Tilaa Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen uutiskirje

Näyteikkuna

VILMA-logo

Tule mukaan Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen uutiskirjeen sähköpostilistalle! Saat uutiskirjeen maaseudun ilmastotyöstä ja hankkeen tapahtumista noin neljä kertaa vuodessa sähköpostiisi. Uutiskirjeen voit tilata lomakkeella tai lähettämällä sähköpostin osoitteeseen riitta.savikko@luke.fi tai soittamalla 050 571 4548. Halutessasi voimme lähettää uutiskirjeen myös kirjepostina, kerrothan silloin postiosoitteesi.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen uutiskirjeen tilauslomake.

Löydät meidät myös facebookista!

Suomen kasvihuonekaasupäästöjen tiedot vuodelle 2017 on julkaistu

 

Tilastokeskus on julkaissut kasvihuonekaasupäästöjen ennakkotiedot vuodelle 2017. Maatalouden päästöt pysyivät lähes edellisvuoden päästöjen tasolla, ollen 6,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (milj. t CO2-ekv.) vuonna 2017 (laskua puoli prosenttia edelliseen vuoteen). Tämä pieni lasku päästöissä johtui eläinmäärien vähenemisestä. Verrattuna vuoteen 1990 maatalouden päästöt ovat vähentyneet lähes 14 prosenttia. Väkilannoitteiden käytön väheneminen on päästöjen laskun pääasiallinen syy verrattaessa nykypäästötasoa perusvuoteen 1990. Lisäksi päästöjen vähenemiseen on vaikuttanut maatalouden rakennemuutos, josta on seurannut tilojen lukumäärän lasku, tilakoon kasvu ja muutokset kotieläinten määrissä.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2017 kaasuittain eri sektoreilla. Lähde tilastokeskus, http://www.stat.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-05-24_kat_001_fi.html

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2017 kaasuittain eri sektoreilla. Lähde tilastokeskus, http://www.stat.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-05-24_kat_001_fi.html

Metsämaa-maankäyttöluokan hiilinielu oli vuonna 2017 noin 34,1 milj. t CO2-ekv. Nielu pysyi samalla tasolla, koska ennakkotiedon mukaan teollisuuspuun hakkuissa ei ollut muutosta verrattuna vuoteen 2016. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna hakkuumäärät ovat edelleen korkealla tasolla.

Vuoden 2017 kokonaispäästöistä 74 prosenttia oli peräisin energiasektorilta. Eniten päästöjen laskuun energiasektorilla vaikuttivat tärkeimpien fossiilisten polttoaineiden käytön väheneminen ja liikennepolttoaineiden bio-osuuden kasvu.

Tilastokeskuksen pikaennakkotietojen mukaan vuoden 2017 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 56,1 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (milj. t CO2-ekv.). Päästöt laskivat lähes 5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 1990 päästöihin verrattuna kokonaispäästöt olivat lähes 21 prosenttia pienemmät.

Lue lisää Tilastokeskuksen sivuilta Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2017.

Vastaa kyselyyn ilmastonmuutokseen varautumisesta!

 

Mitkä tekijät estävät ja edistävät maatalouden varautumista ilmastonmuutokseen? Entä miten viljelijöiden varautumista ilmastonmuutokseen voitaisiin edesauttaa Suomessa?
Kerro näkemyksesi ja vastaa kyselyyn osoitteessa https://www.webropolsurveys.com/S/4CB7C5F1419A40A5.par

Toivomme vastauksiasi viimeistään 14.5.2018.

Selvitys on osa Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -tiedonvälityshanketta. Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hanke on valtakunnallinen maaseutuhanke, jota rahoittaa Hämeen ELY-keskus osana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020.

