Tilaa Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen uutiskirje

Näyteikkuna

VILMA-logo

Tule mukaan Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen uutiskirjeen sähköpostilistalle! Saat uutiskirjeen maaseudun ilmastotyöstä ja hankkeen tapahtumista noin neljä kertaa vuodessa sähköpostiisi. Uutiskirjeen voit tilata lomakkeella tai lähettämällä sähköpostin osoitteeseen riitta.savikko@luke.fi tai soittamalla 050 571 4548. Halutessasi voimme lähettää uutiskirjeen myös kirjepostina, kerrothan silloin postiosoitteesi.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen uutiskirjeen tilauslomake.

Kokeiluja ilmastonmuutokseen varautumisen keinoista

Näyteikkuna

 

Ohran lajikeseosten havaintoruudut 8.6.2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto

Ohran lajikeseosten havaintoruudut 8.6.2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto

 

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hankkeessa tehdään pienimuotoisia kokeiluja havainnollistamaan maatalouden ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja. Vuonna 2016 keskitytään peltokasvintuotantoon, erityisesti palkokasveihin, viljoihin ja seosviljelyyn. Kesällä 2016 kokeiluja tehdään Luonnonvarakeskuksen Mikkelin toimipaikan Karilan koepelloilla.

Katso lisää kokeilujen kuulumisista.

Voit seurata kokeilujen etenemistä myös facebook-sivulla.

 

OSMO-hankkeen pellonpiennarpäivä työnäytöksin Kauhavalla 27.7.2016

Aiheina:

Maan rakenne, ravinnepuutokset, nestemäisten lannoitteiden hyväksikäyttö, tehokas lietelannan vetoletkulevitys maan rakennetta säästäen ja tiivistyneen maan jankkurointi sekä perunan luomuviljelytekniikka.

Aika:  Keskiviikko 27.7.2016, klo 10-15.00

Paikka: Pekka Paavolan pellot Kauhavalla (opastus Kauhava-Ylivieska tieltä)

Kohderyhmä: Viljelijät, jotka ovat kiinnostuneita peltojen kasvukunnon parantamisesta ja resurssitehokkaasta maan kasvukunnon hoidosta.

Pääsisällöt:

    • Tilakokeen ja ensimmäisten tulosten esittely
    • Maan rakenne ja ravinnetasapaino – maan     tiivistymien ja ravinnepuutteiden tunnistaminen
    • Perunan viljelytekniikka luomuviljelyssä
    • Jepuan Biokaasu Oy:n nestemäisen eloperäisten lannoitteiden käyttö ja levitys
    • Lietelannan levitys maan rakennetta säästäen
    • Työnäytökset:
    • Slurry Mate-vetoletkukalustolla
    • Jankkurointi

Hinta: Tilaisuus on maksuton. Kahvit ja ruoka omakustanteisia.

Ilmoittautuminen: viimeistään ma 25.7.2016, http://51.fi/peltopaiva 270716 kauhavalla

Järjestäjät:
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja ProAgrian Länsi-Suomen OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä –hanke
ProAgria E-Pohjanmaan Ravinteet kiertoon – ja Peruna kasvuun -hankkeet.

Lisätietoja: Jukka Rajala, jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210.
Juhani Rahko, juhani.rahko@proagria.fi, puh. 043 825 0103
Jari Luokkakallio, jari.luokkakallio@proagria.fi, puh. 0400 297 235

Ohjelma pellonpiennarpäivässä 27.7.2016

PELLONPIENNARPÄIVÄ TYÖNÄYTÖKSIN Kauhavalla 27.7.2016

Ohjelma

Aika: ke 27.7. klo 10.00-15.00
Paikka: Pekka Paavolan maatilan pellot Kauhavalla
Ruislohko, Tanelintie 500
Perunalohko, Pölkyntie 206
Nurmilohko/työnäytöslohko, Ihanamäentie 21 (=pohjoispää) (läpiajettava valtatielle)

10.00 OSMO-hankkeen tilakoe, maan rakenne ja ravinnetila rukiissa
(ruis perunan esikasvi)

Tuomas Mattila, tutkija-viljelijä,
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

