Tilaa Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen uutiskirje

Näyteikkuna

VILMA-logo

Tule mukaan Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen uutiskirjeen sähköpostilistalle! Saat uutiskirjeen maaseudun ilmastotyöstä ja hankkeen tapahtumista noin neljä kertaa vuodessa sähköpostiisi. Uutiskirjeen voit tilata lomakkeella tai lähettämällä sähköpostin osoitteeseen riitta.savikko@luke.fi tai soittamalla 050 571 4548. Halutessasi voimme lähettää uutiskirjeen myös kirjepostina, kerrothan silloin postiosoitteesi.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen uutiskirjeen tilauslomake.

Löydät meidät myös facebookista!

Suomen kasvihuonekaasupäästötilastot vuodelle 2015 julkaistu

 

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2015 vastasivat 55,6 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (CO2- ekv.).
 
Vuonna 2015 metsien nettonielu oli 49,3 miljoonaa tonnia CO2-ekv. Metsien osalta viime vuosien suuret runkopuun hakkuumäärät ovat pienentäneet puuston hiilivarastoa, mutta samanaikaisesti vähentynyt hakkuutähteiden ja kantojen korjuu energiaksi on lisännyt orgaanisen aineen syötettä maaperän hiilivarastoon.
 
Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt olivat 6,5 miljoonaa tonnia CO2-ekv vuonna 2015, eli maatalouden päästöjen osuus kokonaispäästöistä on 12 prosenttia. Merkittävimmät päästöt aiheutuivat maaperään lannoitteena lisätystä typestä. Maataloussektorin päästöt ovat pysyneet nykyisellä tasolla jo yli kymmenen vuoden ajan. Sen sijaan verrattuna vuoteen 1990 päästöt vuonna 2015 ovat 14 prosenttia pienemmät. Pääosin tämä johtuu väkilannoitteiden käytön vähenemisestä. Toisaalta eloperäisten peltomaiden ala on jonkin verran kasvanut, mikä puolestaan on lisännyt maaperän dityppioksidipäästöjä.

 

 

Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990-2015.

Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990-2015.

Työpaja Liedossa ke 19.4.2017: Kasvintuhoojat, pölyttäjät ja maaperäeliöt – mihin haittoihin ja hyötyihin varautua maataloudessa lähitulevaisuudessa?

 

Tervetuloa työpajaan kuulemaan kasvitaudeista, tuhohyönteisistä, pölyttäjistä ja maaperäeliöistä sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksista niihin!

Keskiviikko  19.4.2017 klo 8.30 – 16 Liedossa Ilmaristen Matkailutilalla (Väänteläntie 45, 21350 Ilmarinen)

8.30-9.00 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen

9.00 Tervetuloa, Tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

9.15 Ilmasto muuttuu Varsinais-Suomessa – taitava viljelijä sopeutuu, Erikoistutkija Kaija Hakala, Luonnonvarakeskus alustuksen video

9.45 Kasvitaudit muuttuvassa ilmastossa – mitä odotettavissa?, Erikoistutkija Marja Jalli, Luonnonvarakeskus alustuksen video

10.30 kahvitauko

10.45 Peltokasvien tuhoeläimet nyt ja tulevaisuudessa, Erikoistutkija Erja Huusela-Veistola, Luonnonvarakeskus

11.15 Kaalikoi – esimerkki runsastuvasta tuhohyönteisestä ja sen luontaisista vihollisista, Erikoistutkija Anne Nissinen, Luonnonvarakeskus

11.30 lounas (tarjotaan)

12.30 Hyönteispölytyksen tila Suomessa, Professori Heikki Hokkanen, Helsingin yliopisto (artikkeli kasvien satotrendeistä ja niiden yhteyksistä pölyttäjätilanteeseen Suomessa) alustuksen video

13.00 Maaperäeliöt viljelijän tukena – millaista elämää mullassa on?, Lehtori Jari Haimi, Jyväskylän yliopisto alustuksen video