Kiitos vastauksistasi jo etukäteen!
ystävällisin terveisin
Riitta Savikko, VILMA-hankkeen vastuututkija, Luonnonvarakeskus, riitta.savikko@luke.fi, puh. 050 571 4548

VILMA-logo

Ruokitaan edes itsemme – selvitys ruokajärjestelmän kestävästä kehityksestä

 

Ajatuspaja e2:n uunituore julkaisu kestävän ruokatulevaisuuden luomiseksi Suomeen painottaa, että Suomen on osaltaan huolehdittava ruuan saatavuudesta, kun ruuantuotannon edellytykset maailmalla heikkenevät. Ruokajärjestelmässämme on kipupisteitä, joiden ratkaiseminen vaatii seuraavalta hallitukselta kattavaa ruokapoliittista ohjelmaa, sanoo tutkija Kaisa Karttunen. e2:n ajankohtaiskatsaus kehottaa suomalaisia aktivoitumaan kuluttajina ja Suomea ottamaan enemmän vastuuta ruuastaan.

Maailman talousfoorumin riskiarviointi nostaa ilmastonmuutokseen, veteen ja sään ääri-ilmiöihin liittyvät riskit tärkeimmiksi niin vaikutusten kuin todennäköisyyden kannalta. Maailman keskeisiä ruuantuotantoalueita uhkaa kuivuminen. Se muuttaa Suomenkin asemaa globaalissa ruokajärjestelmässä, koska meillä riittää maata ja vettä.

‒ Emme ole varautuneet esimerkiksi Etelä-Euroopan kuivumiseen ja ruuantuotannon vähenemiseen siellä. Ympäristön tilan heikkeneminen ja ilmastonmuutos on otettava tosissaan, muistuttaa raportin kirjoittanut Karttunen.

Ruokitaan edes itsemme – selvitys ruokajärjestelmän kestävästä kehityksestä -julkaisu

kuva: Anne Nissinen / Luken arkisto.

kuva: Anne Nissinen / Luken arkisto.

Ilmastonmuutokseen varautumisen esteet, edistäjät ja ratkaisukeinot -ideatyöpaja 12.4.2018 Hyvinkäällä

 

 apilabanneri

 

 

 

 

Tervetuloa Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hankkeen ideatyöpajaan

Ilmastonmuutokseen varautumisen esteet, edistäjät ja ratkaisukeinot

 

Aika: Torstai 12.4.2018 klo 8.30 – 15.00

Paikka: Knehtilän tilan navettakahvila, Haapasaarentie 75, Hyvinkää

 

Ohjelma

8.30               Aamukahvi ja ilmoittautuminen

9.00              Tervetuloa ja tilaisuuden avaus, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus, alustuksen video

9.15              Ilmastonmuutokseen sopeutuminen maataloudessa – mitä valtio tekee, Birgitta Vainio-Mattila, Maa- ja metsätalousministeriö, alustuksen video

9.45               Maatilaverkoston haastatteluiden antia: varautumisen esteitä ja edistäjiä, Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus, alustuksen video

10.15             Ilmastonmuutokseen varautumisen haasteet ja varautumisen tukeminen neuvonnan näkökulmasta, Terhi Mäkilä, ProAgria Etelä-Suomi,

10.45              Knehtilän tilan ilmastoratkaisut ja esittelykierros, Markus Eerola, Knehtilän tila, alustuksen video

11.45              Lounas (tarjotaan)

12.45              Käytännön esimerkkejä maatilojen ilmastoratkaisuista

Talviaikainen kasvipeitteisyys ja kerääjäkasvien viljely, Kallepekka Toivonen, Nurmijärvi, alustuksen video

Pellon vesitalouden parantaminen osana maan kasvukunnon ylläpitoa, Timo Ylieskola, Marttila

13.30              Iltapäiväkahvi

14.00              Yhteinen keskustelu: miten maatilojen ilmastonmuutokseen varautumista voi ohjata tiedolla, Annukka Vainio, Luonnonvarakeskus, alustuksen video

15.00              Yhteenveto ja loppusanat

Lisätietoja ja ilmoittautumiset 9.4. mennessä osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/S/ECC26E6148F8519C

Riikka Armanto, riikka.armanto@luke.fi / 029 5322135

Sakari Raiskio, sakari.raiskio@luke.fi / 029 5326454

Tervetuloa!

vilma-logorimpsu

Etäluento ma 26.3.2018 klo 14: Maatalous ja Suomen ja EU:n ilmastopolitiikka – tavoitteita ja toimia

 

VILMA-hankkeen seuraava etäluento pidetään maanantaina 26.3.2018 klo 14 alkaen. Etäluennon aiheena on ”Maatalous ja Suomen ja EU:n ilmastopolitiikka – tavoitteita ja toimia”. Etäluennon pitää neuvotteleva virkamies Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriöstä.

Etäluento toteutetaan Lync-järjestelmällä. Luento kestää noin 1 tunnin sisältäen mahdollisuuden keskustella luennon aiheesta. Alla Lync-osoite. Lync-linkki toimii parhaiten Internet Explorer –selaimella. Jos tulee teknisiä pulmia, niin ota yhteyttä 050 571 4548. Etäluennot ovat kaikille avoimia, ne ovat osa maatilaverkoston toimintaa.

Linkki etäluentoon https://ucc.vy-verkko.fi/luke/meet/riitta.savikko/WD1JVVL2

piirros: Ville Heimala.

piirros: Ville Heimala.

Etäluento: Maan kasvukunnon ylläpito ti 13.3.2018 klo 13

 

VILMA-hankkeen seuraava etäluento ”Maan kasvukunnon ylläpito” pidetään tiistaina 13.3.2018 klo 13 alkaen. Luennon pitää tutkija Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskuksesta. Etäluento toteutetaan Lync-järjestelmällä ja se myös nauhoitetaan, jolloin se on kuunneltavissa Ilmastoviisas.fi –sivustolla Etäluennot-osiossa myöhemminkin. Luento kestää n. 1 tunnin sisältäen mahdollisuuden keskustella luennon aiheesta. Etäluennot ovat kaikille avoimia, ne ovat osa maatilaverkoston toimintaa.

Linkki etäluentoon: https://ucc.vy-verkko.fi/luke/meet/riitta.savikko/KM6RCG89

piirros: Ville Heimala.

piirros: Ville Heimala.

Etäluento ti 27.2.2018 klo 10: Tilan energiaomavaraisuus

 

VILMA-hankkeen seuraava etäluento ”Tilan energiaomavaraisuus” pidetään tiistaina 27.2.2018 klo 10 alkaen. Luennon pitää johtava asiantuntija, MMM Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitosta. Etäluento toteutetaan Lync-järjestelmällä ja se myös nauhoitetaan, jolloin se on kuunneltavissa Ilmastoviisas.fi –sivustolla Etäluennot-osiossa myöhemminkin. Luento kestää n. 1 tunnin sisältäen mahdollisuuden keskustella luennon aiheesta. Etäluennot ovat osa maatilaverkoston toimintaa. Etäluennot ovat kaikille avoimia.

Etäluennon linkki: https://ucc.vy-verkko.fi/luke/meet/riitta.savikko/PLKLJ56Y

Lync toimii parhaiten Internet Explorer-selaimella.

Jos tulee kysyttävää, ota yhteyttä Sakari Raiskioon, puh: 029 532 6454.

piirros: Ville Heimala.

piirros: Ville Heimala.

 

Miten vältän maan haitallisen tiivistymisen maatalousrenkaiden avulla? – uusi raportti viljelijöden avuksi

 

Maan tiivistyminen on yleinen viljelymaiden ongelma. Entistä raskaammat maatalouskoneet lisäävät maaperän kuormitusta. Kun maaperä tiivistyy, sen irtotiheys kasvaa ja huokosten määrä vähenee, mikä heikentää maan vedenpidätyskykyä, vedenläpäisykykyä sekä kaasunvaihtoa. Tiivistymisen seurauksena juurten kasvu heikkenee ja ravinteiden otto vähenee. Satotasot jäävät vaatimattomiksi.

