutarhakasvien viljelykierron perusteista. Kaikki lähtee liikkeelle hyvästä suunnittelusta eli kasvilajivalikoimasta, kasvupaikkojen ominaisuuksista, viljelyhistoriasta sekä tilan omista resursseista (koneet, työvoima jne). Vihannekset, juurekset ja marjat ilman rivivälikasvustoa ovat maata kuluttavia kasveja eli ne vähentävät humusta jättämällä vain vähän juurimassaa. Vihannesten viljelykiertoa tulisi miettiä ravinnetarpeen näkökulmasta. Esimerkiksi kaaleilla ja kurpitsoilla on suuri ravinnetarve, joten nurmet sopivat niiden esikasviksi. Tauti- ja tuholaishavaintojen seuranta on hyvin tärkeää puutarhatuotannossa, esimerkiksi möhöjuuren iskiessä on pidettävä vähintään kuuden vuoden tauko ennen kuin voi taas viljellä ristikukkaisia kasveja. Pahkahome on yksi yleisimmistä taudeista ja sillä on yli 350 isäntäkasvia. Pahkat säilyvät maassa tartuntakykyisinä 3-4 vuotta, mutta viljat ja heinäkasvit puhdistavat maata katkaisemalla pahkahomeen elinkierron. Sukulaisuus on huomioitava kasvilajivalinnoissa juuri tautiriskin takia.

Tuoreverkko Oy esittäytyi puheenvuorossaan. Yritys myy ja markkinoi kotimaisia avomaan kasviksia ympäri Suomea keskusliikkeille, tukuille ja jalostajille. Verkostoon kuuluu sekä tavanomaisia tuottajia että luomuviljelijöitä. Markkinointipäällikkö Ulla Kojonkoski mainitsi, että luomukasviksille on kova kysyntä, mutta viljelijöitä ei ole saatu tarpeeksi innostettua esimerkiksi parsa- ja kukkakaalin tai varsisellerin viljelyyn. Yritys hyödyntää myös ”sivuvirtoja” eli tässä tapauksessa esimerkiksi kauppaan kelpaamattomat liian pienet tai suuret porkkanat päätyvät porkkanasoseeksi. Tällainen ruokahävikin vähentäminen tarjoaa mielestäni yhden mainion esimerkin resurssitehokkuudesta ja ilmastoviisaasta ratkaisusta.

teksti ja kuvat: Elina Nurmi, Luonnonvarakeskus

Koululaisryhmät tutustuivat viljoihin ja vihanneksiin tutkimuspelloilla Mikkelissä

 

Koululaisryhmiä vieraili tutustumassa viljoihin ja muihin viljelykasveihin Luonnonvarakeskuksen Mikkelin toimipaikassa Karilan tutkimuspelloilla elokuun lopussa. Kaikkiaan maanviljelyyn tutustumassa kävi lähes 200 lasta. Lapset tutustuivat maanviljelyssä tarvittaviin koneisiin ja kuulivat maatilan eri vuodenaikojen töistä. Pelloilla havaintoruuduilla tutustuttiin yleisimpiin viljakasveihin: ohraan, kauraan, vehnään ja rukiiseen. Kasvien äärellä mietittiin, mistä ne erottaa toisistaan ja tehtiin myös tehtävä kasvin osista. Viljalajien erottamiseksi loruiltiin vihneiden pituudesta: vehnällä vähäsen, rukiilla reilummin, ohralla oikein paljon. Lisäksi pohdittiin, mitä ruokaa viljoista tehdään.

Ohra. kuva: Riitta Savikko

Ohra. kuva: Riitta Savikko

Kaura. kuva: Riitta Savikko.

Kaura. kuva: Riitta Savikko.

Vehnä. kuva: Riitta Savikko.

Vehnä. kuva: Riitta Savikko.

Ruis. kuva: Riitta Savikko

Ruis. kuva: Riitta Savikko

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 
 
 
Viljojen lisäksi esittelykasveina olivat herne, porkkana, peruna ja maissi. Lapsille oli elämys nähdä, miten peruna nostetaan talikolla maasta. Herneen palkojen poimiminen suoraan pellosta ja niiden itse kerättyjen herneiden  syöminen vaikutti olevan lasten mielestä mukavaa puuhaa. Lapset tekivät ikäryhmille mietittyjä pieniä tutkimustehtäviä 2-3 hengen ryhmissä. He esimerkiksi mittasivat eri kasvilajien varsien ja juurien pituuksia ja isommat lapset laskivat tietyllä pinta-alalla kasvavien kasvien määriä. Lisäksi lapsille oli karttasuunnistustehtäviä (esimerkiksi mikä kasvi tässä näyteruudussa kasvaa). Pienimmät lapset etsivät kuvan avulla tiettyjä kasveja havaintoruutualueelta. He myös saivat kerätä aarrepussin, pienen pienen paperipussin havaintoruutualueelta. Pienten lasten kanssa kasvin osia käytiin läpi auringonkukan avulla. Kaikkien lasten elämäniloista ja uteliasta toimintaa oli ilo saada seurata ja ohjata! Ihmiselle, joka ei tee arjessaan opetustyötä, yksi haaste oli muistaa ohjeistaa selkeästi ja ohjeistaa yksi asia kerrallaan. Opettajilta onneksi sitten sai taustatukea ja pikkuhiljaa oppi paremmin lapsen neuvomista. Vierailuilla lapsille heräsi paljon kysymyksiä, sekä koneista että kasveista. Vierailujen tutkimustehtäviä ja sisältöä suunnitteli Tiina Tontti, maatilan koneiden esittelystä huolehti Mauri Nissinen ja vierailujen pelto- ja tehtävä-osuuksien ohjaamisen toteuttivat Elina Nurmi ja Riitta Savikko. Koululaisvierailut tutkimuspelloille toteutettiin osana Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle-hanketta.

teksti: Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

Auringonkukka. kuva: Riitta Savikko.

Auringonkukka. kuva: Riitta Savikko.