13.30 Mikä ihmeen IPM-viljely?, Erikoistutkija Anne Nissinen, Luonnonvarakeskus

14.00 Kommenttipuheenvuoro: Viljelijä ekosysteemipalveluiden mahdollistajana, Aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu, MTK-Varsinais-Suomi alustuksen video

14.10 kahvi

14.30 Luomu ja pellon ulkopuolisten alueiden hoito avuksi pellon monimuotoisuuden ylläpidossa, Luomu- ja kasvinviljelyn asiantuntija Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi alustuksen video

14.45 Keskustelua ja kysymyksiä kasvintuhoojista, pölyttäjistä ja maaperäeliöistä (porinan koostekalvot)

15.30 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle

15.45 Tilaisuus päättyy

Työpajan ohjelma (pdf)

 

Tapahtuma on tarkoitettu viljelijöiden, neuvojien ja maaseudun kehittäjien tiedonsaantiin ja keskusteluun ja se on kaikille avoin ja maksuton. Kahvi- ja lounastarjoilujen mitoittamiseksi toivomme ennakkoilmoittautumista viimeistään 13.4. tästä ilmoittautumislinkistä tai riitta.savikko@luke.fi, puh. 050 571 4548. Myös ilmoittautumatta voi tulla mukaan.

Tapahtumaa on mahdollista seurata myös omalta tietokoneelta nettiyhteydellä webinaarina osoitteessa https://webinaari.adobeconnect.com/luke (valitse Enter as Guest, kirjoita Name-kohdan laatikkoon nimesi ja paina Enter Room-painiketta). Nettilinkki lähetetään webinaari-ilmoittautujille myös sähköpostilla. Osa alustuksista tulee myöhemmin videoina saataville www.ilmastoviisas.fi–sivustolle.

Tilaisuuden järjestää Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle  -hanke, www.ilmastoviisas.fi .

Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoja: Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548

Lisää tehoa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen – Sopeutumisen tila 2017 -raportti ohjaa luonnonvara-alaa

 

Luonnonvarakeskuksen (Luke) 16.3.2017 julkistama raportti listaa ensimmäisen kattavan keinovalikoiman, jolla luonnonvara-ala voi sopeutua ilmastonmuutokseen. Raportti painottaa, että osa muutoksista on väistämättömiä, ja niihin on taloudellisesti kannattavinta sopeutua ennakkoon. Jos toimet ajoitetaan oikein, Suomi voi hyötyä muuttuvasta ilmastosta.

 

Kuva: Janne Lehtinen / Luken arkisto

Kuva: Janne Lehtinen / Luken arkisto

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Maa- ja metsätalousministeriön tilaamaan Sopeutumisen tila 2017 -raporttiin on kartoitettu ja listattu sopeutumiskeinot maa-, metsä-, kala-, riista- ja porotalouden toimialoille.

Raportin kirjoittamista johtaneen Luken tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainion mukaan ilmastonmuutokseen sopeutumista tutkitaan maailmalla aktiivisesti, mutta Suomi ei voi jäädä odottamaan malleja muualta. Pohjoinen ilmasto muuttuu nopeimmin ja vaikutukset näkyvät jo ruoantuotannossa ja metsien kasvussa.

– Meidän täytyy olla edelläkävijöitä. Hillintä on tärkeää, mutta pohjoisilla tuotantoalueilla mitkään toimet eivät enää täysin estä muutoksia. Meillä sopeutuminen on jäänyt hillinnän jalkoihin, vaikka poikkeuksellisia ja ääreviä sääilmiöitä on jo nähty kiihtyvässä tahdissa.

– Euroissa mitattuna metsätalouden sopeutuminen on tärkeintä. Raportti nostaa kuitenkin esiin hyvin erilaisia asioita eri aloilta. Esimerkiksi porotaloudessa muutokset ovat vahvasti myös sosiaalisia ja kulttuurisia, Peltonen-Sainio huomauttaa.

