Nyt on kansainvälinen palkokasvien vuosi

 

IYP-posteri-kuva

Vuosi 2016 on YK:n nimeämä kansainvälinen palkokasvien vuosi (International Year of Pulses*). FAO:n toteuttaman teemavuoden tavoitteena on lisätä palkoviljojen käyttöä ruokana ja kertoa niiden hyvistä puolista. Lue lisää.

Palkokasvit hyödyntävät ilmakehän typpeä

Palkokasvien siemenet sijaitsevat paloissa, mistä juontuu niiden nimikin. Palkokasvien erityisominaisuus on typen ottaminen ilmakehästä juurinystyröissä sijaitsevien bakteerien avulla. Tämän ansiosta ne pystyvät kasvamaan monenlaisissa olosuhteissa ilman typpilannoitusta.

 

 

 

Sana ”pulse” tarkoittaa palkokasvia, josta syödään siemenet eli suora käännös suomeksi on ”palkovilja”. Lajeina se sisältää pavut, herneet ja  linssit. Palkokasveihin kuuluu myös muita kuin palkoviljoja kuten monivuotiset nurmipalkokasvit apiloineen ja öljypalkokasviksi luettava soija.

Herne ja härkäpapu ovat kotimaisia kasveja. Sinilupiinia viljellään Suomessa jonkin verran, mutta linssejä tai soijaa ei. Valkuaisfoorumi-hankkeessa keskitytään kotimaisen valkuaistuotannon edistämiseen. Lue lisää Valkuaisfoorumi-hankkeen viljelykokeista.

Palkokasvit ovat terveellistä ruokaa

Pavut, herneet ja linssit ovat varsinaista superfoodia. Niissä on paljon proteiinia mutta myös ravintokuitua. Ne ovat itsessään hyviä ja terveellisiä ja sopivat monenlaiseen käyttöön. Uusien ravitsemussuositusten mukaan palkokasveja kannattaisi syödä enemmän, vähintäänkin kerran viikossa. Lue lisää kotimaisista valkuaiskasveista ihmisravitsemuksessa.

Lue lisää ScenoProt- ja Valkuaisfoorumi-hankkeiden uutiskirjeestä.

Tulevaisuuden metsissä viljellään sieniä ja marjoja

kuva: Luken arkisto

kuva: Luken arkisto

 

Metsämarjojen ja -sienten viljely puuntuotannon rinnalla parantaa Suomen mahdollisuuksia luonnontuotealan markkinoilla. Luonnontuotteiden kysyntä on maailmalla kovassa kasvussa. Kysyntää on erityisen paljon Aasiassa.

Tulevaisuuden metsissä tuloja voidaan saada mm. metsämarjoista, ruokasienistä ja erikoissienistä.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen artikkelista Tulevaisuuden metsissä viljellään sieniä ja marjoja.

MMM: maa- ja metsätalous tarjoaa mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään

tiilikainen

Kimmo Tiilikainen. kuva: Karoliina Rimhanen / Luken arkisto.

Ministeri Tiilikaisen mielestä maa- ja metsätalouden merkitys on suuri ilmastonmuutoksen hillinnässä, eikä maataloutta pidä nähdä vain ongelmana – se tulisi nähdä myös ratkaisuna. Ministeri muistutti, että maatalouden päästöjen kustannustehokas vähentämismahdollisuus on kuitenkin rajallinen. Ruuantuotantoa on maailmassa lisättävä, jotta kasvavan väestön kysyntään voidaan vastata.

Ministeri Tiilikainen korosti EU:n maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa 17.5.2016 puheenvuorossaan metsien merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja hiilen sitomisessa. Ilmastotoimien tulisi kannustaa metsien kestävään hoitoon ja käyttöön.

 

 

– Biotaloudella on huomattava merkitys ilmaston lämpenemisen hidastamisessa. Suomessa biotalouden kehittäminen perustuu kestävään metsien hoitoon. Puusta voidaan kehittää uusia tuotteita korvaamaan uusiutumattomia materiaaleja ja fossiilista energiaa, Tiilikainen painotti.

Lue lisää Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteesta 17.5.2016: EU:n maatalousministerit: maa- ja metsätalous tarjoaa mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään

Euroopan unionin metsäisimmät maat vetosivat komissioon

 

Koivuja Punkaharjulla. Kuva: Erkki Oksanen / Luken arkisto.

Koivuja Punkaharjulla. Kuva: Erkki Oksanen / Luken arkisto.

Suomi on lähettänyt yhdessä yhdeksän muun metsäisen maan kanssa komissiolle kirjeen, jossa ehdotetaan Pariisin sopimuksen mukaisesti metsien kestävän hoidon ja käytön huomioimista EU:n 2030 ilmastokehyksessä. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen ja yhdeksän muun jäsenmaan ministerin kirje on osoitettu ilmastokomissaari Miguel Arias Cañetelle ja maatalouskomissaari Phil Hoganille.

