Osallistu Maatilani ilmastoratkaisu -kuvakilpailuun!

Näyteikkuna

 

Maaseudun tulevaisuus (MT) ja Luonnonvarakeskus (Luke) järjestävät kesän aikana kuvakilpailun nimeltään Maatilani ilmastoratkaisut. Kilpailu alkaa 26.6. ja kestää aina lokakuun loppuun asti. Kuvakilpailuun voit osallistua lähettämällä kuvan omasta ilmastoratkaisustasi osoitteeseen verkkotoimitus@maaseuduntulevaisuus.fi.

kuva: Ville Heimala

kuva: Ville Heimala

Ilmastoteon ei tarvitse olla uutta teknologiaa tai tietoa vaativa ja suuri mullistava keksintö. Ilmastoteot voivat olla hyvinkin arkisia tekoja, joille ilmastonäkökulma vain antaa lisäperusteen.

Kilpailuun osallistuakseen ei tarvitse olla ammattivalokuvaaja. Kuva, joka on kekseliäs ja jossa on hyvä teema, voi hyvin olla voittaja.

Luonnonvarakeskuksessa kuvakilpailua järjestävät hankkeet Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle ja Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön.

Lue lisää kilpailuinfoa alta linkistä ja tule mukaan!

Maaseudun Tulevaisuuden nettijuttu 26.6.2017: Osallistu Maatilani ilmastoratkaisu -kuvakilpailuun

 

Tilaa Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen uutiskirje

Näyteikkuna

VILMA-logo

Tule mukaan Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen uutiskirjeen sähköpostilistalle! Saat uutiskirjeen maaseudun ilmastotyöstä ja hankkeen tapahtumista noin neljä kertaa vuodessa sähköpostiisi. Uutiskirjeen voit tilata lomakkeella tai lähettämällä sähköpostin osoitteeseen riitta.savikko@luke.fi tai soittamalla 050 571 4548. Halutessasi voimme lähettää uutiskirjeen myös kirjepostina, kerrothan silloin postiosoitteesi.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen uutiskirjeen tilauslomake.

Löydät meidät myös facebookista!

Kiinnostaisiko pilottitilatoiminta?

Näyteikkuna

 

piirros: Ville Heimala.

piirros: Ville Heimala.

Onko tilallasi jo kokeiltu tai oletko kiinnostunut kehittämään ilmastoratkaisuja? Olisitko kiinnostunut tulemaan mukaan Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hankkeen pilottitilaverkostoon?

Lue lisää pilottitilatoiminnan sivulta ja kerro halukkuudestasi tulla mukaan pilottitilaverkostoon!

OSMO-hanke: Pellon satopotentiaali käyttöön ja ravinteet talteen -peltopäivä Taivassalossa 6.10.2017

 

Pellon satopotentiaalin saamista hyötykäyttöön tarkastellaan monipuolisesti ja käytännönläheisesti peltopäivässä Taivassalossa 6.10.2017. Päivän aikana esitellään ja pohditaan keinoja siihen, miten maan kasvukuntoa parantamalla saadaan pellon satopotentiaali tehokkaammin käyttöön ja ravinteet talteen.

Aika: Perjantai 6.10.2017 klo 9.45 – 14.30

Paikka:  Aamupäivä: Ketarsalmen kievari, Hylkiläntie 45, Taivassalo

                Iltapäivä: Juhani Suomen tila (opasteet Kustavintieltä)

Päivän tavoitteena on esitellä ja pohtia keinoja siihen, miten maan kasvukuntoa parantamalla saadaan pellon satopotentiaali tehokkaammin käyttöön ja ravinteet talteen. Aamupäivän osuus pidetään Ketarsalmen Kievarissa. Aamupäivällä kuullaan asiantuntijoiden puheenvuoroja maan kasvukunnon ja ympäristön hoidosta. Lounaan jälkeen siirrytään Juhani Suomen tilalle tutustumaan maan rakenteeseen mm. murukestävyys- ja sadevesisimulaation keinoin. Lisäksi kuullaan OSMO-hankkeen tilakokeen tuloksia ja Juhani Suomen viljelijäpuheenvuoro. Tilaisuuden päätteeksi ohjelmassa on jankkuroinnin työnäytös. Tervetuloa!