11.00 Perunan viljelytekniikka luomussa
• lajikkeet, paikalla mahdollisesti lajiketalojen
edustajia (tilalla luomuviljelyssä tärkkilajikkeet
Kuras ja Kardal, joihin mahdollista tutustua)
• ruton ehkäisy / torjunta
• rikkakasvien torjunta
• maan rakenne
• kone-esittelyjä. Nähtävillä jankkuri sekä uusi Klåvus Groupin multaaja.
• eloperäiset lannoitteet Jepuan Kasvuvoima, perunan soluneste / luomutäydennyslannoitteet

Juhani Rahko, peruna-asiantuntija, ProAgria E-Pohjanmaa

12.30 Tauko (välipalamahdollisuus) ja siirtyminen työnäytöslohkolle
13.00 Työnäytökset
• jankkurointi
• lietelannan vetoletkulevitys
15.00 Ohjelma päättyy

osmo-logo

Miksi peltoa muokataan? – oppeja Maan muokkaus – nurmen rikkominen syysöljykasveille –pellonpiennarpäivästä 14.7.2016 Aurassa

 

Aurassa 14.7. järjestetyn työnäytöspäivän aiheina olivat nurmen lopetus ja kasvualustan valmistaminen syysöljykasveille sekä mekaaninen rikkakasvien torjunta.

Päivä aloitettiin pohtimalla yhdessä, miksi peltoja muokataan. Muokkauksen tavoitteiksi keskusteluissa nousivat ainakin seuraavat: saada peltoon vesitilaa ja ilmatilaa, saada ravinteet kasvien ulottuville, saada kasvimassa peltoon, hallita rikkakasveja, saada aikaan hyvä kylvöalusta. Joskus peltotöiden tarkoitus voi olla päästä pois kodin hulinastakin.

Pellonpiennarpäivä kiinnosti laajaa osallistujajoukkoa. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Pellonpiennarpäivä kiinnosti laajaa osallistujajoukkoa. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

Peltomaan muokkauksessa, ilmanvaihdossa ja ravinnekierrätyksessä viljelijän tärkeitä työntekijöitä ovat lierot. Lierot pystyvät hankkimaan ravintonsa vain pellon pinnasta. Jotta viljelijä peltoa muokatessaan ei aiheuttaisi nälkäkuolemaa työntekijöilleen, tulisi pellon pintaan jäädä vähintään 30 % kasvipeitteisyys. Mistä sitten tietää, milloin on pintaan jäänyt sopiva kasvipeitteisyyden määrä? Tutkija-viljelijä TkT Tuomas Mattila OSMO-hankkeesta neuvoi niksin: laita pellolle 2 m mittanauhaa. Katso 10 cm, 20 cm, 30 cm..180cm, 190 cm, 200 cm eli tasakymmenten viivan kohdalta, jäikö siihen kohtaan kasvinpala. Kerro tulos viidellä. Näin saat kasvipeitteisyysprosentin arvion. Eikä ole tarkoitus kulkea mittanauhan kanssa peltoa läpi, vaan harjoittaa silmää jokusen mittauksen verran.

Tuomas Mattila selvittää pellonkasvipeitteisyysprosenttia. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Tuomas Mattila selvittää pellonkasvipeitteisyysprosenttia. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Päivässä opittiin, että nurmen päättömuokkaukseen, hyvän kasvualustan aikaansaamiseen syysöljykasveille ja rikkakasvien hallintaan on olemassa monenlaisia koneita. Niihin päästiin tutustumaan työnäytöksissä. Mukana oli useita erilaisia lautasmuokkaimia, kultivaattoreita, jankkureita, matalakyntöaura ja siivetön kyntöaura sekä kelajyrsin ja vetojyrsin, juolannostin sekä laserohjattu pellon tasain.

Kelajyrsin ja sen työjälki esittelyssä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Kelajyrsin ja sen työjälki esittelyssä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

Heikki Ajosenpää kannusti viljelijöitä tutkimaan pelloillaan, millaista jälkeä omat koneet tekevät. Havaintojen pohjalta voi parantaa säätöjä seuraavaan muokkauskertaan. Hyvän kylvöalustan aikaansaamiseen hän antoi myös muutaman neuvon. Ensimmäinen muokkauskerta kannattaa tehdä pienemmällä työsyvyydellä, siis lähempänä pellon pintaa. Sen jälkeen pellon annetaan kuivahtaa tovi. Parin viikon päästä ajetaan ristikkäiseen suuntaan (kohtisuoraan ensimmäisen muokkauskerran työsuuntaan) ja inan syvemmällä työsyvyydellä. Tauon aikana rikkakasvit käyttävät ravintovarastojaan kasvuun ja toinen muokkauskerta nitistää rikkoja tehokkaasti. Sitten pääsee kylvämään.

Jukka Rajala, Heikki Ajosenpää, Tuomas Mattila ja Janne Rauhansuu tutkimalla muokkausjälkeä lapion kanssa. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Jukka Rajala, Heikki Ajosenpää, Tuomas Mattila ja Janne Rauhansuu tutkimassa muokkausjälkeä lapion kanssa. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tapahtuma kiinnosti viljelijöitä kovasti. Pellonpiennarpäivään osallistui noin 170 henkilöä. Tapahtuman järjesti OSMO-hanke (OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä). Hanketta toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi. Yhteistyökumppaneina tapahtumassa mukana olivat BSAG ja Järki-hanke, Luken VILMA-hanke sekä varsinais-suomalaiset Maan kasvukunnon osaajat ja Lounais-Suomen luonnonmukaisen viljelyn yhdistys.

Riitta Savikko

 

VILMA-hankkeen esittelypisteellä pellonpiennarpäivässä 14.7.2016 sai tutustua palkokasvien juurinystyröihin ja siemeniin, osallistua tietovisaan ja napata mukaan esitteitä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

VILMA-hankkeen esittelypisteellä pellonpiennarpäivässä 14.7.2016 sai tutustua palkokasvien juurinystyröihin ja siemeniin, osallistua tietovisaan ja napata mukaan esitteitä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

OKRA-maatalousnäyttelyssä esillä palkokasveja ja muita ilmastoviisaita ratkaisuja

 

OKRA-maatalousnäyttely järjestettiin Oripäässä 6-9.7.2016. Neljän näyttelypäivän aikana kävijöitä oli tapahtumassa ennätysmäärä,  83 500. Luonnonvarakeskuksen osastolla sisähallissa riitti myös hulinaa. Luonnonvarakeskuksen osastolla esittelyssä olivat niin palkokasvit, erikoiskasvit, kasvitaudit ja kasvintuhoojat, ravinnekierrätyksen ajankohtaisteemat kuin maatalousautomaation uudet tuuletkin.

Luonnonvarakeskuksen osastolla liikkui turkoosipukeista porukkaa. Smurffejako? Ei vaan tutkimusväkeä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Luonnonvarakeskuksen osastolla liikkui turkoosipukeista porukkaa. Smurffejako? Ei vaan tutkimusväkeä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke kiikutti OKRAan esille erilaisia palkokasveja. Palkokasvit ovat esimerkki ilmastoviisaasta ja monihyötyisestä ratkaisusta. Palkokasveista on moneksi, ne tarjoavat valkuaista, viherlannoitusta ja maanparannusta.

Palkokasvit ottavat typpeä ilmakehästä ja tuottavat runsaasti valkuaista. Palkokasvien satoa voi käyttää monipuolisesti joko ihmisten ravintona, eläinten rehuna tai viherlannoitukseen.  Eläinten rehuna kotimaisten palkokasvien käyttö lisää valkuaisrehuomavaraisuutta. Palkokasveilla on viljelykierrossa hyvä esikasvivaikutus. Typpilannoitusvaikutuksen lisäksi palkokasvit parantavat maan rakennetta ja lisäävät maan humuspitoisuutta; palkokasvien avulla voidaan monipuolistaa viljelykiertoa ja helpottaa kasvitautien ja -tuholaisten hallintaa.

Herne ja härkäpapu olivat näyttelyvieraille tutuimmat palkokasvit. Tunnistatko ne kuvista?

Palkokasvien siemeniä, veriapila, puna-apila ja valkoapila (samassa keskimmäisessä sangossa) ja herne VILMA-hankkeen esittelypisteellä OKRAssa 2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

Palkokasvien siemeniä, veriapila, puna-apila ja valkoapila (samassa keskimmäisessä sangossa) ja herne VILMA-hankkeen esittelypisteellä OKRAssa 2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Säkillinen palkokasveja OKRAssa. Takana vasemmalla soija ja oikealla härkäpu. Keskellä vasemmalla valkolopiini ja oikealla rehuvirna. Edessä vasemmalla sinimailanen ja oikealla vuohenherne. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Säkillinen palkokasveja OKRAssa. Takana vasemmalla soija ja oikealla härkäpu. Keskellä vasemmalla valkolopiini ja oikealla rehuvirna. Edessä vasemmalla sinimailanen ja oikealla vuohenherne. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Esittelypisteeltämme  sai ottaa mukaansa myös tietokortteja palkokasveista, seka- ja seosviljelystä, maanviljelijän keinoista varautua ilmastonmuutokseen, kestävästä kotieläintuotannosta ja maatilan aurinkosähköstä.

Yhdessä Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön –hankkeen kanssa pidimme Luken pisteellä tietovisaa. Tietovisaan osallistui 212 henkilöä.  Joka päivä osallistujien kesken arvottiin kaksi kupilka-eräkupposta. Kupilkat on postitettu arpaonnen suosimille henkilöille.

Marjo Keskitalon vetämä FutureCrops-hanke esitteli OKRAssa erikoiskasveja. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Marjo Keskitalon vetämä FutureCrops-hanke esitteli OKRAssa erikoiskasveja. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Osastollamme piipahtaneiden kysymykset vaihtelivat niin tuhohyönteisistä ja kasvitaudeista luomuviljelyyn kuin tattarin viljelynikseistä kvinoaresepteihin. Metsä- ja riista-aiheista tietoakin kaivattiin, samoin maaperätietoutta. Muutama pisteellä kävijä toivoi tutkimusta, josta olisi konkreettista käytännön hyötyä: esimerkiksi peltojen parhaista muokkaustavoista (tai muokkaamattomuudesta) ja vesitalouden parantamisesta toivottiin tietoa. Palkokasveista olisi kaivattu syvällistä tietoa tukiehtojen ekologisen alan täyttämisestä, valkolupiinin valkuaiskoostumuksesta, härkäpavun viljelystä, vuohenherneen vieraslajiominaisuuksista, sinimailasen juuriston kasvuvauhdista, soijan kokeiluista Suomessa ja possuille sopivasta valkuaiskasviseoksesta. Osaan kysymyksistä tutkijoiden yhteisvoimin löytyi vastauksia, mutta paljon jäi vastaamattakin. Joihinkin kysymyksiin vastauksia löytyy esimerkiksi Valkuaisfoorumin nettisivuilta, Luomutilan valkuaiskasvioppaasta ja Nautatilojen rehukasvivalikoima laajemmaksi? –raportista.

Riitta Savikko

Palkokasvien siemeniä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Palkokasvien siemeniä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

29.6.2016 Peltohavaintopäivässä esittelyä viljelijöille

 
Peltohavaintopäivässä Mikkelissä ke 29.6. Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA)-hanke esitteli mm. palkokasveja näytesangoissa ja ohra+härkäpapu-seoskokeilua.

Luonnonvarakeskuksen tutkimuspelloilla Karilassa vietetyssä peltohavaintopäivässä pääsi tutustumaan mm. pellon kasvukunnon arviointiin, lapiotestiin, viherlannoituskasvustoihin, erikoiskasveihin ja palkokasveihin. Päivään osallistui reilut 60 henkilöä. Kiitos kaikille kävijöille! Tervetuloa seuraavaan peltohavaintopäivään ke 17.8.!

Peltohavaintopäivän järjestivät: ProAgria Etelä-Savon, Maa-ja kotitalousnaisten, Luonnonvarakeskuksen ja Ruralian hankkeet: Ravinnepiika, Kipakka, Peltohavainto, REVI ja VILMA. Rahoittajat: EU:n Maaseuturahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

DSCN5795

Peltohavaintopäivään osallistui reilut 60 henkilöä. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

DSCN5797

Palkokasvien näytesankoja. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

DSCN5817

Peltomaan rakennetta tutkimassa. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

 

DSCN5846

Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskuksesta esittelee viherlannoituskasvustoja. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

DSCN5851

Jukka Rajala Ruralia-instituutista esittelee peltomaan rakenteen tutkimista lapiotestillä. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

DSCN5851

Tutustumassa erikoiskasveihin, mm. öljyhamppuun, kvinoaan ja spelttiin. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

Kesän peltohavaintopäivät Mikkelissä 29.6.16 – Tervetuloa!

Ke 29.6. Mikkelissä Luonnonvarakeskuksen tutkimuspelloilla Karilassa (Karilantie 2 A) järjestetään peltohavaintopäivä klo 10-14. Tervetuloa tutustumaan ajankohtaisiin viljelyasioihin!

Ohjelmassa:
-Miten pellon kasvukunto arvioidaan peltomaan laatutestin avulla
-Viherlannoitus pellon ravinnehuollossa ja maan kasvukunnon parantajana (esillä yksivuotisia viherlannoitusseoksia)
-Pellon varastoravinteet, niiden merkitys ja analysointi
-Viljavuuspalvelun analyysipalvelut
-Kopterikameranäytös – uusi teknologia avuksi kasvustohavainnointiin

Pelloilla on sekä luomu- että tavanomaisen viljelyn kokeita. Tapahtumapisteisiin voi tutustua omaan tahtiin ja kahvio palvelee koko tapahtuman ajan.
Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tervetuloa!

 

Tiedustelut:
Päivi Kurki
Vanh. tutkija, Luke
p. 029 532 6285

 

Järjestäjät: ProAgria Etelä-Savon, Maa-ja kotitalousnaisten, Luonnonvarakeskuksen ja Ruralian hankkeet: Ravinnepiika, Kipakka, Peltohavainto, REVI ja VILMA.
Rahoittajat: EU:n Maaseuturahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.
Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

OKRAssa esittelemme palkokasveja – tervetuloa pisteellemme!

OKRA-näyttelyssä esiteltävät palkokasvit kasvamassa kasvihuoneessa Mikkelissä.

OKRA-näyttelyssä esiteltävät palkokasvit kasvamassa kasvihuoneessa Mikkelissä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA)-hanke on mukana OKRA-maatalousnäyttelyssä Oripäässä 6-9.7.2016. Pisteemme sijaitsee Luonnonvarakeskuksen osastolla, sisähallissa osastolla F49. VILMA-hanke esittelee OKRA-näyttelyssä erilaisia palkokasveja, sillä palkokasvit tarjoavat monella tapaa ilmastoviisaita ratkaisuja.

 

 

 

Tänä vuonna vietetään YK:n nimeämää palkokasvien vuotta. Palkokasvit pystyvät hyödyntämään ilmakehän typpeä juurinystyröidensä typpibakteerien avulla ja vähentävät siten typpilannoitustarvetta. Palkokasvien satoa voi käyttää monipuolisesti joko ihmisten ravintona, eläinten rehuna tai viherlannoitukseen. Eläinten rehuna kotimaisten palkokasvien käyttö lisää valkuaisrehuomavaraisuutta. Palkokasveilla on viljelykierrossa hyvä esikasvivaikutus. Typpilannoitusvaikutuksen lisäksi palkokasvit parantavat maan rakennetta ja lisäävät maan humuspitoisuutta; palkokasvien avulla voidaan monipuolistaa viljelykiertoa ja helpottaa kasvitautien ja -tuholaisten hallintaa.

 

Maan muokkaus – nurmen rikkominen syysöljykasveille – OSMO-hankkeen pellonpiennarpäivä Aurassa to 14.7.2016

Aurassa 14.7. järjestettävän työnäytöspäivän aiheina on nurmen lopetus ja kasvualustan valmistaminen syysöljykasveille sekä mekaaninen rikkakasvien torjunta.
Nurmen päättömuokkaukseen, hyvän kasvualustan aikaansaamiseen syysöljykasveille ja rikkakasvien hallintaan on olemassa monenlaisia koneita. Näihin pääsemme tutustumaan työnäytöksissä, joissa tavoitteena on muokata pelto kylvökuntoon monivuotisen nurmen jälkeen. Mukana on useita erilaisia lautasmuokkaimia, kultivaattoreita, jankkureita, matalakyntöaura ja siivetön kyntöaura sekä vetojyrsin, juolannostin sekä laserohjattu pellon tasain.

Ilmoittaudu: viimeistään 5.7.2016 ruoan varaamiseksi http://51.fi/maanmuokkauspaiva
Aika: Torstai 14.7.2016, klo 10.00 – 15.00
Paikka: Kuuskoski, Riihikoskentie 32, 21380 Aura
Kohderyhmä: Viljelijät, jotka ovat kiinnostuneita erilaisista maan muokkausmenetelmistä ja muokkauskoneista.
Tavoite: Havainnollistaa ja vertailla eri koneiden muokkaustapoja ja mahdollisia eroja työjäljessä.

Päivän ohjelma koostuu työnäytöksistä pääosin viljelijöiden omin konein sekä esittelyistä.
• eri lautasmuokkareita
• eri kultivaattoreita
• eri jankkureita
• siivetön kyntöaura
• matalakyntöaura
• vetojyrsin
• juolannostin Kvick-Finn
• lannanlevitysnäytös kalkkunanlannalla
• esillä myös erikoiskoneita kuten
• laserohjattu pellon tasain
• kultivaattorin pikavaihtokärjet
• esittelyosastoja eri aihepiireistä, kuten uudenlaisia maanparannusaineita ja ilmastonsuojeluasiaa

Hinta: Tilaisuus on maksuton. Ruokailut ja kahvit omakustanteiset.
Lisätietoja: Kurssin johtaja Jukka Rajala jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210,
Heikki Ajosenpää, heikki.ajosenpaa@proagria.fi puh 050 602 58

Ilmoittaudu: viimeistään 5.7.2016 ruoan varaamiseksi http://51.fi/maanmuokkauspaiva

Ohjelma 14.7.2016

Aika: to 14.7.2016 klo 10.00-15.00
Paikka: Kuuskoski, Riihikoskentie 32, Aura
(Kuuskosken Kartanon viereinen Myssyfarmin vuokralohko)
9.30 Kahvimahdollisuuus
10.00 Päivän avaus ja OSMO-hankkeen esittely
Jukka Rajala, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
10.10 Tervetuloa Myssyfarmille ja syysrypsitilalle
Janne Rauhansuu, Myssyfarmin isäntä
10.20 Maan muokkaus, miksi ja miten?
Tuomas Mattila, tutkija-viljelijä TkT, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
10.30 Työnäytöksiä
11.30 Tauko (lounasmahdollisuus)
12.30 Työnäytöksiä
15.00 Tilaisuuden päätös

Päivän aikana mahdollisuus tutustua hankkeiden ja yritysten esittelypisteisiin.

Koulutuksen järjestää OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanke, jota toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi sekä BSAG, Järki-hanke, Luken VILMA-hanke ja Lounais-Suomen luonnonmukaisen viljelyn yhdistys.

osmo-logo

Kasvukausi vauhdilla käyntiin tänä vuonna: hyviä sato-odotuksia ja tarkkailtavaa tuholaisissa

 

Kylvötöitä Mikkelissä Karilassa 1.6.2016. Kuva Meri Saarnia /Luken arkisto.

Kylvötöitä Mikkelissä Karilassa 1.6.2016. Kuva Meri Saarnia /Luken arkisto.

Kasvukausi käynnistyi aikaisin tänä vuonna koko maassa. Vuosien 1981-2010 keskiarvoon verrattuna ollaan useita viikkoja tavanomaista edellä etenkin pohjoisessa. Ilmatieteen laitoksen sivuilta näet koko maan kasvukauden alkamisen ja voit seurata myös lämpösumman ja sadesumman kehittymistä Jokioisilla ja Sodankylässä. Seuranta löytyy täältä.

Sää näkyy myös metsäpuiden päivittäisessä kasvussa, sitä voit seurata livenä mm. Punkaharjulta.

 

Pelloilla lämmin alkukasvukausi toivottavasti realisoituu hyvinä satoina. Pro Agrian kasvutilannekatsaus kertoo mm. viljakylvöjen olevan loppusuoralla, ensimmäisten säilörehusatojen korjuun olevan jo käynnissä ja mansikka on kukkinut aikaiseen koko maassa. Lue lisää.

Sään myötä saa olla valppaana monien tuholaisten kanssa: ainakin tuomikirvojen kanssa, joiden kasvuennuste tälle vuodelle lupasi runsaita määriä. Riskiä lisää ilmavirtojen mukana tullut kaukokulkeutuma ja lämpö edistää kantojen kasvua viljalla. Myös kaalikoita on saapunut runsaasti Suomeen ja pikkukaalikärpäsen lento on huipussaan. Ajantasainen tilanne pellon ja puutarhan kasvintuhoojien tilanteesta löytyy Luken Kasper-palvelusta.  Seuraa niin pysyt askeleen edellä!

Myös metsissä kirjanpainaja voi hyötyä alkukauden lämmöstä. Lajin esiintymistä kannattaa tarkkailla ajoissa tänä kesänä. Lisätietoja lajista löytyy täältä.

Sari Himanen