Tiivistymisriskejä voidaan kuitenkin vähentää käyttämällä renkaissa töihin sopivia ilmanpaineita, lisäämällä työkoneisiin renkaita tai vaihtamalla nykyiset renkaat matalapainerenkaiksi. Joissain tilanteissa koneketjun keventäminen tai työkoneiden leveyksien sovittaminen toisiinsa on paras ratkaisu. Maan tiivistymisriskejä vähentämällä voidaan parantaa satotasoja ja viljelyn kannattavuutta. Rengastuksen suunnittelu tilatasolla on kuitenkin monimutkainen ja monivaiheinen prosessi. Hyvän ratkaisun löytämiseen tarvitaan aikaa ja hyviä työkaluja.

piirros: Ville Heimala

piirros: Ville Heimala

 

 

 

 

 

 

 

Nyt työkaluksi on tuotettu Miten vältän maan haitallisen tiivistymisen maatalousrenkaiden avulla? -raportti, joka käsittelee maan tiivistymistä ja sen välttämistä sekä tilan renkaiden parantamista teoreettisella ja käytännönläheisellä tasolla.

Raportti on tuotettu osana OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanketta.

osmo-logo

Maan multavuuden hoito – työpaja ja webinaari ke 7.3. Kokemäellä

osmo-kuvanauha

Miten lisätään nopeasti eloperäistä ainesta peltoon ja palautetaan maan kasvukunto?

 

Aika: ke 7.3. klo 9-16

Paikka: Kokemäen maatalousoppilaitoksen auditorio (SASKY koulutuskuntayhtymä Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Kokemäki), Kauvatsantie 189, 32800 Kokemäki

Kohderyhmä: Viljelijät, jotka ovat kiinnostuneita peltojen kasvukunnon parantamisesta ja hyvästä maan rakenteen hoidosta. Työpaja sopii eri tuotantosuuntien viljelijöille. Multavuuden kohentamiseen on tarvetta niin perunan, sokerijuurikkaan kuin vihannesten viljelyyn käytetyillä pelloilla. Multavuuden kohentamisesta olisi hyötyä myös savimaiden viljanviljelyssä.

Tavoite: Löytää yhdessä ratkaisuja vähämultaisten hietamaiden viljeltävyyden parantamiseksi. Multavuus on laskenut monella pellolla huolestuttavan alas, mikä näkyy mm. lisääntyneenä kastelutarpeena, sääherkkyytenä, tautipaineina ja kasvin ravitsemuksen haasteina. Tässä tilanteessa multavuuden pienelläkin nostolla on suuri suhteellinen vaikutus. Työpajassa pohditaan keinoja, jolla maan multavuutta saataisiin nostettua 1-2 % prosenttiyksiköllä (t.s. tasosta vähämultainen 2-3% tasolle multava 4-5%). Multavuuden nostolla saavutetaan paljon hyötyjä, mutta sen toteuttaminen vaatii tilakohtaisia räätälöityjä ratkaisuja ja eri menetelmien sovittamista yhteen (kerääjäkasvit, viljelykierto, org aaniset maanparannusaineet, biohiili, muokkaus).

Pääsisällöt:
-maan kasvukunnon merkitys
-maan multavuuden hoidon perusratkaisut
-miten multavuutta lisätään vähämultaiseen kivennäismaahan, merkittävissä määrin ja melko nopeasti

Hinta: maksuton. Kahvit tarjotaan, ruokailu omakustanteinen.

Lisätietoja:
Jukka Rajala, OSMO-hanke, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, puh 044 303 2210
Sauli Jaakkola, MUUVI-hanke, Pyhäjärvi-instituutti, puh 044 045 6423
Riitta Savikko, VILMA-hanke, Luonnonvarakeskus, puh 050 571 4548

Ilmoittautuminen: viimeistään 28.2.2018, http://bit.ly/multavuudenhoitotyopaja

Järjestäjät: Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja ProAgria Länsi-Suomen Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä (OSMO)–hanke, Pyhäjärvi-instituutin Muuttuvat viljelymenetelmät (MUUVI)-hanke, Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA)–hanke sekä Baltic Sea Action Group (Carbon Action -hiilipilotti).

Tapahtumaan voi osallistua paikanpäällä Kokemäellä tai sitä voi seurata webinaarina omalta tietokoneelta. Webinaariohjeet lähetetään ilmoittautuneille myöhemmin.

Tervetuloa työpajaan!

***

OHJELMA

Maan multavuuden hoito – työpaja ja webinaari

Miten nopeasti lisätään eloperäistä ainesta peltoon ja palautetaan maan kasvukunto?

Aika: ke 7.3. klo 9-16

Paikka: Kokemäen maatalousoppilaitoksen auditorio (SASKY koulutuskuntayhtymä Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Kokemäki), Kauvatsantie 189, 32800 Kokemäki

8.30 Kokoontuminen ja aamukahvi

9.00 Tervetuloa, työpajan aloitusRiitta Savikko, Luonnonvarakeskus

9.05 OSMO-hankkeen esittelyTuomas Mattila, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, alustuksen video

 

Osio 1. Mitä tiedetään multavuuden lisäämisestä?

9.15 Maan hyvä kasvukunto multavuuden hoidon perustanaTuomas Mattila, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, alustuksen video

9.45 Miten neuvoja näkee multavuuden heikkenemisen: mitä mullattomuus aiheuttaa? Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi, alustuksen video

10.00 Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat, Tapio Salo, Luonnonvarakeskus, alustuksen video

10.30 Mikrobien merkitys maan multavuuden lisäämisessäKristiina Karhu, Helsingin yliopisto ja Jussi Heinonsalo, Ilmatieteen laitos

11.00 Lounas

 

Osio 2. Miten tietoa viedään käytäntöön?

12.00 Millaisella viljelytekniikalla multavuutta lisää? Tuomas Mattila, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, alustuksen video

12.45 Viljelymaiden kasvukunnon palautus biohiilen ja muiden biomassojen avullaKari Tiilikkala, Luonnonvarakeskus, alustuksen video

13.30 Kompostituotteita ja käytännön kokemuksiaTuomas Pelto-Huikko, Biolan Oy, alustuksen video

14.00 Kahvi

 

Osio 3. Miten tästä eteenpäin? Mahdollisuudet ja haasteet

14.30 Pyhäjärvi-instituutin toiminta maan multavuuden lisäämiseksiSauli Jaakkola, Pyhäjärvi-instituutti, alustuksen video

14.40 Mitä Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA)-hanke tarjoaa viljelijöiden tueksi? Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus, alustuksen video

14.50 Carbon Action -hiilipilotti ja hiilen varastoiminen maaperäänSanna Söderlund, BSAG, alustuksen video

15.00 Yhteinen keskustelu multavuuden hoidosta: mitä pitäisi tapahtua omalla tilalla, entä mitä tukea tarvitaan yrityksiltä, entä hallinnolta?

15.30 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle

15.45 Tilaisuus päättyy

 

 

***

Webinaariohjeet

Webinaaria voit katsella tästä linkistä https://www.youtube.com/watch?v=QWemERg0PCY

Yhteys aukeaa klo 8.50 alkaen. YouTube toimii parhaiten Mozilla Firefox ja Chrome-selaimilla, Internet Explorer-selaimella osalla osallistujista on ollut pulmia.

Voit kirjoittaa kysymyksiä ja kommentteja seminaarin puhujille chat-kentän kautta. Kuvan viereinen chat/keskustelukenttä avautuu striimauksen yhteydessä. YouTuben chattiin pitää kirjautua omilla Google-tunnuksilla, jos haluaa kirjoittaa (siis esim. gmail-sähköpostin pitäisi olla auki toisella välilehdellä, jos ei sellaista ole ja haluaa kirjoittaa, niin chat-ohjelma vie tunnustenluontisivulle). Striimauksen seuranta onnistuu pelkkää linkkiä klikkaamalla. Kysymyksiä ja kommentteja voi laittaa myös tekstiviestinä Riitalle, 050 571 4548, niitä välitetään tarvittaessa eteenpäin sitäkin kautta.

Etäosallistujana voit antaa työpajan järjestäjille palautetta tämän palautelomakkeen kautta.

Extra: Kunkin alustuksen jälkeen on myös mahdollista miettiä teemasta mieleen tulevia haasteita, mahdollisuuksia ja ratkaisuja tämän lomakkeen avulla. Lomakkeen täyttö on täysin vapaaehtoista, ja siitä voi täyttää vain osankin.

logorimpsu