Ohjelma

klo 9.45              Kahvi
10.00                  Tervetuloa peltopäivään, Sami Talola, RANKU-hanke

10.15                  Pellon sadontuottokyky käyttöön ja ravinteet talteen, agronomi Jussi Knaapi

11.15                  Maatalouden vesiensuojelutoimien kohdentaminen, Pekka Parkkila, KOTOMA-hanke

11.30                  Lounas (maksuton)

12.15                  Peltokohteeseen siirtyminen

12.30                  Viljelijän puheenvuoro, Juhani Suomi

12.45                 Tutustumista maan rakenteeseen pellolla:

a) Maan rakennedemonstraatio (murukestävyys ja sadevesisimulaatio), agronomi Jussi Knaapi
b) Maan kasvukunnon omatoiminen havainnointi pellolla, erikoissuunnittelija Jukka Rajala, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, OSMO-hanke
c) Miksei pelto kasva? -Tuloksia OSMO-hankkeen tilakokeesta, Jukka Rajala
d) Jankkuroinnin työnäytös

14.30                  Tilaisuus päättyy

Ilmoittautuminen: 2.10.2017 mennessä: Sami Talola, sami.talola@ely-keskus.fi tai 02 95 023 011.

Lisätietoja: Sami Talola, sami.talola@ely-keskus.fi tai 02 95 023 011, RANKU-hanke
Jukka Rajala, OSMO-hanke, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, p. 044-303 2210, jukka.rajala@helsinki.fi

Esite ja ohjelma

Järjestäjät: Tilaisuuden järjestää RANKU-hanke yhteistyössä OSMO-hankkeen kanssa.

Tervetuloa!

osmo-logo

Ympäristöministeriö: Kohti ilmastoviisasta arkea -suunnitelma linjaa päästövähennyskeinot vuoteen 2030

 

Hallitus hyväksyi torstaina 14.9.2017 keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman ”Kohti ilmastoviisasta arkea” vuoteen 2030. Suunnitelma linjaa tarvittavat keinot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen päästökaupan ulkopuolisella sektorilla eli liikenteessä, maataloudessa, lämmityksessä ja jätehuollossa. Ilmastosuunnitelma annetaan selontekona eduskunnalle, joka aloittaa asian käsittelyn syksyllä.

Maataloussektorin päästövähennyksiä tuovat lisätoimet koskevat pääasiassa eloperäisten maiden päästöjen hillintää. Päästöjä vähennetään muun muassa nostamalla pohjaveden pintaa säätösalaojituksen avulla, metsittämällä ja kosteikkometsittämällä eloperäisiä maita, ja edistämällä biokaasun tuotantoa maataloudessa. Työkoneiden hiilidioksidipäästöille asetetaan ensimmäistä kertaa päästövähennystavoitteita. Päästöjä vähennetään kevyen polttoöljyn sekoitevelvoitteella ja tehostamalla energiankäyttöä. Tutkimus- ja kokeilutoiminnalla pyritään myös edistämään hiilen sitomista maaperään. Tämä on osa Suomen tukemaa kansainvälistä aloitetta maaperän hiilivarastojen lisäämisestä vuosittain neljän promillen verran.

Ympäristöministeriön tiedote 14.9.2017: Kohti ilmastoviisasta arkea -suunnitelma linjaa päästövähennyskeinot vuoteen 2030

Kohti ilmastoviisasta arkea – keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma vuoteen 2030 (pdf)

Taustaselvitykset löytyvät osoitteesta www.ym.fi/ilmastosuunnitelma2030

OPAL-Life-hankkeen kysely: Miten kestävän tehostamisen periaate saadaan osaksi suomalaista maataloutta?

 

Miten kestävän tehostamisen periaate saadaan osaksi suomalaista maataloutta? Tähän vastauksia etsii OPAL-Life-hanke kyselyssään. Tutustu kestävään tehostamiseen ja pellonkäytön optimointiin tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainion videoiden avulla.
Osallistu sitten kyselyyn tai äänestä parasta ideaa! OPAL-Life-hanke odottaa innolla sinun näkemyksiäsi ja ideoitasi hankkeeseen!

kuva: OPAL-Life-hanke.

kuva: OPAL-Life-hanke.