Lue lisää Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteesta 17.5.2016 Euroopan unionin metsäisimmät maat vetosivat komissioon.

Kohti neljää promillea

 

4p1000

Suomi sitoutui viime vuoden lopulla Pariisin ilmastokokouksen yhteydessä tukemaan maaperän hiilivarojen lisäämistä neljän promillen verran vuosittain. Nyt ilmastosopimus on allekirjoitettu ja keinojen kehittäminen tavoitteen saavuttamiseksi alkaa.

Neuvotteleva virkamies Hanna Mattila maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo, että niin sanottuun neljän promillen aloitteeseen kirjattu hiilimäärä vastaa ihmisen toiminnasta vuosittain aiheutuvia kasvihuonekaasu- eli khk-päästöjä.

 

 

– Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on saada päästöt ja hiilinielut tasapainoon vuosisadan loppuun mennessä. Päämääränä on pysäyttää maapallon keskilämpötilan nousu 1,5–2 asteeseen, Mattila taustoittaa.

Maaperä nostettiin Pariisissa näkyvään rooliin, sillä maassa on enemmän hiiltä kuin maanpäällisessä kasvillisuudessa tai ilmakehässä. Maaperän hiilivarantojen pienikin muutos voi vaikuttaa paljon ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen.

Miten maatalous ja metsätalous liittyvät neljän promillen tavoitteeseen? Lue lisää Luken artikkelista Kohti neljää promillea.

 

Biokaasusta joukkovoimaa pe 13.5. Jyväskylässä

 
Perjantai 13.5.2016 klo. 10:00 – 12:30
Lutakonaukio 12, Jyväskylä, Paviljonki, luentosali Alvar, 3 krs.
 

9.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvia tarjolla
10.00 Tilaisuuden avaus: Hiilineutraali teollisuus -avainalueen vetäjä Tiina Kähö, Sitra

Biokaasu kasvuun ekosysteemeillä, Mirja Mutikainen, liiketoimintapäällikkö, energia ja biotalous, Ramboll

Miten me sen teimme? Parhaista käytännöistä ja yhteistyökumppanuuksista kertomassa ova

Biokaasu Postin ajoneuvojen käytössä
Kehittämispäällikkö Eeli Mykkänen, Gasum Biotehdas Oy ja Senior Asset Manager Juha Sinivuo, Posti

Biohajoavista jätteistä kierrätyslannoitteiksi ja energiaksi
Toimitusjohtaja Mika Juvonen, BioKymppi Oy

Missä mennään Keski-Suomessa? Alueellinen biokaasutiekartta suunnan näyttäjänä.

Paneelikeskustelussa mukana: toimitusjohtaja Erkki Kalmari Metener Oy, toimitusjohtaja Esko Martikainen Mustankorkea Oy, tutkimus- ja kehittämispäällikkö Pirkko Melville, Jyväskylän       kaupunki, kehityspäällikkö Eeli Mykkänen Gasum Biotehdas Oy, projektipäällikkö JaakkoTukia Biotalousinstituutti JAMK. Paneelin vetää projektipäällikkö Outi Pakarinen, Keski-Suomen liitto.

Yhteenveto, kehittämispäällikkö Hannu Koponen, Keski-Suomen liitto

12.30 Tilaisuus päättyy verkostoitumislounaaseen

Ilmoittauduthan 3.5.2016 mennessä täällä.

Tilaisuuden järjestävät Sitra ja Keski-Suomen liitto.

Lisätietoja Sitran sivuilla.

Lämpimästi tervetuloa!

Samaan aiheeseen liittyen järjestetään lauantaina 14.5.2016 klo 11-13 koko perheen tapahtuma BiokaasuKS – Autoillaan puhtaasti tulevaisuuteen Jyväskylän Aren aukiolla.

Luonnonvarakeskuksen Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen / Luken arkisto.

Luonnonvarakeskuksen Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen / Luken arkisto.

ProAgrian kysely maaseudun pientuottajille mobiilin markkinapaikan tarpeista

 

kuva: Yrjö Tuunanen / Luken arkisto

kuva: Yrjö Tuunanen / Luken arkisto

Moni mökkiasukas, matkailija ja paikallinenkin jättää ostoksia tekemättä vain siksi, että ei tiedä tai löydä paikallista tarjontaa. Paikallisuus ja ekologisuus ovat nousevia trendejä – osalle arjessa, osalle matkailussa, osalle sekä että. Paikallisen ruoan, kädentaitotuotteiden sekä matkailupalveluiden markkinoilla on valtavasti hyödyntämätöntä potentiaalia, koska myyjä ja ostaja eivät välttämättä kohtaa.