Tulevaisuuden maanviljelijä tarvitsee kovaa ammattitaitoa, taloudellisia puskureita ja keinoja tuotantokyvyn ylläpitoon ja kasvattamiseen. Kasvinjalostuksessa muutokset on otettu jo huomioon. Sopeutumistoimiin tarvitaan kuitenkin laaja kirjo tuotantoketjun toimijoita.

– Jalostusohjelmiin tarvitaan tuttujen lajien rinnalle uusia viljelykasvivaihtoehtoja. Valtion satovahinkokorvaukset jäivät historiaan viime vuoden alussa, joten nyt tarvitaan vakuutusyhtiöiltä kattavaa tarjontaa, jotta sään ääri-ilmiöihin voidaan varautua niin maalla, metsässä kuin vesillä, toteaa Peltonen-Sainio.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta Lisää tehoa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen – Sopeutumisen tila 2017 -raportti ohjaa luonnonvara-alaa

Artikkeli: Ilmastonmuutokseen sopeudutaan nyt – tutkijat listasivat tärkeimmät toimet

Raportti Sopeutumisen tila 2017

Aurinkoenergia-illat Naantalissa ja Kaarinassa

 

Tekniikka kehittyy, kannattaisiko hyödyntää ilmaista aurinkoenergiaa?

To 16.3. klo 18.00–20.10 Käsityöläiskatu 2, kaupungin valtuustosali, Naantali
Ti 21.3. klo 18.00–20.10 Hovirinnan koulun auditorio, Päiväläisenkatu 1, Kaarina

 

kuva: Luonnonvarakeskuksen arkisto

kuva: Luonnonvarakeskuksen arkisto

Tilaisuudet ovat suunnattu kaikille aurinkoenergian hyödyntämisestä kiinnostuneille tahoille. Tilaisuudet järjestää ProAgria Länsi-Suomen hallinnoima Vähähiilinen maaseutu – maaseudun uusiutuvat energiat – hanke yhteistyössä Valonian ja AF Innovan kanssa. Lisätietoja täällä.

Yleisötilaisuuksia maatilatason pienbiokaasulaitoksen rakentamisesta Oulun seudulla

 

Energiaa ja elinvoimaa pienbiokaasulaitoksista

Tule kuulemaan kokeneen asiantuntijan käytännön neuvot:
• Miten oma biokaasulaitos rakennetaan, mitä se maksaa ja paljonko siitä voi saada energiaa?
• Lähtökohtana olemassa oleviin lantasiiloihin rakennettavat pienlaitokset
• Yhteistyön mahdollisuudet maatilojen, pienyritysten ja kylän kesken

  • to 23.2. Pudasjärvi, Pohjantähti
  • ke 22.3. Ii, Micropolis
  • to 30.3. Utajärvi, Merilän kartano
  • to 6.4. Muhos, OSEKK, Koivikko
  • ke 12.4. Kempele, OSEKK, Pirilä
  • to 4.5. Oulu, OAMK (Kotkantie)

Yleisöluento klo 11.30-14.30
– Kahvitarjoilu
– Järjestäjän puheenvuorot: Biotalouden suuntaviivoja ja alueellinen yhteistyö
– DI Timo Heusala, Elbio Ky: Maatilan biokaasulaitokset; kokemuksia biokaasun
tuottamisesta käytännössä, toteutusvaihtoehtoja, hintavertailuja, käytännön
esimerkkejä rakentamisesta; yhteistyömahdollisuuksia pienyritysten, maatilojen
ja kylien kesken (energia, syötteet, muu liiketoiminta).

Varaa aika myös tila- ja yrityskohtaiseen neuvontaan (noin neljä maksutonta konsultointia/tilaisuus ilmoittautumisjärjestyksessä). Ota maatilan asemapiirustukset mukaan. Neuvojana DI Timo Heusala, joka on suunnitellut useita biokaasulaitoksia, jotka maatilat ovat toteuttaneet omana työnään. Mukana YritysAgro-hankkeen yritysasiantuntija.