OSMO-hankkeen kasvustohavaintopäivät – Maan rakenne Kuortaneella 19.9. ja Ilmajoella 20.9.

 

Maan rakenne on aiheena  Kuortaneella 19.9. ja Ilmajoella 20.9.2017 järjestettävillä kasvustohavaintopäivillä erityisesti nurmitilojen näkökulmasta.

Aika:  Ti 19.9.2017 klo 10:30-12:30 (-13), Kuortane

             Ke 20.9.2017 klo 10:30-12:30 (-13), Ilmajoki

Paikka: Tarkemmat ajo-ohjeet lähetetään päiviin ilmoittautuneille.

Aiheet:

  • Maan rakenne, OSMO-koelohkojen kasvukunnon puutteista, Jukka Rajala, OSMO-hanke
  • Havaintojen tekoa maan rakenteesta
  • Nurmesta tulosta – hanke tapahtumat ja tiedotus, Hannu Kivisaari ProAgria Etelä-Pohjanmaa
  • Jankkurointikokemukset
  • Nurmijankkurointinäytös

llmoittautuminen: viimeistään ma 18.9. Internetissä www.proagria.fi/ep -> Tapahtumat tai Tuula Perälälle p. 06 416 3400, 040 706 3386, koulutus.ep@proagria.fi

Järjestäjät:  Nurmesta tulosta –hanke yhteistyössä Osaamista maan kasvukunnon hoitoon OSMO-hanke ja yritykset.

Lisätietoja:Hannu Kivisaari, Nurmesta Tulosta –hanke/ ProAgria Etelä-Pohjanmaa p. 0400-798580 hannu.kivisaari@proagria.fi
Jukka Rajala, projektipäällikkö, OSMO-hanke, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, p. 044-303 2210, jukka.rajala@helsinki.fi

Esite ja ohjelma.

 Tervetuloa!

osmo-logo

Maan kasvukunnon hoitoa ja havainnointia – oppeja Maista Luomu -tapahtumasta 25.8.2017 Juvalta

 

Perjantaina 25.8. 2017 Juvalla järjestetyssä Maista Luomu -luentopäivässä paikalla oli alan asiantuntijoita, jotka kertoivat maan kasvukunnon hoitomenetelmistä, luomupuutarhakasvien viljelykierron perusteista, kasvisten sopimusviljelystä ja kaupan odotuksista, julkisten keittiöiden raaka-ainehankinnoista sekä luomuvalvonnasta. Lisäksi pellolla käytiin käytännössä läpi lapiodiagnoosin periaatteita.

Maista Luomu -tapahtuma järjestettiin elokuun viimeisenä viikonloppuna 2017 Juvalla Wehmaan kartanolla. Kuva: Elina Nurmi.

Maista Luomu -tapahtuma järjestettiin elokuun viimeisenä viikonloppuna 2017 Juvalla Wehmaan kartanolla. Kuva: Elina Nurmi.

Tutkija Pentti Seuri Luonnonvarakeskuksesta aloitti asiantuntijaluentopäivän kertomalla maan kasvukunnon hoitomenetelmistä. Hän korosti puheenvuorossaan etenkin kasvinvuorotuksen merkitystä. Muita maanhoidossa keskeisiä tekijöitä ovat ojitus, kalkitus, lannoitus ja muokkaus. Kasvinvuorotus on kuitenkin kaiken perusta ja sen avulla vaikutetaan hyvin moneen kasvutekijään. Kasvinvuorotuksen tärkeimmät tavoitteet liittyvät ravinnetalouden ja maan rakenteen hoitoon sekä rikkakasvien, kasvitautien ja –tuholaisten hallintaan. Tavallinen virhe on erikoistua liikaa tietyn kasvin viljelyyn, jolloin sitä on liian usein viljelykierrossa (mm. öljykasveilla, herneellä, härkäpavulla ja apiloilla tarvitaan vähintään 3 vuoden tauko). Oleellinen tekijä kasvinvuorotuksessa on erilaisten ominaisuuksien monimuotoisuus (palkokasvi – ei-palkokasvi, yksivuotinen – monivuotinen, kevätkylvöinen – syyskylvöinen, syväjuurinen – matalajuurinen jne.). Samanlaisten ominaisuuksien toistuminen liian usein aiheuttaa väistämättä ongelmia.

