Kokeiluja ilmastonmuutokseen varautumisen keinoista

Näyteikkuna

 

Ohran lajikeseosten havaintoruudut 8.6.2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto

Ohran lajikeseosten havaintoruudut 8.6.2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto

 

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hankkeessa tehdään pienimuotoisia kokeiluja havainnollistamaan maatalouden ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja. Vuonna 2016 keskitytään peltokasvintuotantoon, erityisesti palkokasveihin, viljoihin ja seosviljelyyn. Kesällä 2016 kokeiluja tehdään Luonnonvarakeskuksen Mikkelin toimipaikan Karilan koepelloilla.

Katso lisää kokeilujen kuulumisista.

Voit seurata kokeilujen etenemistä myös facebook-sivulla.

 

29.6.2016 Peltohavaintopäivässä esittelyä viljelijöille

 
Peltohavaintopäivässä Mikkelissä ke 29.6. Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA)-hanke esitteli mm. palkokasveja näytesangoissa ja ohra+härkäpapu-seoskokeilua.

Luonnonvarakeskuksen tutkimuspelloilla Karilassa vietetyssä peltohavaintopäivässä pääsi tutustumaan mm. pellon kasvukunnon arviointiin, lapiotestiin, viherlannoituskasvustoihin, erikoiskasveihin ja palkokasveihin. Päivään osallistui reilut 60 henkilöä. Kiitos kaikille kävijöille! Tervetuloa seuraavaan peltohavaintopäivään ke 17.8.!

Peltohavaintopäivän järjestivät: ProAgria Etelä-Savon, Maa-ja kotitalousnaisten, Luonnonvarakeskuksen ja Ruralian hankkeet: Ravinnepiika, Kipakka, Peltohavainto, REVI ja VILMA. Rahoittajat: EU:n Maaseuturahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

DSCN5795

Peltohavaintopäivään osallistui reilut 60 henkilöä. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

DSCN5797

Palkokasvien näytesankoja. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

DSCN5817

Peltomaan rakennetta tutkimassa. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

 

DSCN5846

Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskuksesta esittelee viherlannoituskasvustoja. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

DSCN5851

Jukka Rajala Ruralia-instituutista esittelee peltomaan rakenteen tutkimista lapiotestillä. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

DSCN5851

Tutustumassa erikoiskasveihin, mm. öljyhamppuun, kvinoaan ja spelttiin. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

Kesän peltohavaintopäivät Mikkelissä 29.6.16 – Tervetuloa!

Ke 29.6. Mikkelissä Luonnonvarakeskuksen tutkimuspelloilla Karilassa (Karilantie 2 A) järjestetään peltohavaintopäivä klo 10-14. Tervetuloa tutustumaan ajankohtaisiin viljelyasioihin!

Ohjelmassa:
-Miten pellon kasvukunto arvioidaan peltomaan laatutestin avulla
-Viherlannoitus pellon ravinnehuollossa ja maan kasvukunnon parantajana (esillä yksivuotisia viherlannoitusseoksia)
-Pellon varastoravinteet, niiden merkitys ja analysointi
-Viljavuuspalvelun analyysipalvelut
-Kopterikameranäytös – uusi teknologia avuksi kasvustohavainnointiin

Pelloilla on sekä luomu- että tavanomaisen viljelyn kokeita. Tapahtumapisteisiin voi tutustua omaan tahtiin ja kahvio palvelee koko tapahtuman ajan.
Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tervetuloa!

 

Tiedustelut:
Päivi Kurki
Vanh. tutkija, Luke
p. 029 532 6285

 

Järjestäjät: ProAgria Etelä-Savon, Maa-ja kotitalousnaisten, Luonnonvarakeskuksen ja Ruralian hankkeet: Ravinnepiika, Kipakka, Peltohavainto, REVI ja VILMA.
Rahoittajat: EU:n Maaseuturahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.
Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

OKRAssa esittelemme palkokasveja – tervetuloa pisteellemme!

OKRA-näyttelyssä esiteltävät palkokasvit kasvamassa kasvihuoneessa Mikkelissä.

OKRA-näyttelyssä esiteltävät palkokasvit kasvamassa kasvihuoneessa Mikkelissä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA)-hanke on mukana OKRA-maatalousnäyttelyssä Oripäässä 6-9.7.2016. Pisteemme sijaitsee Luonnonvarakeskuksen osastolla, sisähallissa osastolla F49. VILMA-hanke esittelee OKRA-näyttelyssä erilaisia palkokasveja, sillä palkokasvit tarjoavat monella tapaa ilmastoviisaita ratkaisuja.