 

 

 

ProAgria Maatalouden Laskentakeskus haluaa olla mukana auttamassa suomalaisten pientuottajien ja käsityöläisten toimintaa sekä kohtaamista loppuasiakkaan kanssa. Selvitämme heidän toimeksiantonaan kysyntää lähi- ja luomuruoan, maatila- ja matkailupalveluiden sekä käsitöiden ja muiden käden taidon tuotteiden mobiilille markkinapaikalle. Selvitystyö käsittää muun muassa kyselyt sekä tuottajille että kuluttajille.

Tässä tuottajille suunnatussa kyselyssä selvitämme suomalaisten paikallistuottajien toimintaa, tavoitteita, käytössä olevia tuotemyynnin ja -jakelun kanavia sekä tulevaisuuden toiveita ja tarpeita kuluttajien tavoittamiseksi. Kysely on verkkopohjainen, ja siihen vastaaminen vie korkeintaan 10 minuuttia. Tiedot käsitellään luottamuksellisesti ja niitä käytetään vain edellä mainittuun tarkoitukseen.

Annamme mielellämme lisätietoja tutkimuksesta, yhteydenotot Tiina Merikoski, tiina@suunnittelukiila.fi.

Toivomme vastaustanne 6.5.2016 mennessä.

Vastaamaan pääset tästä:
https://query.mediaclever.fi/?id=6745414987541CCM4h786X

Yhteistyöterveisin

Tiina Merikoski (maisema-arkkitehti, tohtorikoulutettava)
Tutkimus- ja suunnittelupalvelu KIILA

Janne Silvonen (VTM)
Media Clever Oy

Haussa 100 parasta suomalaista ilmastoratkaisua – tee ehdotus 29.4. mennessä!

kuumailmapallot

Mitkä ovat parhaat suomalaiset ilmastoratkaisut?

Ehdota ja kommentoi http://tinyurl.com/100ratkaisua.

Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurista haasteista, jonka ratkaisemisessa Suomella voi olla kokoaan merkittävämpi rooli. Kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja tukevassa Ympäristöministeriön hankkeessa etsitään itsenäisyytemme tulevan juhlavuoden kunniaksi 100 parasta ratkaisua, joilla voidaan selättää ilmastokriisiä.

Ehdota omaa ilmastoratkaisuasi ja kommentoi muiden ehdotuksia 29.4. mennessä. Tämän jälkeen parhaita ehdotuksia voi äänestää viikon ajan. Ratkaisuja voi ehdottaa ja kommentoida osoitteessa http://tinyurl.com/100ratkaisua.

Lisätietoja Ympäristöministeriön tiedotteessa Haussa 100 parasta suomalaista ilmastoratkaisua – tee ehdotus!

Maan kasvukunnon osaajien valmennusryhmät käynnistyvät Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa

 

Maatalouden tärkeimmät resurssit ovat viljelijän osaaminen ja peltomaan kasvukunto. Paras tapa näiden kehittämiseen on OSMO-hankkeen valmennusryhmä.

Peltomaa on monimutkainen järjestelmä, jonka kokonaisvaltainen hallinta vaatii tietämystä, työkaluja ja osaamista. Valmennus tarjoaa nämä viljelijöiden tarpeisiin sovitetulla tavalla.

Valmennus etenee eri toimenpiteiden suunnittelun kautta. Samalla osallistujat saavat rautaisannoksen maaperän fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa, sekä oppivat soveltamaan näitä käytännön viljelyssä. Aiempien kurssien tapaan ote on samaan aikaan tieteellinen ja käytännönläheinen.

  • Aloitustapaaminen heinäkuussa
  • Käynnistetään ryhmän toiminta, perehdytään maan kasvukunnon suunnitteluun, sovitaan toimintatavoista ja tulevista tapaamisista.
  • Kasvukaudella 2016 ryhmä tutustuu maan kasvukuntoon ja sen hoitoon ryhmäläisten pelloilla.
  • 4-5 verkkokokousta syystalven 2016 aikana sekä yksi lähipäivä
  • Itseopiskelua ja keskustelua sähköisessä oppimisympäristössä oman ehtimisen mukaan.
  • Sähköisten välineiden käyttöä tuetaan ryhmässä ja henkilökohtaisesti tarpeen mukaan.
  • Ryhmässä sovitaan kuinka toimintaa jatketaan tämän jälkeen.

Tavoite:

  • Oppia tulkitsemaan viljavuustutkimuksia sekä huomioimaan maan biologisia, fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia omalla tilalla.
  • Verkostoitua tilojaan kehittävien kollegoiden ja asiantuntijoiden kanssa.

Kohderyhmä: Viljelijät, jotka ovat kiinnostuneita peltojen kasvukunnon parantamisesta ja resurssitehokkaasta maan kasvukunnon hoidosta Etelä-Pohjanmaalla.