ProAgria Etelä-Savon luomukasvintuotannon erityisasiantuntija Juha-Antti Kotimäki esitteli kartanon laitumella lapiodiagnoosia, joka on yksinkertainen menetelmä maan rakenteen arviointiin. Peltoja kannattaa havainnoida säännöllisesti koko kasvukauden ajan eli seurata muun muassa orastumista, juuristoja, biologista aktiivisuutta jne. Lapion ja pienen apuvälineen kuten tikun lisäksi voidaan käyttää penetrometriä, joka mittaa tarkemmin maan tiivistymistä. Syksyisen lapiodiagnoosin yhteydessä havainnoidaan tarkemmin maan rakennetta kuten murustumista, kerroksellisuutta, juuristoja ja lierojen määrää sekä niiden käytäviä. Peltomaan tulisi koostua 50 % kiintoaineksesta, 25 % ilmasta ja 25 % vedestä.

Lapiodiagnoosia tekemässä. Kuva: Elina Nurmi

Lapiodiagnoosia tekemässä. Kuva: Elina Nurmi

Puutarhatuotannon asiantuntija Mirja Tiihonen ProAgriasta kertoi luomupuutarhakasvien viljelykierron perusteista. Kaikki lähtee liikkeelle hyvästä suunnittelusta eli kasvilajivalikoimasta, kasvupaikkojen ominaisuuksista, viljelyhistoriasta sekä tilan omista resursseista (koneet, työvoima jne). Vihannekset, juurekset ja marjat ilman rivivälikasvustoa ovat maata kuluttavia kasveja eli ne vähentävät humusta jättämällä vain vähän juurimassaa. Vihannesten viljelykiertoa tulisi miettiä ravinnetarpeen näkökulmasta. Esimerkiksi kaaleilla ja kurpitsoilla on suuri ravinnetarve, joten nurmet sopivat niiden esikasviksi. Tauti- ja tuholaishavaintojen seuranta on hyvin tärkeää puutarhatuotannossa, esimerkiksi möhöjuuren iskiessä on pidettävä vähintään kuuden vuoden tauko ennen kuin voi taas viljellä ristikukkaisia kasveja. Pahkahome on yksi yleisimmistä taudeista ja sillä on yli 350 isäntäkasvia. Pahkat säilyvät maassa tartuntakykyisinä 3-4 vuotta, mutta viljat ja heinäkasvit puhdistavat maata katkaisemalla pahkahomeen elinkierron. Sukulaisuus on huomioitava kasvilajivalinnoissa juuri tautiriskin takia.

Tuoreverkko Oy esittäytyi puheenvuorossaan. Yritys myy ja markkinoi kotimaisia avomaan kasviksia ympäri Suomea keskusliikkeille, tukuille ja jalostajille. Verkostoon kuuluu sekä tavanomaisia tuottajia että luomuviljelijöitä. Markkinointipäällikkö Ulla Kojonkoski mainitsi, että luomukasviksille on kova kysyntä, mutta viljelijöitä ei ole saatu tarpeeksi innostettua esimerkiksi parsa- ja kukkakaalin tai varsisellerin viljelyyn. Yritys hyödyntää myös ”sivuvirtoja” eli tässä tapauksessa esimerkiksi kauppaan kelpaamattomat liian pienet tai suuret porkkanat päätyvät porkkanasoseeksi. Tällainen ruokahävikin vähentäminen tarjoaa mielestäni yhden mainion esimerkin resurssitehokkuudesta ja ilmastoviisaasta ratkaisusta.

teksti ja kuvat: Elina Nurmi, Luonnonvarakeskus

Liettuan maatalousministeriö tutustui Mikkelissä Suomen maatalouden ilmastotoimien ajankohtaiskysymyksiin

 

Liettuan maatalousministeriön delegaatio perehtyi 25.8. Suomen maatalouden ilmastotoimiin vierailullaan Luonnonvarakeskuksessa Mikkelissä. Pasi Rikkonen, Kestävä luonnonvaratalous yhteiskunnassa -tutkimusohjelman ohjelmapäällikkö, kertoi heille Luken tutkimuksesta sekä Suomen ilmastopolitiikasta ja maatalouden kannalta merkittävimmistä ilmastokysymyksistä ja niiden ratkaisumahdollisuuksista.

Tutkija Riitta Savikko ja erikoistutkija Sari Himanen kertoivat vieraille Suomessa toteutetuista viljelijöille ja neuvojille suunnatuista ilmastotiedonvälityshankkeista (ILMASE- ja VILMA-hankkeista). Vieraat tutustuivat myös maatilamittakaavan liikennebiokaasutuotantoon Haukivuorella juuri avatussa BioHauki Oy:n biojalostamossa, jossa yrityksen toimitusjohtaja Kalle Mattila sitä heille esitteli. Biokaasu oli yksi vieraita erityisesti kiinnostanut teema. Vierailun lopuksi piipahdettiin vielä Luke Mikkelin Karilan tutkimuspellolla, ja vieraat saivat tutustua käytännönläheisesti seosviljelyn ja luomuviljelyn tarjoamiin ilmastonmuutokseen varautumisen mahdollisuuksiin.

Kirjoittajat: Riitta Savikko, Pasi Rikkonen ja Sari Himanen

WP_20170825_11_36_00_Pro

Pellon pinnan muotoilulla, lisäojituksella ja viljelykierron muutoksilla ylläpidetään maan kasvukuntoa – OSMO-hankkeen opintomatkalla Varsinais-Suomessa 25.7.2017

 

Pellon pinnan muotoilu on tehtävä siten, että rankkojen sateiden jälkeen vedellä on mahdollisuus poistua lohkolta pintavaluntana. Vaikka salaojitus olisi miten toimiva tahansa ja lisäojituksiakin olisi tehty, salaojat eivät kykene kuljettamaan useiden kymmenien millien rankkasateitten tuomaa vesimassaa putkien kautta pois. Helpoimmillaan pellon pinnan muotoiluissa poistetaan pintavaluntaa estävät kannakset peltojen reunoilta. Järeimmillään pinnan muotoilua tehdään laseravusteisilla peltolanoilla, jossa maata siirretään useampiakin kymmeniä senttejä paikasta toiseen. Jos siirrettävää maata on paksu kerros, kannattaa ruokamultakerros siirtää ensin sivuun ja palauttaa muotoilun jälkeen takaisin paikalleen. Peltojen lisä- ja täydennysojitukset ovat viime vuosina yleistyneet, koska ensimmäisistä salaojituksista on aikaa jo yli puoli vuosisataa.

Timo Ylieskolan tilalla Marttilassa pellon pinnan muotoilua ja tasausta tehdään isännän itse rakentamalla peltolanalla (kuva 1.), jossa apuna käytetään laseria. Tasattava pelto ajetaan ensin läpi noin kymmenen metrin välein, näin kartoitetaan pellon pinnan muodot. Sen jälkeen GPS:ää ja Trimble-tietokoneohjelmaa apuna käyttäen pystytään suunnittelemaan ja toteuttamaan peltolohkon tasaustoimet. Ylieskolan tilalla tehdään myös lisäojituksia kaivinkoneeseen itse tehdyllä salaojitusauralla. Vanhan ojituksen ojaväli oli 16-18 metriä ja lisäojituksen jälkeen ojaväli on noin 8 metriä ja ojien syvyys noin 70-100 senttiä.

Kuva 1. Maan pinnan muotoiluun tehty peltolana. Kuva: Sakari Raiskio.

Kuva 1. Maan pinnan muotoiluun tehty peltolana. Kuva: Sakari Raiskio.