 

 

 

Tänä vuonna vietetään YK:n nimeämää palkokasvien vuotta. Palkokasvit pystyvät hyödyntämään ilmakehän typpeä juurinystyröidensä typpibakteerien avulla ja vähentävät siten typpilannoitustarvetta. Palkokasvien satoa voi käyttää monipuolisesti joko ihmisten ravintona, eläinten rehuna tai viherlannoitukseen. Eläinten rehuna kotimaisten palkokasvien käyttö lisää valkuaisrehuomavaraisuutta. Palkokasveilla on viljelykierrossa hyvä esikasvivaikutus. Typpilannoitusvaikutuksen lisäksi palkokasvit parantavat maan rakennetta ja lisäävät maan humuspitoisuutta; palkokasvien avulla voidaan monipuolistaa viljelykiertoa ja helpottaa kasvitautien ja -tuholaisten hallintaa.

 

Maan muokkaus – nurmen rikkominen syysöljykasveille – OSMO-hankkeen pellonpiennarpäivä Aurassa to 14.7.2016

Aurassa 14.7. järjestettävän työnäytöspäivän aiheina on nurmen lopetus ja kasvualustan valmistaminen syysöljykasveille sekä mekaaninen rikkakasvien torjunta.
Nurmen päättömuokkaukseen, hyvän kasvualustan aikaansaamiseen syysöljykasveille ja rikkakasvien hallintaan on olemassa monenlaisia koneita. Näihin pääsemme tutustumaan työnäytöksissä, joissa tavoitteena on muokata pelto kylvökuntoon monivuotisen nurmen jälkeen. Mukana on useita erilaisia lautasmuokkaimia, kultivaattoreita, jankkureita, matalakyntöaura ja siivetön kyntöaura sekä vetojyrsin, juolannostin sekä laserohjattu pellon tasain.

Ilmoittaudu: viimeistään 5.7.2016 ruoan varaamiseksi http://51.fi/maanmuokkauspaiva
Aika: Torstai 14.7.2016, klo 10.00 – 15.00
Paikka: Kuuskoski, Riihikoskentie 32, 21380 Aura
Kohderyhmä: Viljelijät, jotka ovat kiinnostuneita erilaisista maan muokkausmenetelmistä ja muokkauskoneista.
Tavoite: Havainnollistaa ja vertailla eri koneiden muokkaustapoja ja mahdollisia eroja työjäljessä.

Päivän ohjelma koostuu työnäytöksistä pääosin viljelijöiden omin konein sekä esittelyistä.
• eri lautasmuokkareita
• eri kultivaattoreita
• eri jankkureita
• siivetön kyntöaura
• matalakyntöaura
• vetojyrsin
• juolannostin Kvick-Finn
• lannanlevitysnäytös kalkkunanlannalla
• esillä myös erikoiskoneita kuten
• laserohjattu pellon tasain
• kultivaattorin pikavaihtokärjet
• esittelyosastoja eri aihepiireistä, kuten uudenlaisia maanparannusaineita ja ilmastonsuojeluasiaa

Hinta: Tilaisuus on maksuton. Ruokailut ja kahvit omakustanteiset.
Lisätietoja: Kurssin johtaja Jukka Rajala jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210,
Heikki Ajosenpää, heikki.ajosenpaa@proagria.fi puh 050 602 58

Ilmoittaudu: viimeistään 5.7.2016 ruoan varaamiseksi http://51.fi/maanmuokkauspaiva

Ohjelma 14.7.2016

Aika: to 14.7.2016 klo 10.00-15.00
Paikka: Kuuskoski, Riihikoskentie 32, Aura
(Kuuskosken Kartanon viereinen Myssyfarmin vuokralohko)
9.30 Kahvimahdollisuuus
10.00 Päivän avaus ja OSMO-hankkeen esittely
Jukka Rajala, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
10.10 Tervetuloa Myssyfarmille ja syysrypsitilalle
Janne Rauhansuu, Myssyfarmin isäntä
10.20 Maan muokkaus, miksi ja miten?
Tuomas Mattila, tutkija-viljelijä TkT, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
10.30 Työnäytöksiä
11.30 Tauko (lounasmahdollisuus)
12.30 Työnäytöksiä
15.00 Tilaisuuden päätös

Päivän aikana mahdollisuus tutustua hankkeiden ja yritysten esittelypisteisiin.