Pääsisällöt:

Oleellisimpien kasvukuntohaasteiden tunnistaminen tilatasolla ja lohkokohtaisten toimenpidesuunnitelmien laatiminen

Maan fysikaalisen viljavuuden hoito: Koneketjujen suunnittelu ja rengastustarve, muokkauksen sovittaminen maalajeihin, syväkuohkeutuksen tarve ja toteutus,   vesitalouden hallinta ojituksella ja pinnanmuotoilulla

Maan kemiallisen viljavuuden hoito: kalkituksen suunnittelu, pää- ja sivuravinteiden saatavuuden parantaminen, ravinteiden pidätyskyvyn lisääminen, lannoitustarve ja lannoituksen suunnittelu, hivenlannoitus.

Maan biologisen viljavuuden hoito: Viljelykiertojen suunnittelu, kasvipeitteisyys, kerääjäkasvien käyttö, multavuuden ja biologisen aktiivisuuden lisääminen.

Johtaminen: Kasvukunnon hoitotoimien valinta ja investointien ja toimenpiteiden ajoittaminen vuositasolla

Osaamisryhmän toimintatapa ryhmäläisille ja valmentajille:

  1. Arvostamme eri lähtökohtia ja osaamista. Keskustelu on tärkeää eikä tyhmiä kysymyksiä ole.
  2. Kytkemme uutta tietoa tilan käytäntöihin.
  3. Pohdimme ja päivitämme omia ennakko-oletuksia ja asenteita.
  4. Sovellamme ja kokeilemme uusia asioita ja etsimme niiden avulla ratkaisuja käytännön ongelmiin.
  5. Saamme tukea asiantuntijoilta ja toisilta viljelijöiltä ja jaamme oppimaamme.
  6. Vaikutamme yhdessä kurssin sisältöön, tavoitteisiin ja toimintatapoihin.

Valmentajat: erikoissuunnittelija, viljelijä Jukka Rajala, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja tutkija-viljelijä, tekniikan tohtori Tuomas Mattila, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Ryhmissä vierailee muita alan asiantuntijoita.

Hinta: 250 euroa/henkilö (arvonlisäveroton koulutus), sis. opetus, kurssimateriaalit, suunnittelua tukevat työkalut, asiantuntijoiden ohjaus ja todistus.

Hakeminen
: Ryhmään otetaan enintään 20 viljelijää. Jätä hakemuksesi viimeistään 16.6.2016:

Hakulomake Etelä-Pohjanmaan ryhmään http://51.fi/osmo-epohjanmaa

Hakulomake Satakunnan ryhmään http://51.fi/osmo-satakunta

Järjestäjä: Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, ProAgrian Etelä-Pohjanmaan ja ProAgria Länsi-Suomen OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä –hanke

Lisätietoja: Jukka Rajala, jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210.

*Laitevaatimukset verkko-opetuksessa: Tietokone, sähköpostiosoite, internet-yhteys, (jonka nopeus vähintään 0,5 Mb/s, mieluiten yli 4 Mb/s), kuuloke-mikrofoniyhdistelmä.
Web-kamera on suositeltava.

osmo-logo

Kotimaisen naudanlihantuotannon ympäristökuormitusta voidaan vähentää jopa neljänneksellä

Kuva: Janne Lehtinen/Luken arkisto

Kuva: Janne Lehtinen/Luken arkisto

 

Naudanlihantuotannon tehokkuutta parantavat toimenpiteet voivat vähentää merkittävästi ilmasto-, vesistö- ja happamoittavia vaikutuksia nykyisestä. Tuotanto tehostuu, kun pellot hoidetaan hyvin ja lannoitetaan tasapainoisesti. Myös laadukas eläinaines ja eläinten hoito ovat hyödyksi.

Luonnonvarakeskus (Luke) tutki laajassa, nelivuotisessa FootprintBeef-hankkeessa erilaisia tapoja pienentää kotimaisen naudanlihantuotannon ympäristövaikutuksia.

 

”Naudanlihantuotannon aiheuttamia ilmastovaikutuksia voidaan leikata jopa neljänneksellä, jos tuotannossa otetaan käyttöön tehokkaimmat päästöjen vähennyskeinot. Näitä ovat muun muassa hyvin sulava säilörehu, viljely hyväkuntoisilla kivennäismaapohjaisilla pelloilla sekä runsaat sadot”, kertoo hankkeen koordinaattori Hannele Pulkkinen Lukesta.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen uutisesta 21.4.2016 Kotimaisen naudanlihantuotannon ympäristökuormitusta voidaan vähentää jopa neljänneksellä.

Lue myös YLEn uutinen 24.4.2016 Professori: Kotimaisen jauhelihan syönti on ekoteko

FootprintBeef-hankkeen loppuseminaarin esitykset 21.4.2016 löytyvät täältä.