Kalle Yli-Jaakkolan tilalla Pöytyällä on viimeisten vuosien aikana monipuolistettu viljelykiertoa, sillä aikaisempaan viljapainotteiseen viljelykiertoon on otettu mukaan öljy- ja nurmikasveja. Tilan isännän mukaan tulokset alkavat näkyä parempana maan kasvukuntona ja sadonlisäyksinä. Lisäksi tilalla on siirrytty matalampaan kyntöön ja syysmuokkaukseen ja tilalla käytetään kompostoitua broilerinlantaa kemiallisten lannoitteiden rinnalla. Kaikki tehdyt toimenpiteet ovat isännän mukaan vaikuttaneet positiivisesti tilan talouteen kohonneiden katetuottojen kautta.

Opintoretkellä tutustuttiin lisäksi OSMO-hankkeen tilakokeeseen Aurassa ja kuultiin ensimmäisistä rohkaisevista tuloksista. Tilakokeeseen osallistuvalla lohkolla alkuunlähtötilanteessa maa oli erittäin pahasti tiivistynyt ja yhtenä syynä oli salaojituksen toimimattomuus tukkeutuneiden laskuaukkojen vuoksi. Koelohkolla on suoritettu syvämuokkaus jankkuroimalla ja viljelykiertoon on sisällytetty syväjuurisia maata muokkaavia kasveja. Tilakoe jatkuu vielä ensi vuoteen, jonka jälkeen saadaan lopullisia tuloksia.

teksti ja kuvat: Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus

Kuva 2. Opintoretkeläisiä kiinnosti kaivinkoneeseen tehty salaoja-aura.  Kuva: Sakari Raiskio.

Kuva 2. Opintoretkeläisiä kiinnosti kaivinkoneeseen tehty salaoja-aura. Kuva: Sakari Raiskio.

Koneiden oikealla säädöllä on merkitystä muokkaustulokseen – OSMO-hankkeen muokkaustyönäytös Nubyn tilalla Espoossa 20.7.2017

 

Muokkauskoneiden säätöön vaikuttavat monet eri seikat, kuten käytettävän muokkauskoneen ominaisuudet, maalaji ja maan kunto, tehtävän muokkauksen tarkoitus sekä muokkauksen ajankohta. Vaikka muokkauskoneet ovat perin yksinkertaisia, löytyy niistä monipuoliset säätömahdollisuudet. Muokkauskoneiden säätöjä ovat mm. muokkaussyvyyden säätäminen, piikkivälin ja piikkien kallistuksen säätäminen sekä piikkimallin valinta ja ajonopeus.

 
Kultivoinnissa käytetään yleisesti jousipiikeillä varustettuja kultivaattoreita ja joihin on kiinnitetty perään muokkausjälkeä viimeistelevä piikkihara tai varpajyrä (kuva 1.). Kultivoinnin muokkaussyvyys määräytyy sen mukaan, mihin tehtävällä muokkauksella pyritään. Jos kyseessä on nurmen tai muun monivuotisen kasvuston lopettaminen, tulee kultivointi tehdä läpileikkaavilla terillä kasvin kasvupisteen alapuolelta. Eli tässä tapauksessa muokkaussyvyys on n. 5 cm. Jos kyseessä on maata muokkaava toimenpide, valitaan kultivaattorin muokkaussyvyys ja piikit maan jäykkyyden mukaan. Kultivaattorissa on kolme eri säätöä: muokkaussyvyyden säätö, piikkivälin säätö ja piikkien mallin valinta. Kultivointi pitäisi tehdä kuivalla kelillä, jolloin vetotraktorin pyörissä on paras pito eikä renkaiden luistamista maan pinnassa tapahdu.

 

Kuva 1. Kultivaattori varustettuna läpileikkaavilla jousipiikeillä ja piikkiharalla. kuva: Sakari Raiskio.

Kuva 1. Kultivaattori varustettuna läpileikkaavilla jousipiikeillä ja piikkiharalla. kuva: Sakari Raiskio.

 

Jankkurissa on jäykät piikit, joilla on mahdollista päästä tiivistyneen kyntöanturan alapuolelle. Jankkurissa piikkiväli on harva, joten tukkeutumista harvemmin ilmenee. Myös jankkureissa käytetään piikkien takana kulkevaa ja muokkausjälkeä viimeistelevää jyrää (kuva 2.). Jankkurin säätöjä ovat työsyvyyden säätö, piikkien kallistuksen säätö ja piikkivälin säätö sekä piikkityypin valinta. Nyrkkisääntönä pidetään, että jankkurin terien väli pitäisi olla noin kaksin-kertainen työsyvyyteen verrattuna, eli jos piikkiväli on 50 cm, niin suositeltava työsyvyys on 25 cm. Jankkurin piikkien kallistamisella ja piikkityypin valinnalla vaikutetaan paljon jankkuroinnin työjälkeen. Jos piikkiä kallistaa voimakkaasti eteenpäin tapahtuu voimakasta maan muokkautumista ja eri kerrosten välistä maa-aineksen sekoittumista, joka ei välttämättä ole hyväksi. Jankkuroinnin tulos on hyvä, kun muokatun maan pinta on melko tasainen eikä muokkautumista eri kerrosten välillä ole tapahtunut. Jankkurointi pitää mahdollisuuksien mukaan tehdä kuivalla aikaa ja mielellään heinänurmen toisena kasvuvuotena, jolloin nurmi jatkaa kasvuaan ja tunkee juurensa tehokkaasti jankkuroinnin avanteisiin.

teksti ja kuvat: Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus

Kuva 2. Nubyn tilan isäntä Magnus Selenius ja tutkija-viljelijä Tuomas Mattila kertoivat kokemuksiaan jankkuroinnista sekä havainnollistivat jankkuroinnin oikeita säätöjä. Kuva: Sakari Raiskio.

Kuva 2. Nubyn tilan isäntä Magnus Selenius ja tutkija-viljelijä Tuomas Mattila kertoivat kokemuksiaan jankkuroinnista sekä havainnollistivat jankkuroinnin oikeita säätöjä. Kuva: Sakari Raiskio.

OSMO-hanke: Mistä ja miten tunnistaa maan hyvän kasvukunnon?

 

Peltojen kasvukunnon selvittäminen kannattaa. Monipuolisesti kasvukuntoa selvittämällä ja pohtimalla ongelmien välisiä yhteyksiä voi löytää kullekin lohkolle sopivimmat kasvukunnon hoitotoimet.

 

”Esimerkiksi syväkuohkeutuksen, syväjuuristen kasvien ja kipsin yhdistelmä vaikuttaa korjaavan eräiden savimaiden rakennetta melko nopeasti. Toisaalta multavuuden nosto intensiivisen avomaan tuotannon hietamailla tai turvemaiden rakenteen vakiinnuttaminen ovat vielä haasteita, joihin ei ole selviä ratkaisukeinoja”, tutkija Tuomas Mattila toteaa.

 

OSMO-hankkeessa on nyt julkaistu raportti ”Mistä ja miten tunnistaa maan hyvän kasvukunnon?” Raportin ovat kirjoittaneet hankkeen kouluttaja tutkija-viljelijä Tuomas J. Mattila sekä projektipäällikkö, agronomi ja viljelijä Jukka Rajala Helsingin yliopistosta.

 

Lue lisää tiedotteesta.
osmo-logo

Tervetuloa Mikkeliin Etelä-Savon peltopäivään to 10.8.2017!

 

Tule tutustumaan Luonnonvarakeskuksen tutkimus- ja kehittämistoimintaan Mikkeliin! Tapahtumassa tarjolla havaintoruutuja, kenttäkokeita, työnäytöksiä sekä tutkimustietoa. Lähiruokaa nautittavaksi sekä mukaan ostettavaksi! Paljon nähtävää ja koettavaa sekä maatalouden ammattilaisille että kaikille ruoantuotannosta kiinnostuneille!
Tapahtumaa järjestävät ProAgria Etelä-Savo, Luonnonvarakeskuksen Mikkelin toimipaikka ja Luomuinstituutti. Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoa linkissä ja esitteessä.

Kvinoaa Karilassa 2016. Kuvaaja Heli Lehtinen.

Kvinoaa Karilassa 2016. Kuvaaja Heli Lehtinen.