Koulutuksen järjestää OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanke, jota toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi sekä BSAG, Järki-hanke, Luken VILMA-hanke ja Lounais-Suomen luonnonmukaisen viljelyn yhdistys.

osmo-logo

Kasvukausi vauhdilla käyntiin tänä vuonna: hyviä sato-odotuksia ja tarkkailtavaa tuholaisissa

 

Kylvötöitä Mikkelissä Karilassa 1.6.2016. Kuva Meri Saarnia /Luken arkisto.

Kylvötöitä Mikkelissä Karilassa 1.6.2016. Kuva Meri Saarnia /Luken arkisto.

Kasvukausi käynnistyi aikaisin tänä vuonna koko maassa. Vuosien 1981-2010 keskiarvoon verrattuna ollaan useita viikkoja tavanomaista edellä etenkin pohjoisessa. Ilmatieteen laitoksen sivuilta näet koko maan kasvukauden alkamisen ja voit seurata myös lämpösumman ja sadesumman kehittymistä Jokioisilla ja Sodankylässä. Seuranta löytyy täältä.

Sää näkyy myös metsäpuiden päivittäisessä kasvussa, sitä voit seurata livenä mm. Punkaharjulta.

 

Pelloilla lämmin alkukasvukausi toivottavasti realisoituu hyvinä satoina. Pro Agrian kasvutilannekatsaus kertoo mm. viljakylvöjen olevan loppusuoralla, ensimmäisten säilörehusatojen korjuun olevan jo käynnissä ja mansikka on kukkinut aikaiseen koko maassa. Lue lisää.

Sään myötä saa olla valppaana monien tuholaisten kanssa: ainakin tuomikirvojen kanssa, joiden kasvuennuste tälle vuodelle lupasi runsaita määriä. Riskiä lisää ilmavirtojen mukana tullut kaukokulkeutuma ja lämpö edistää kantojen kasvua viljalla. Myös kaalikoita on saapunut runsaasti Suomeen ja pikkukaalikärpäsen lento on huipussaan. Ajantasainen tilanne pellon ja puutarhan kasvintuhoojien tilanteesta löytyy Luken Kasper-palvelusta.  Seuraa niin pysyt askeleen edellä!

Myös metsissä kirjanpainaja voi hyötyä alkukauden lämmöstä. Lajin esiintymistä kannattaa tarkkailla ajoissa tänä kesänä. Lisätietoja lajista löytyy täältä.

Sari Himanen

 

 

Luken Tilastot -verkkopalvelusta selviää maatalouden kasvihuonepäästöt

 

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ELY-alueittain vuonna 2013. Lähde: Tilastokeskus, kasvihuonekaasujen inventaario, http://statdb.luke.fi/charts/pages/charts/indikaattorit/ilmastonmuutos/maatalouden_kasvihuonekaasupaastot_ELY-keskuksittain.html

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ELY-alueittain vuonna 2013. Lähde: Tilastokeskus, kasvihuonekaasujen inventaario, http://statdb.luke.fi/charts/pages/charts/indikaattorit/ilmastonmuutos/maatalouden_kasvihuonekaasupaastot_ELY-keskuksittain.html

Luken Tilastot -verkkopalveluun on tullut uusi indikaattorit-osio. Nyt julkaistut indikaattorit jakautuvat viiteen osa-alueeseen: Ilmastonmuutos ja ilmanlaatu, ympäristö, maaseudun yritystoiminta ja elämänlaatu, maataloustuotannon kilpailukyky sekä laadukas ruoka ja eläinten hyvinvointi. Osa-alueet ovat Manner-Suomen maaseutuohjelman tavoitteita. Myöhemmin tulee mukaan myös tavoite ”osaaminen, tutkimus ja kehittäminen”.

Ilmastonmuutos ja ilmanlaatu -osiosta selviävät esimerkiksi maatalouden kasvihuonepäästöt eri vuosina eri puolilla maata. Sieltä selviää muun muassa, että maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet noin 13 prosenttia aikavälillä 1990-2013, mutta 2000-luvulla päästöissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen osuus kokonaispäästöistä on noin 10 prosenttia.