Ennakkoilmoittautumiset ja aikavaraukset viikkoa ennen tilaisuutta. Ilmoittautumaan pääset tästä tai satu.nissinaho@proagria.fi/p. 043-8255252. (ellei linkki toimi-> www.proagria.fi -> koulutukset ja tapahtumat -> Kaikki koulutukset ja tapahtumat)

Järjestäjät: Oulun Seudun BiotalousLeader, Maavälke, Myssy ja YritysAgro -hankkeet.
Lisätietoja: Taimi Mahosenaho p. 040 551 7807, Irja Ruokamo p. 050 354 8200, Sanna Moilanen p. 050 572 2404

Ohjelma (pdf)

Luonnonvarakeskuksen Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen / Luken arkisto.

Luonnonvarakeskuksen Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen / Luken arkisto.

Omavaraista valkuaista karjatilalle -seminaari Siilinjärvellä 16.3.2017

 

Paikka: Kunnonpaikka Vuorela, auditorio, Jokiharjuntie 3, Siilinjärvi (kartalla)
Aika: torstai 16.3.2017 klo 9:00–13:30

Tervetuloa Luonnonvarakeskuksen (Luke) Nurmet Rahaksi (NuRa) -hankkeen järjestämään maksuttomaan seminaariin.

Seminaarin tavoitteena on
• lisätä tietoa ja osaamista omavaraisen valkuaisen tuotannosta Pohjois-Savon alueella
• antaa konkreettisia neuvoja valkuaisrehujen viljelyyn, korjuuseen ja käyttöön
• tuoda alan toimijat yhteen viestimään, keskustelemaan ja oppimaan

Tapahtuma on suunnattu viljelijöille, maatalousalan opiskelijoille sekä kaikille alan toimijoille ja aiheesta kiinnostuneille. Ilmoittautuneille on tarjolla myös maksuton lounas. Seminaariin on mahdollista osallistua etänä.

Ohjelma

9:00–9:45
Kotimaiset valkuaisrehukasvit ja niiden viljelypotentiaali Pohjois-Savossa – Lajit ja lajikkeet – Markku Niskanen, Luke
9:45–10:30 Avaimet onnistuneeseen korjuuseen – Antti Suokannas, Luke
10:30–10:45 Kahvi
10:45–11:30 Kotimaiset valkuaisrehut märehtijän ruokinnassa – Kaisa Kuoppala, Luke
11:30–12:00 Katsaus valkuaiskasvien ruokintakokeiden tuloksiin Maaningalla – Annu Palmio, Luke
12:00–12:45 Lounas
12.45–13:15 Kokemuksia sinimailasen viljelystä Pohjois-Savossa – Tuomas Ruottinen, ProAgria
13:15–13:30 Yhteenveto päivästä
13.30 Seminaari päättyy

Ilmoíttautuminen viimeistään 9.3. tästä linkistä.

Tervetuloa!

Lisätietoja:
Sanna Kykkänen
Tutkija
Luonnonvarakeskus (Luke)
p. 029 532 6706
sanna.kykkanen@luke.fi

Härkäpapu. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Härkäpapu. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Mitä ihmettä Suomessa viljellään ja syödään? – Tervetuloa FutureCrops-hankkeen aloitusseminaariin 31.3.2017 Loimaalle

Marjo Keskitalon vetämä FutureCrops-hanke esitteli OKRAssa erikoiskasveja. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Marjo Keskitalon vetämä FutureCrops-hanke esitteli OKRAssa erikoiskasveja. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Tämän päivän uudet ja erikoiset viljelykasvit voivat olla juuri niitä, joita tulevaisuuden yhteiskunta tarvitsee ja joiden varaan voidaan rakentaa uutta liiketoimintaa. Millaisia ovat erikoiskasvit ja mitä merkitystä niillä on suomalaisten elämään?

Luonnonvarakeskus (Luke) järjestää FutureCrops-hankkeen aloitusseminaarin erikoiskasvien viljelystä ja ruokatuotteista liiketoimintaa hakeville ja ruuanlaitosta kiinnostuneille. Tule potkimaan alaa liikkeelle, jos olet ruokafani, elintarvikeyrittäjä, kauppias tai viljelijä!

Päivän esityksissä käsitellään alkutuotannon uudistumista erikoiskasvien avulla ja sitä, miten raaka-aineet taipuvat uudenlaiseksi ruuaksi ja liiketoiminnaksi. Jälleen on uudistumisen aika – näin on tehty monesti ennekin Suomen 100-vuotisen historian aikana.

 

Aika: perjantai 31.3.2017 klo 9.30 – 15
Paikka: Suomen maatalousmuseo Sarka, Vanhankirkontie 383, 32200 Loimaa
Ilmoittautumiset 25.3. mennessä: marjo.keskitalo@luke.fi

Ohjelma (pdf)
9:30–10:00 Aamukahvit
10:00–10:45 Avaus ja kosketus hankkeeseen, Erikoistutkija Marjo Keskitalo, Luonnonvarakeskus; Kulttuurintuottaja Minna Lehtola, Kuvio ry
10:45–11:30 100 vuotta muutosta Suomen viljelyssä ja ruuassa, Museojohtaja Teppo Vihola, Sarka, Tutkija Katri Joensuu, Luke
11:30–12.15 Ruokailu (omakustanteinen)
12:15–13:00 Viljan vaihtoehdot ja viljelykierrot Erikoistutkijat Marjo Keskitalo ja Erja Huusela-Veistola, Luke
13:00–13:45 Miltä kasviraaka-aineet maistuvat? Mari Mäenpää, Maa- ja kotitalousnaiset ja Erikoistutkija Eila Järvenpää, Luke
13:45–14:00 Kahvi
14:00–14:15 Liiketoimintaa uutuuskasveista Tutkijat Jaana Kotro ja Lotta Heikkilä, Luke
14:15–15:00 Yhteenveto päivän annista

Tervetuloa!

 

Avomaan vihannesviljelyn maan kasvukunto -teemapäivä 16.3.2017

Paikka: Varkaus, Navitas 1, Wredenkatu 2, 78250 Varkaus (kartalla)

Päivän tavoitteena on lisätä tietämystä
• viherlannoituksen ja kerääjäkasvien merkityksestä avomaan vihannesviljelyn viljelykierrossa ja maan kasvukunnon hoidossa
• orgaanisen lannoituksen merkityksestä ravinnehuollossa ja maan kasvukunnon hoidossa
• kationinvaihtokapasiteetin hyödyntämisestä peltomaiden kasvukunnon arvioinnissa

Tapahtuman järjestävät Resurssitehokas vihannestuotanto ja Ravinnepiika -hankkeet.

Ohjelma

Seminaaripaikalla on mahdollisuus omakustanteiseen lounaaseen (8,80 €) ennen seminaarin alkua.

12:00–12:05 Päivän avaus – REVI- ja Ravinnepiika-hankkeet
12:05–12:35 Tuoretta tietoa viherlannoitus- ja kerääjäkasvien käytöstä vihannesviljelyssä – Pirjo Kivijärvi (Luke), REVI-hanke
12.35–13:05 Tautipaineen merkitys viherlannoitus- ja kerääjäkasvivalintoihin – Asko Hannukkala (Luke), REVI-hanke
13:05–14:05 Orgaanisen lannoituksen koko kirjo – lihaluujauhosta karjanlantaan – Pentti Seuri (Luke), Ravinnepiika-hanke
14:05–14:15 Tuoreverkon kuulumiset – Ulla Kojonkoski (Tuoreverkko Oy)
14:15–14:30 Kahvitauko
14:30–15:30 Kationinvaihtokapasiteetti avuksi pellon kasvukunnon arviointiin – Marja Tuononen (ProAgria Länsi-Suomi), REVI-hanke
15:30–16:00 Maan kasvukunnon hoito ja tilayhteistyö – Antti Vauhkonen (Kalliolan luomu)
16:00–16:15 Loppukeskustelu ja päivän päätös
Hyvää kotimatkaa!

Teemapäivään on mahdollista osallistua myös etäyhteyden kautta (linkki ilmoittautumislomakkeessa).

Ilmoittautuminen tästä linkistä viimeistään 9.3.

Lisätietoja:
Pirjo Kivijärvi
Luonnonvarakeskus (Luke)
p. 029 532 6250
pirjo.kivijarvi@luke.fi

Kuva: Ville Heimala.

Kuva: Ville Heimala.

Pellon vesitalous kuntoon -koulutus 1.3. Tuusulassa

 

Pellon vesitalous kuntoon -tilaisuudessa pureudutaan pintaa syvemmälle pellon vesitalouden kunnostustoimiin, toimivaan salaojitukseen ja ojaston ylläpitoon. Tilaisuudessa käydään läpi myös tarvittavat lainsäädäntö ja mahdolliset tuet salaojitukseen ja pienvesien kunnostukseen liittyen.

Puhujina mm. Laura Alakukku Helsingin yliopistolta, Helena Äijö/Markus Sikkilä Salaojayhdistyksestä ja Harri Aulaskari Uudenmaan ELY-keskuksesta.

Paikka: Leirikeskus Metsäpirtti, os. Turaniementie 61, 04370 Rusutjärvi

Aika: 1.3.2017 klo 9-15

Ilmoittautuminen 24.2. mennessä https://www.lyyti.in/Pellon_vesitalous_kuntoon_3156 tai janne.heikkinen@tuusula.fi tai puh. 040 314 4735. Kerrothan ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset ruoka-aineallergiat. Tilaisuus on maksuton.

Tapahtuman järjestää VILKKU-hanke (Viljelijälähtöiset vesiensuojelutoimenpiteet Keski-Uudellamaalla), joka on viljelijöiden suunnittelema hanke, joka välittää ajankohtaista ja uusinta tietoa mm. maan kasvukunnon parantamisesta, ympäristötoimien kohdentamisesta ja viljelykierron hyödyistä. Hankealuetta ovat Tuusula ja Mäntsälä. Hanketta hallinnoi Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.

Lisätietoja
Janne Heikkinen
Hankevastaava
puh. 040 314 4735
VILKKU-hanke
Viljelijälähtöiset vesiensuojelutoimenpiteet Keski-Uudellamaalla
www.facebook.com/vilkkuhanke

Suojakaista. Kuva: Ville Heimala/TEHOPlus-hanke

Suojakaista. Kuva: Ville Heimala/TEHOPlus-hanke

Napakka tietopaketti ilmastonmuutoksen vaikutuksista luonnonvaroihin

piirros: Ville Heimala/ TEHOPlus-hanke

piirros: Ville Heimala/ TEHOPlus-hanke

IImastonmuutos käy kalliiksi, ellei maapallolla ilmakehän keskilämpötilan nousua saada pysäytettyä alle kahden asteen. Suomessa lämpeneminen ja kasvukauden pidentyminen voivat lisätä satoja ja puiden kasvunopeutta, mutta riskit kasvavat. Ilmastonmuutos vaikuttaa luontoon ja elinkeinoihin monin tavoin.

Luonnonvarakeskuksessa tutkitaan laajasti ilmastonmuutoksen vaikutuksia, muutokseen sopeutumista ja muutoksen hillintämahdollisuuksia. Luonnonvarakeskuksen viestintäasiantuntijoiden ja tutkijoiden kokoama napakka tietopaketti ilmastonmuutoksen vaikutuksista luonnonvaroihin löytyy osoitteesta www.luke.fi/ilmasto.