Indikaattorit-sivu

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen uutisesta 1.6.2016 Luken Tilastot -verkkopalvelusta selviää maatalouden kasvihuonepäästöt

Nyt on kansainvälinen palkokasvien vuosi

 

IYP-posteri-kuva

Vuosi 2016 on YK:n nimeämä kansainvälinen palkokasvien vuosi (International Year of Pulses*). FAO:n toteuttaman teemavuoden tavoitteena on lisätä palkoviljojen käyttöä ruokana ja kertoa niiden hyvistä puolista. Lue lisää.

Palkokasvit hyödyntävät ilmakehän typpeä

Palkokasvien siemenet sijaitsevat paloissa, mistä juontuu niiden nimikin. Palkokasvien erityisominaisuus on typen ottaminen ilmakehästä juurinystyröissä sijaitsevien bakteerien avulla. Tämän ansiosta ne pystyvät kasvamaan monenlaisissa olosuhteissa ilman typpilannoitusta.

 

 

 

Sana ”pulse” tarkoittaa palkokasvia, josta syödään siemenet eli suora käännös suomeksi on ”palkovilja”. Lajeina se sisältää pavut, herneet ja  linssit. Palkokasveihin kuuluu myös muita kuin palkoviljoja kuten monivuotiset nurmipalkokasvit apiloineen ja öljypalkokasviksi luettava soija.

Herne ja härkäpapu ovat kotimaisia kasveja. Sinilupiinia viljellään Suomessa jonkin verran, mutta linssejä tai soijaa ei. Valkuaisfoorumi-hankkeessa keskitytään kotimaisen valkuaistuotannon edistämiseen. Lue lisää Valkuaisfoorumi-hankkeen viljelykokeista.

Palkokasvit ovat terveellistä ruokaa

Pavut, herneet ja linssit ovat varsinaista superfoodia. Niissä on paljon proteiinia mutta myös ravintokuitua. Ne ovat itsessään hyviä ja terveellisiä ja sopivat monenlaiseen käyttöön. Uusien ravitsemussuositusten mukaan palkokasveja kannattaisi syödä enemmän, vähintäänkin kerran viikossa. Lue lisää kotimaisista valkuaiskasveista ihmisravitsemuksessa.

Lue lisää ScenoProt- ja Valkuaisfoorumi-hankkeiden uutiskirjeestä.

Tulevaisuuden metsissä viljellään sieniä ja marjoja

kuva: Luken arkisto

kuva: Luken arkisto

 

Metsämarjojen ja -sienten viljely puuntuotannon rinnalla parantaa Suomen mahdollisuuksia luonnontuotealan markkinoilla. Luonnontuotteiden kysyntä on maailmalla kovassa kasvussa. Kysyntää on erityisen paljon Aasiassa.

Tulevaisuuden metsissä tuloja voidaan saada mm. metsämarjoista, ruokasienistä ja erikoissienistä.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen artikkelista Tulevaisuuden metsissä viljellään sieniä ja marjoja.

MMM: maa- ja metsätalous tarjoaa mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään

tiilikainen

Kimmo Tiilikainen. kuva: Karoliina Rimhanen / Luken arkisto.

Ministeri Tiilikaisen mielestä maa- ja metsätalouden merkitys on suuri ilmastonmuutoksen hillinnässä, eikä maataloutta pidä nähdä vain ongelmana – se tulisi nähdä myös ratkaisuna. Ministeri muistutti, että maatalouden päästöjen kustannustehokas vähentämismahdollisuus on kuitenkin rajallinen. Ruuantuotantoa on maailmassa lisättävä, jotta kasvavan väestön kysyntään voidaan vastata.

Ministeri Tiilikainen korosti EU:n maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa 17.5.2016 puheenvuorossaan metsien merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja hiilen sitomisessa. Ilmastotoimien tulisi kannustaa metsien kestävään hoitoon ja käyttöön.

 

 

– Biotaloudella on huomattava merkitys ilmaston lämpenemisen hidastamisessa. Suomessa biotalouden kehittäminen perustuu kestävään metsien hoitoon. Puusta voidaan kehittää uusia tuotteita korvaamaan uusiutumattomia materiaaleja ja fossiilista energiaa, Tiilikainen painotti.

Lue lisää Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteesta 17.5.2016: EU:n maatalousministerit: maa- ja metsätalous tarjoaa mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään